Vihreä kusetus

[Heero]

Luonnossa kehitys etenee siten, että aukkoihin nousee pioneerilajeja. Kun nämä varttuvat ja vähitellen alaharvennusvaiheen jälkeen yläharvennuksena kuolevat, muuttuu puusto kuusivaltaiseksi. Tällöin uudistuminen jatkuu kuusen osalta hyvin hitaana ja pienialaisena yksittäisten puiden tai pienten puuryhmien kuollessa. Laajempaan uudistumiseen tarvitaan myrsky- tai hyönteistuho tai metsäpalo, jolloin pioneerilajit saa riittävästi tilaa.

Jatkuvan kasvatuksen metsästä puuttuu tämä luontainen sukkessio. Puut hakataan yläharvennuksena, mutta tilaa pioneerilajien uudistumiselle ei ole. Tällöin puusto muuttuu kuusivaltaiseksi, jolloin vain kuusi voi uudistua. Jokainen metsässä joskus kulkenut kuitenkin huomaa, että muutamaa harvinaista kasvupaikkatyyppiä lukuunottamatta kuusi ei kuusen alle kunnolla uudistu tai vaihtoehtoisesti kuusen alikasvoksen kasvu kuusikossa on talousmetsänäkökulmasta katsottuna toivottoman hidasta. Metsää voi siis hoitaa parin harvennuskierroksen verran erirakenteisena, mutta tämän jälkeen kasvu pääsääntöisesti alkaa jäädä vaatimattomaksi ja metsä täytyy uudistaa avoimen vaiheen kautta. Ei kovin jatkuvaa kasvatusta.

Jatkuva kasvatus on siis oikeastaan aika luonnonvastainen järjestelmä. Vaarallista jatkuvan kasvatuksen markkinoinnissa on se, että vahinko syntyy vasta pidemmän aikajakson jälkeen. Nyt voi turvallisesti puuhastella aiheen parissa, kun ei ole vaaraa joutua myöntämään olleensa väärässä. Metsänhoidon historiasssa näytöt on kuitenkin jo annettu, joten pyörää ei ole tarvetta keksiä uudestaan. Riittää, kun miettii, mitä puusto tarvitsee kasvamiseen ja uudistumiseen, sekä ymmärtää talousmetsän ja luontaisen metsän eron.

[heiluri]

Olet taas hakoteillä.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Ollari]

[heiluri]

Kuuselle jatkuva kasvatus sopii huonosti metsätalousmielessä, mutta juurikin mänty suorastaan loistaa ja puuaineksen laatu nousee ihan uudelle tasolle, sille joka on jo päässyt unohtumaan.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Heero]

Jaksollista kasvatusta ei luonnonmukaisuudella perustella toisin kuin jatkuvaa, joka ei luonnonmukaista ole. Toki jaksollisessa luodaan puustolle ne edellytykset, joita puu kasvaakseen tarvitsee.
Sikäli voidaan puhua luonnonmukaisuudesta. Jatkuvassa puolestaan tavoitellaan hyvää kasvua, muttei luoda sille edellytyksiä.

[hala]

heiluri kertoo opiskelleensa metsäalaa. Osaaminen ja mielipiteet ovat kutenkin lähtöisin viherterroristien päämajasta. Jos oikeasti heilurin opinnot olisivat olleet metsäalan opintoja, niin osaaminen olisi tuottanut pelkkiä hylättyjä arvosanoja. Mutta toki mielipiteenään voi esittää mitä hyvänsä. Toisaalta, onhan sekin nähty, että heilurille ei voi mitään hänen mielipiteestään poikkeavaa esittää, vääntää mustaa valkoiseksi loputtomasti. Mutta kukin tehkööt sitä mistä tyydytyksen saa.

Onhan se ajatus jatkuvasta kasvatuksesta houkutteleva, kuten vihreät sen kuvailevat; ei uudistuskustannuksia, tilinväli 20 vuotta jne. Unohdetaan korkeammat korjuukustannukset ja vaikkapa juuriston ym. vahingot ja se, että männyn jatkuvaa kasvatusta metsätalousmielessä ei ole toistaiseksi (mielipiteen tasoa enempää) onnistuttu missään toteuttamaan.

[heiluri]

Et sinä kyllä paljoa tiedä.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[liki]

https://forest.fi/fi/artikkeli/mannyn-jatkuva-kasvatus-tuottaa-huippulaatua-kannattavuudessa-on-viela-tutkimista/#1e34e3cb

[heiluri]

Se on juuri noin, männyn potentiaali on tarkoitushakuisestui uhrattu paperisäkkiteollisuuden saneleman metsäpolitiikan roihuavalle kaatopaikkapalolle.

