Kirkko irti koulusta

[Sexipistooli]

Vihreä lakialoite poistaisi uskonnonopetuksen

Irina Krohn haluaa lain samaksi kaikille.

Kaksi Vihreän Liiton kansanedustajaa vaatii kirkkolain poistamista perustuslaista.

Vihreän Liiton kansanedustajien Rosa Meriläisen ja Irina Krohnin joulukuussa tekemä lakialoite kumoaisi toteutuessaan Suomen perustuslain 76:n pykälän, sekä eräitä siihen liittyviä lakeja.

Lakialoitteessa (157/2005) esitetään kirkkolain poistamista perustuslaista, kirkkolain ja ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain kumoamista, uskonnonopetuksen poistamista päiväkodeista, peruskoulusta ja lukiosta, vihkioikeuden poistamista vakaumukseen perustuvilta yhteisöiltä, seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien varainsiirtoveron poistamista, hartausohjelmien poistamista Yleisradion lakisääteisistä tehtävistä ja ehtoollisviinin verovapauden poistamista.

Ensi vaikutelmaltaan aloite alakohtineen on melko tyrmäävä. Irina Krohnin mukaan aloitteen taustana on pohjimmiltaan erilaisia maailmankatsomuksia edustavien ihmisten entistä parempi tasa-arvo monikulttuuristuvassa Suomessa.

– En koe, että Suomessa luterilaisen kirkon maininta perustuslaissa olisi arjen tasolla jokin huikea ongelma, Krohn sanoo.

Hän tarkastelee asioita kuitenkin globaalista perspektiivistä, jossa luterilaisuus esimerkiksi EU:n tasolla on melko pieni tekijä. Katolinen kirkko taas on jo aivan erilainen yhteiskunnallinen vaikuttaja.

– Mielestäni uskonnon alueella on merkitystä yksilön eettiseen kasvulle. Mutta järjestelmät, joissa joku uskonto perustuslain tai jonkun muun elementin kautta nostetaan osaksi valtiomielikuvaa voivat osaltaan synnyttää yhteiskunnissa tuhoisia ristiriitoja.

Irina Krohn ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, mutta hän tunnustaa luterilaisuuden suuren vaikutuksen suomalaiseen kulttuuriin.

Perinteiden yhdenvertaisuus puntarissa



Mutta onko yhdenvertaisuus lopulta sitä, että suomalaisten suuren enemmistön uskonnolliset ja kulttuuriperinteet ovat yhteiskunnallisessa katsannossa samalla viivalla pienten ja nuorten maahanmuuttajaryhmien kaikkien traditioiden kanssa? Onko mahdollista, että tämä voi joissakin asioissa johtaa joskus kohtuuttomuuksiin?

– Lain on oltava Suomessa kaikille sama, Krohn sanoo painokkaasti.

– Eduskunnan enemmistön kanta esimerkiksi kouluasioissa on ollut hyvin vähemmistöystävällinen, eli koululaitos sopeutuu ja veronmaksajat tarjoavat opetuspalveluja hyvin pienille, uusillekin vähemmistöille.

– Lukumäärät kyllä vaikuttavat. Hyvin pienellä uskonnollisella ryhmällä ei ole subjektiivista oikeutta vaatia itselleen samaa asemaa esimerkiksi kouluissa kuin valtauskonnoilla, Krohn toteaa.

Krohnin mukaan kulttuurisidonnaista lainsäädäntöä ei meillä kuitenkaan voi olla, ei siis esimerkiksi erilaista avioitumisikää tai tyttöjen ympärileikkaamisen sallimista joihinkin etnisiin ryhmiin kuuluville.

Koraanin lukua Ylen taajuuksilla?



Luterilaisuus, ortodoksisuus ja useimmat muut kirkkokunnat ja kristilliset ryhmät ovat jo vuosikymmenien ajan voineet julistaa sanomaansa radion ja television hartausohjelmissa. Irina Krohnin mukaan Yleisradion pitäisi esittää myös muiden kuin kristillisten ryhmien hartausohjelmia. Hartausohjelmat ovat Krohnin mukaan nyt lakiin perustuvia, ja laki koskee vain kristillisiä ohjelmia.

– Voisi olla niin, että uskonnolliset lähetykset eivät ole lakiin perustuvia lainkaan, tai jos ne perustuvat lakiin, lakia laajennettaisiin koskemaan muitakin uskontoja, Krohn toteaa.

Hän arvioi, että suomalaisten enemmistölle ei-kristillisten uskontojen lähetykset Yleisradiossa voisivat tosin olla tiukka paikka.

Uskonnonopetus korvattaisiin uskontotiedolla



Irina Krohnin mielestä Suomessa siirretään liian paljon vanhem-pien eettistä kasvatusvastuuta kouluille. Hänen mukaansa puhdas vanhempien uskonnollisen perinteen siirtäminen kuuluu kodeille – niin ateistiperheissä kuin esimerkiksi kristityilläkin. Koulun tavoite on antaa yleissivistys ja siirtää kulttuurihistoriaa.

