Joka olette aloittaneet kauriiden tai peurojen ruokinnan.

[sarma]

[Paavo]

Mielestäni juuri tuon sulattelun takia jäätynyt eväs käy huonosti kaupaksi. Moni ape ei tarjoa niin paljoa energiaa kuin niiden sulatukseen menee. Sokerijuurikas kelpaa jäisenä, mutta siitä löytyy energiaa. Monet muutkin paljon sokeria sisältävät kelpaavat jäisinä. Myös se vaikuttaa onko saatavilla parempaa syötävää.

Käytännössä kasvisten jäätymistä ei pysty estämään.

[Jahtireppu]

Mikä neuvoksi, kun peurat vuosi toisensa jälkeen hylkäävät ruokintapaikkani? Marraskuun loppuun asti paikalla käy melkomoinen kuhina, mutta sen jälkeen käynnit harvenevat ja vuoden loppuun mennessä homma tyrehtyy kokonaan. Syötävää on jatkuvasti ollut tarjolla (omenoita,kauraa, porkkanoita, punajuuria ja rehujuurikkaita).

Ruokinnan paikkaa on eri vuosina vaihdettu, mutta lopputulos on aina sama. Kaikki kokeillut paikat ovat sellaisia, missä peurat ovat saaneet olla rauhassa. Alkukaudesta nykyisellä paikalla kävi n. 8 peuraa.

Onko vhp kovinkin vaatelias ruokintapaikan ympäristön suhteen?

[sarma]

[kirpa]

Onko kellään tietoa paljonko jyviä kauris syö vuorokaudessa. Olen lukenut jostain että kauris syö 450 grammaa ruokaa päivässä, niin onko kellään käytännön kokemusta. Ruokintapaikalla kuluu yksi 50l saavillinen jyviä viikossa ja viereisellä pellolla näkyy syönnösjälkiä. Paljonkohan kauriita paikalla käy? 450 grammalla sain tulokseksi about viisi kaurista, mutta jälkiä tuntuu olevan niin !&%¤#"!.
_________________
Miksi tyytyä 6-packiin kun mäyriskin on olemassa

[Paavo]

Epäilisin jonkun tarjoavan jossakin parempaa sapuskaa Jahtireppu. Tai teiltä puuttuu jotain mitä naapurilla on. Ethän niille lajittelujätettä anna. Tietysti peurat välttelevät kovin puskikkoista ruokintapaikkaa, mutta siitä ei taida olla kyse.

Vai onko metsästys syynä, elukat ammutaan jossain muualla. Kuitenkin epäilisin ravinnon olevan syynä. Saavatko peurasi kauraa niin paljon kuin syövät Jahtireppu.

Peuroilla on taipumus laumaantua ja muttaa talvilaitumille kiiman(jolukuun alku)jälkeen. Mutta tämä vaihdos liittyy ravintoon, jos tarjot hyvää rehua ja riittävästi pitäisi niiden pysyä paikallaan.

Peurat tottuvat käymään talvilaitumillaan, jos haluat saada muutoksen siihen panosta juuri loppusyksyn ruokintaan. Peuroilla on todella taipumus laumaantua, mutta se on enempi seuraus ruokinnasta, kuin sosiaalinen tarve. Kyllä kahdeksan peuraa on jo lauma, eikä se ilman syytä jätä ruokintaa.

Niistä pitäisi tulla jo helposti seurattava polku, käy katsomassa mihin se johtaa niin arvoitus selviää. Samalla näet mikä herkku kiinnostaa.

Useissa lähteissä todetaan kauriiden syövän keskin 400-500g kuivapainoksi muutettua rehua kirpa. Huolimatta ruokinnasta ne tietysti syövät myös luonnosta. Jos laskee 500g viljaa päivässä ei se ainakaan ole alakantissa. Kauralle voisi laskea 60kg/hehto, joten saavisi painaa 30kg. Sillä perusteella tulisi kävijöiksi 8,5 kaurista, ja luku on alakantissa. Ruokintapaikalta ei kyllä pysty jälkien perusteella sanomaan on niitä viisi vai viisitoista, kiertely ympäristössä antaa jo parempaa kuvaa. Onhan kaurasi kunnon tavaraa eikä lajittelujätettä.

[kirpa]

Samaa tavaraa mitä lehmille syötetään. Eihän tuo kaura missään hinnan kirossa, jos viljelijä saa myydystä viljasta 72€/tonni.
_________________
Miksi tyytyä 6-packiin kun mäyriskin on olemassa

[kahtto1]

Täytynee koittaa silputa porkkanoita ohuiksi "tikuiksi", jolloin niiden syöminen jäisenäkin olisi helpompaa. Aloitin ruokinnan vasta lumen tulon jälkeen ja sellaiseen paikkaan jossa tiesin olevan kauriita. Jälkien perusteella paikalla on käyty, mutta toistaiseksi ei ole ruoka maistunut .

Ruokintapaikkani on pellon ja hakkion reunassa ja 10 metriä pellon puolella. Hakkiossa kasvaa 2-4-metristä koivikkoa. Päättelin että pelto voisi olla ihan hyvä paikka, koska kauriit käyvät muutenkin pellolla syömässä ja pääsevät vaaran uhatessa äkkiä hakkiolle karkuun. Täytyy myöntää, että paikanvalintaan vaikutti myös 200m päässä sijaitseva (kyttäys)lato, mutta metsästäjiähän tässä ollaan

[Jahtireppu]

Ruokin keskelle n.2ha:n peltoa suoraan maahan ja kaura on ihan priimatavaraa. Ruokinta on aloitettu elokuun puolivälissä omenoilla ja niitä tänä vuonna piisas. Ruokintaa jatkettu kauroilla syyskuun lopulta eteenpäin (lisänä porkkanat ym. juurekset). Kauran olen sijoittanut muutamiin kasoihin n.5metrin välein ja lisänä kaura-automaatti pellon reunassa. Kaura ei missään vaiheessa ole päässyt loppumaan.