Metsäkoulussa opetus jankutti sitä virallista metsänhoitojargonia vaikka kaikkein omat silmät ja äly kertoivat metsien ja metsäluonon hyvinvoinnista ja puuaineksen laadusta jotain ihan muuta.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Heero]

Eli männikön uudistaminen siemenpuukasvatuksella, jossa ylispuut poistetaan normaalia myöhemmin, onkin jatkuvasti peitteistä kasvatusta.

Nyt tosin täytyy muistaa, että puhutaan talousmetsästä. Saulilla ei ole tietoa menetelmän kannattavuudesta, joten itsekään en pidä viisaana kovin varmoja mielipiteitä tuon erinomaisuudesta julistaa.

Paljonko Heiluri olet valmis maksamaan enemmän 180-vuotiaasta lankusta tavanomaiseen n. 80-100 vuotiaaseen verrattuna?

[heiluri]

Sinun pitää kysyä sieltä missä siitä on pulaa.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Heero]

Jos kasvatusajan kaksinkertaistaminen on ok, täytyy olla jokin näkemys siitä, että se on realismia metsätaloudessa. Puut ei kuitenkaan itsestään kasva, omistajalla on pääomaa kiinni metsässä ja jos sen suhteellinen arvokasvu jää olemattomalle tasolle, kenelläkään ei ole intressiä harjoittaa metsätaloutta. Vähemmällä riskillä voi makuuttaa rahojaan pankissa nollakorolla. Kai tämä metsäalan koulutuksessa kerrottu?

Otsikon mukaiseen toimintaan kuuluu, että pelataan toisten rahoilla. Silloin ei tarvitse kannattavuudesta välittää. Ja edelleen ollaan tilanteessa, jossa maaperältään muokatun siemenpuumännikön määritteleminen jatkuvasti peitteiseksi luo vähintään kahdenlaisia mielipiteitä kohteen jatkuvasta peitteisyydestä.

[EIVA]

Kuinka oikeassa hala onkaan tuosta jatkuvasta kasvatuksesta.
Onhan siellä metsässä paikoin sellaisiakin kohteita joissa metsikön käsittelymuotoa voisi vaikka sanoa jatkuvaksi kasvatukseksi ja joissa se esim. maisemalliset arvot huomioiden olisi paikallaan,mutta taloudellisesti ei juuri missään kannattavaa.
Jatkuvakasvatus tietää sitä että metsät muuttuvat yhä enempi kuusvaltaisiksi mänty ala pienenee, koska yläharvennus ei tuo tilaa männyn uudistumiselle ja mainostetut pienaukot satavarmasti taimettuvat kuuselle ja hieskoivulle, joilla ei ole kasvuedellytyksiä väärällä kasvupaikalla, lisäksi korjuussa runko ja juuristovauriot lisääntyy sienitaudit lisääntyy ja puiden kuolleisuus pudottaa kannattavuutta.
Työurani tuolla metsissä kulkeneena olen ehtinyt nähdä noita jatkuvan kasvatuksen metsiä (ryteiköitä) ja teettää niissäkin hakkuita maan hakkuohjeiden mukaisesti eikä se jälki kovin hääppöiseksi jäänyt, valtapuuston kanssa samanikäistä alikasvos kuusikkoa 1-10m väärällä kasvupaikalla alikasvoksen päällä yli-ikäisiä jo siemtuotantonsa lopettaneita mäntyjä, tämä oli heillä sitä jatkuvaa kasvatusta.

[Heero]

Pienaukoissa on sekin ongelma, että reunametsävaikutus ulottuu n. 10 m päähän. Se on aika suuri osa 0,3 ha pienaukosta. Otetaan esimerkiksi halkaisijaltaan 60 m pyöreä aukko, pinta-alaa 0,28 ha. Tuosta reunametsävaikutus pois, joten jäljelle jää 40 m ympyrä teoriassa kasvavaa aluetta. Sen pinta-ala on 0,13 ha eli vajaa puolet. Toinen puoli pinta-alasta jää kitukasvuiseksi, kunnes reunasta hakataan puita pois. Tällöinkään reunametsävaikutus ei häviä, vaan siirtyy ulommas.

Jatkuvan kasvatuksen kannattavuuslaskelmissa on myös oletuksena, ettei raivauskustannuksia tule. Omissa metsissä luontaiset taimet eivät osaa sijoittua vähintään 1,5 m päähän isommista rungoista tai muista taimista, vaan jakautuvat alueelle epätasaisesti. Lisäksi osa taimista ei ole kasvatuskelpoista puulajia, joten raivattavaa tulee väkisinkin. Voi tietysti olla, että jatkuvan kasvatuksen kohteessa taimettuminen on niin heikkoa, ettei raivattavaa tule. Jos alue kuitenkin taimettuu, myös raivattavaa syntyy ja tämä pitää huomioida kannattavuuslaskennassa.

Männyn alikasvoksen osalta mainostettua huippulaatua heikentää hirvieläintuhot, koska varjossa kasvaneet männyt ovat erityistä hirvieläinten herkkua.

[hala]