Krohnia huolettaa, että nykytilanteessa Suomessa ei pystytä takaamaan pienten uskonnollisten ryhmien tasokasta uskonnonopetusta kouluissa.

Toisin kuin luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opetuksessa, meillä ei Krohnin mukaan ole esimerkiksi veda-uskontoon tai islamin opetukseen korkeakoulutasoista, valvottua opettajankoulutusta. Lisäksi hänen mielestään voidaan kysyä, kuinka paljon meillä uusien pienten uskontojen kouluopetuksessa käsitellään muita uskontoja, kuten luterilaisessa ja ortodoksisessa opetuksessa?

Krohn pitää vaikeana tilannetta, jossa koululuokassa voi olla monen eri uskonnon oppilaita. Hän kysyy, miten nämä oppilaat voivat oppia suvaitsevuutta, jos kaikilla on oma eriytetty uskonnonopetus? Krohnin mukaan uskonnonopetuksen korvaaminen yläkoulussa ja lukiossa kaikille yhteisellä uskontotiedon oppiaineella korjaisi näitä ongelmia. Alakouluissa perinteinen uskonnonopetus voisi Krohnin mukaan säilyä.

JUSSI RYTKÖNEN


Kirkon ja valtion suhde toimiva



MTV3:n vaalikoneessa presidentti-
ehdokkailta kysytään tulisiko kirkko erottaa valtiosta. Ehdokkaat ovat lähes yksimielisesti sillä kannalla, ettei nykyistä järjestelmää ole syytä lähteä muuttamaan:

Tarja Halonen (Suomen Sosialidemokraattinen puolue):

– Kyse on uskonnollisten yhteisöjen omasta asiasta eikä kuulu presidentin tehtäviin. Pidän tärkeänä, että ihmisillä on uskonnon vapaus.

Heidi Hautala (Vihreä liitto):

– Olisi tärkeää, että Suomessa toteutettaisiin uskonnollinen yhdenvertaisuus eli poistettaisiin valtion erityissuhde kahdelta uskontokunnalta. Tämä olisi tärkeä viesti uskonnollisesta tasa-arvosta. Mitään radikaaleja ja nopeita muutoksia ei kuitenkaan tarvita, kehitys kulkee tähän suuntaan.

Bjarne Kallis (Suomen Kristillisdemokraatit):

– Erottaminen edellyttäisi muuta järjestelyä ja sen takia nykyjärjestelmä on hyvä.

Arto Lahti (sitoutumaton):

– Tämä kysymys ei mitenkään ole presidentin toimivaltaan kuuluva. Asia on ennen muuta eduskunnan ratkaistavissa. Näin laajaa ja pitkälle vaikuttavaa asiaa ei voida ratkaista suoralta kädeltä. Jos kansalaiset tätä haluaisivat, asiaan kaiketi ajaisi merkittävä kansalaisliike. Sellaista ei ole näköpiirissä.

Henrik Lax (Ruotsalainen Kansanpuolue):

– En näe syytä muuttaa nykyistä toimivaa järjestelmää.

Sauli Niinistö (Kansallinen Kokoomus):

– Nykyinen tilanne on tasapainoinen.

Timo Soini (Perussuomalaiset):

– Olen katolisen kirkon jäsen. En mielelläni kommentoi muiden kirkkojen asemaa.

Matti Vanhanen (Suomen Keskusta):

– Nykyjärjestely on hyvä.

[Sähikäinen]

Vihreiden puolue pitäisi helvettiin upottaa. Saisivat sitten siellä syödä huumeita, keskustella uskonnon opetuksen poistosta ja tasa-arvosta ihtensä Perkelleen kanssa.

[Rastinsahi]

Uskonto tulee kouluista poistumaan vastaisuudessa varmasti. Se on vain ajan kysymys. Elämänkatsomustieto ja uskonto ovat jo nyt niin lähellä toisiaan, ettei uskonnon pitäminen opetussuunnitelmassa ole kuin tietyn poliittisen tahon hyvittelyä. Kerrankin on vihreet oikeella asialla.

Sen sijaan Krohn puhuu !&%¤# koulun roolin kaventamisesta lapsen elämän ja maailmankatsomuksen rakentumisen suhteen. Koulu on nimenomaan se paikka, jossa lapsen pitäisi saada puolueetonta tietoa ja kasvualustaa oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen MYÖS muiltakin kuin vain uskonnon osalta.

Tuo mitä ehdokkaat tuossa höpöttävät on taas sitä, ettei voida sanoa asioita suoraan. Suuri osa kristillisistä äänestäjistä lähtee lätkimään jos menet sanomaan poikittaisen sanan kirkosta.
_________________
Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com

[kantti]

En näe tässä esityksessä mitään väärää. Olen myös samaa mieltä että valtio (koulu) ja uskonto eroaa jollain aika välillä. Syitä on lukuisia. Tätä ei myöskään tulisi nähdä kysymyksenä siitä kuka tai kenen maailmankatsomus on oikeassa vaan realistisena uskonnon vapauden sallimisena.