Ruokintapaikan ympäristö on peltojen ja nuorien kasvatusmetsien kirjavoittamaa. Ruokintapaikka on melko liki metsästysalueemme keskipistettä, joten ihan lähellä ei toista ruokintapaikkaa ole. Ihmetyttää vaan, minkälaisia herkkuja peuroille oikeen pitäis tarjota. Omasta mielestä olen tarjonnut niille melko monipuolisen apajan. Nuolukivikin on ollut pellon laidassa ainakin 10v. Viimeinen näköhavainto peuroista 2.12. Sen jälkeen niitä ei ole näkynyt.

[Paavo]

Omituiselle tuntuu peurojen katoaminen. Ei peurojen pitäisi aukeaa pelätä, päin vastoin.

Jotenkin haiskahtaisi ajankohdan perusteella muutto talvilaitumille, mutta tuntuu ihmeelliseltä tarjoilusi perusteella tuo lähtö.

Kyllä asiaan täytyy löytyä joku muu syy. Jos ilves on jäänyt vahtimaan peurojasi ja saanut ne kaikki tai loput ovat muuttaneet. Tai jollakin on irtokoir(i)a jotka hätyyttylevät peurat pois. Itselläni oli kerran ruokintapaikka jossa kävi näin.

Ensi syksynä sinun täytyy seurata jäljistä mihin menevät.

Tai sitten metsästys on tehnyt tehtävänsä. Peuroilla on yleensä taipumus kierrellä eri ruokintapaikoilla jos ne ovat sopivan matkan päässä, joten ne ovat voineet jäädä jossain eräksi. Paljonko teidän seuralla oli kaatolupia.

[Jahtireppu]

4 lupaa meillä on ja 3 vasaa ammuttu, joten jäävät loput luvat käyttämättä. Eipä tuo haittaa, vaikka lupia jääkin. Harmittaa vaan, kun näkee kovan vaivan sapuskojen keräämisen kanssa ja sitten peurat ottaa ritolat. Mukava niitä olis muutenkin seurailla. Viikottain olen käynyt vieläkin katsastamassa, josko olisivat palanneet, mutta heikolta näyttää, kun kuukauden on jo ollut tyhjää.

Kyllä siinä ilveskin pyörähti, muttei jäänyt seudulle asustelemaan. Itse kallistun siihen teoriaan, että muuttavat talvilaitumille, koska peurojen lähtö tapahtuu joka vuosi samaan aikaan. Ens syksynä vielä koitan hyvillä pöperöillä ja jos eivät jää, niin sitten strategian muutos ja seuraavina vuosina lokakuulla kova jahti käyntiin ja peurat pakkaseen jo hyvissä ajoin!

[kahtto1]

[Paavo]

Voi siinä olla talvilaitumille muutto kyseessä. Se kuitenkin tuntuu ihmeelliseltä, koska koko talvimuuton takana on parempi sapuska. No on siinä vähän petojen väistelystä ja ilmastollisesta suojasta kyse mutta, mutta... Omat kokemukset eivät tue tuota muuttoa jos ruokaa on tarjolla. Päinvastoin olemme ruokinnalla saaneet peurat jäämään sellaisiin paikkoihin joissa eivät ole aiemmin talvehtineet. Jollain alueilla eivät ilvekset näet saalista yhtä aktiivisesti, niin olemme painonottaneet ruokintaa näille alueille. Meilläkin on naapureilla voimakas riistapelto- ja ruokinta toiminta käynnissä, jos oma ruokinta ontuu, vaihtavat peurat maisemaa.

Tuli muuten mieleen nuo nuoret kasvatusmetsät. Peurat miellellän asustelevat talvella isoissa kuusikoissa, jotka ovat vähälumisia ja suojaisia.

Ruokinnassa ei todellakaan tullut pienintäkään katkoa Jahtireppu? Talvella kun peurat toteavat jonkin alueen sapuskasta tyhjäksi eivät sille enää palaa. Näin talvella on jatkuva viljan saanti tärkeää peurojen pysyttämiseksi paikoillaan. Eivät ne jäätyneistä potuista ja hedelmisä hirveästi perusta.

[juse]

ruukaako ammattilaiset viedä kauriille kauranjyvistä murskattua kuorta? meillä vievät ja näyttää olevan suurta herkkua

[Jahtireppu]

Paavolle:

Syyskuun lopusta asti on kauraa ollut jatkuvasti saatavilla. Tuntuu, että nyt osuit asian ytimeen, kun mainitsit isoista kuusikoista peurojen talvioleskelualueena. Sillä tuolla aikaisemmin jo kyselin, onko vhp kovinkin vaatelias ruokintapaikan ympäristön suhteen. Meidän alueella ei nimittäin ole isoja kuusikoita, joten peurat muuttavat talvilaidunalueille=talvioleskelualueille (iso kuusikko+ruokinta).

Kuinka teillä muilla, onko ruokinnan lähellä vanhoja isoja kuusikoita?