[Puuhapete]

Suomessahan on jo uskonnonvapauslaki. Ja mitä muuhun lakiin tulee niin vanha sanontahan on: Laki on niin kuin se luetaan.
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[jg]

Uskonnonvapaus on tietysti itsestäänselvä asia tänä päivänä. Mutta mlestäni ei ole mitään syytä muuttaa radikaalisti valtionkirkon ja koulun suhdetta, vaikka kaikki ei valtionkirkkoon kuulukaan. Perinteillä on tietty itseisarvo.

Jos valtio ja kirkkko, ja sen perinteet, halutaan kokonaan erottaa toisistaan, niin silloinhan johdonmukaisuuden nimessä kaikki kirkolliset juhlapyhät, esimerkiksi joulu ja pääsiäinen, pitäisi lakkauttaa.

[JukkaI]

Aihe ei varsinaisesti taida kuulua metsästykseen mutta kerrompa oman mielipiteeni. Tyttöjeni vanhassa koulussa on tullut ongelmia siitä, että koulun joulujuhlassa lapset esittävät näytelmää jossa kerrotaan Betlehemin tapahtimia parin tuhannen vuoden takaa. Eräiden oppilaiden muslimivanhemmat pitävät tätä loukkauksena ja se häpäisee ja saattaa hämilleen heidän lapsensa. Samoin se, että kevätjuhlassa lapset laulavat suvivirttä on heidän mielestään loukkaavaa koska sehän on osoitus siitä, että kunnioitetetaan jotain muuta kuin muhammedia.
Oma mielipiteeni on se, että meidän kouluissa kunnioitetaan perinteitä tyyliin koti uskonto ja isänmaa. Jos tämä ei passaa vihreille tai muslimeille, niin perustakoon omilla rahoillaan omat koulunsa!
_________________
Jos väittelet idiootin kanssa, varmista ettei hän tee samoin!

[Silli.S]

...

[Bronson]

[Rastinsahi]

Toisin kuin moni ehkä luulee, niin uskonnon opetus koulussa ei ole nykyään tunnustuksellista. Se ei saa olla sitä. Jos esim. opettaja pistää oppilaat rukoilemaan, niin silloin rikotaan lakia. Sen sijaan esim. isä meidän rukoukseen voidaan tutustua sitä analysoiden. Samioin raamattua voidaan tutkia ja tulkita, samoin vaikka koraania. Jos taas lapsi kysyy onko kristillinen Jumala oikeasti olemassa, niin opettaja ei hänelle voi sanoa, että "kyllä on". On vain sanotta että "näin kristinusko kertoo".

Ja toisin kuin moni luulee, ei elämänkatsomustieto ole mikään ateistien aine. Siellä tutustutaan myös kristinuskoon, kuten muihinkin uskontoihin, mutta myös moniin muihin elämänkatsomuksen rakentumiseen liittyviin seikkoihin, kuten moraalikäsitykseen. Ja samaa tehdään myös uskonnossa.

Meillä on nyt kaksi päällekkäistä ainetta, jotka ovat hyvin lähellä toisiaan. Uskonto olisi aivan sama sulauttaa yhteen elämänkatsomustiedon kanssa, sillä tällä hetkellä tämä kahtiajako on vain kustannuskysymys.

Mitä perinteisiin tulee, niin kristillisen uskon synnyttämät traditiot ovat vain osa perinteitämme. Kukaan ei tunnu puhuvan siitä, miten kristinusko tukahdutti tänne tullessaan paitsi suomalaisen silloisen perinteen, myös melkoisen tehokkaasti myös vallitsevan kulttuurin.

Miksei meillä voitaisi esittää kouluissa Kalevalan luomiskertomusta? Sehän se sitä perinnettä on. Niin ja tosiaan, meillä ei vaalita kotia, uskontoa ja isänmaata. Kotia, omaa elämänkatsomusta ja isänmaata kylläkin.
_________________
Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com

[S. Hankaniemi]

Uskonto tulee poistaa kouluista oppiaineena. Tilalle elämänkatsomustietoa, tai filosofiaa, joiden yhteydessä voi olla myös uskontojen historian opetusta. Jeesus-jutut eivät ole tätä päivää, ne piti jättää 1600-luvulle yhdessä litteän maailman teorioiden ja noitarovioiden kanssa.

[Silli.S]

...

[Rastinsahi]

Josko Siili S. luet vaikkapa tuoreimman peruskoulun opetussuunnitelman, niin ehkä se sieltä selkenee mitä tarkoitetaan.
_________________
Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com

[Silli.S]

...

[Rastinsahi]