Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
jinok Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 2816 Paikkakunta: Kuusamo
|
Lähetetty: 17.02.2006 00:46 Viestin aihe: |
|
|
Punajalaka kirjoitti: | Merilinnustaja kirjoitti: | metsä mies kirjoitti: | mulla ainaki jää tänä vuona sorsan metästys kokonaan pois |
Enemmän sorsia mulle... jeeeeees... |
Sori vaan mää ammune jo perämerellä, net mihkää hankoo ehi. |
Joo kuulostaa aika välinpitämättömältä nuo puheet teillä, toivottavasti ihan läpällä laitatte tuota juttua itellä taitaa melko varmasti jäädä tuo sorsastus väliin... _________________ -Rottajalaka prkl!
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Kettu ***
Liittynyt: 13 Huh 2004 Viestejä: 6328 Paikkakunta: Avohakkuu
|
Lähetetty: 17.02.2006 01:02 Viestin aihe: |
|
|
musuli kirjoitti: | Mahtaako olla tautina jänisruttoa kummempi? Saalista siivotessa on ollut tuommonenkin tauti tarjolla jo vuositolkulla. Ikäviä tietty molemmat kun kunnolla kohdalle sattuvat. |
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tularemi.html
....Tautia jyrsijöistä ihmiseen ja muihin eläimiin levittävät useat verta imevät niveljalkaiset, kuten hirvipaarma (esim. Chrysops discalis), mäkärät ja hyttyset, täit (esim. Haemodipsus ventricosus) sekä puutiaiset (esim. Dermacentor, Haemaphysalis, Rhipicephalus, Amblyomma ja Ixodes-lajit). Yhdysvaltalaiset R. R. Parker ja Spencer sekä R. G. Green selvittivät 1920-luvun loppupuolella erityisesti puutiaisten osuutta tularemian välittäjinä eli vektoreina. Taudinaiheuttaja voi siirtyä täysikasvuisesta puutiaisesta myös sen muniin ja niistä edelleen toukkiin ja nymfeihin, joten nekin voivat olla tartuttavia. Suomessa tartunnan levittäjinä ovat yleisimmin mäkärät ja hyttyset. Meillä epidemia rauhoittuu syksyllä niiden kuollessa yöpakkasten johdosta.
Tularemiaa esiintyy kaikkialla maapallon pohjoisen puoliskon lauhkeilla alueilla. Ihmisten saamien tartuntojen määrä on yhteydessä taudin yleisyyteen jyrsijöiden keskuudessa, mikä puolestaan riippuu tavallisesti jyrsijäkantojen suuruudesta. Venäjällä oli vuosina 1926—1929 ihmisissä yli 1100 tapausta ja Turkissa todettiin 112 tapausta vuonna 1936. Norjassa tularemiaan sairastui vuosina 1930—1932 noin 50 kettutarhan työntekijää, vaikka ketut olivat terveitä. Ruotsissa ilmeni 115 tularemiatartuntaa vuonna 1937.
Suomessa ensimmäiset tularemiatapaukset ihmisillä todettiin vasta vuonna 1966. Yleensä tartuntoja on vuosittain joitakin kymmeniä. Eniten tartuntoja on todettu meillä vuonna 1983, jolloin niitä ilmoitettiin 550, suurin osa Pohjois-Suomesta. Loppukesällä 1993 Suomessa oli taas noin 30 tularemiatapausta Joroisissa ja sen lähiympäristössä. Oireena oli märkivä hyönteisen purema, suurentunut alueellinen imusolmuke sekä jatkuvaa kuumetta ja särkyjä.
Tartuntalähteet ovat vaihdelleet eri alueilla. Yhdysvalloissa se on ollut tavallisimmin villikaniini, Venäjällä ojamyyrä ja Suomessa jänis. Tularemiaa on todettu kaikkiaan noin 50:ssä eri eläin- ja lintulajissa, joita ovat edellä mainittujen lisäksi mm. maaorava, hiiri, sopuli, lammas ja fasaani. Ihminen saa tartunnan eläimistä joko kosketuksen tai verta imevien hyönteisten välityksellä.
Kosketustartunta tapahtuu tavallisesti ihossa olevien haavojen kautta, esim. eläinten puremista, turkiksia nylkiessä ja muokatessa tai riistaa ravinnoksi valmistaessa. Tartuntoja ovat aiheuttaneet myös puuutiasten ulosteet lampaiden keritsemisen yhteydessä ja vieläpä loiseläinten tappaminen. Taudin ei tiedetä tarttuvan ihmisestä toiseen, mutta raskaana olevalla tauti on siirtynyt sikiöön. Tartunnan ehkäisemiseksi on syytä noudattaa varovaisuutta riistaeläimiä käsitellessä. Ravinnoksi käytettävä riista on kypsennettävä kunnolla.
Kosketustartunta on mahdollinen myös näennäisesti terveen ihon, silmien sidekalvojen sekä hengitysteiden limakalvojen kautta. Venäjällä ja Turkissa on kuvattu myös muutama epidemia, jotka ovat syntyneet ojamyyrien saastuttaman puroveden käytöstä peseytymiseen. Maanviljelijät voivat saada tularemian heinän pölystä, jos heinissä on pesinyt tautia sairastavia hiiriä. Laboratorio-oloissa on tapahtunut runsaasti tartuntoja.
Infektion tartuntapaikassa on tavallisesti punoittava turvottuma, joka voi olla melko huomaamaton. Alueelliset imusolmukkeet ovat yleensä suurentuneet ja potilaalla on kuumetta, joka voi olla septistä. Keuhkojen kautta saadussa tartunnassa paikallisoireet voivat puuttua. Tauti kestää 2—4 viikkoa ja kuolleisuus siihen on 4—5 %. Suomessa tapaukset ovat olleet yleensä melko lieviä, mutta Yhdysvalloissa ja Kanadassa tauti on ollut usein hengenvaarallinen. Tauti on Suomessa luokiteltu ilmoitettavaksi yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Tularemian oireiden ilmaantuessa on hakeuduttava hoitoon. Tautiin tehoavat erityisesti streptomysiini sekä siprofloksasiini. Streptomysiinille kehittyy kylläkin usein resistenssi jo muutamassa päivässä. Sairastettu tauti antaa yleensä pitkään kestävän suojan uutta tartuntaa vastaan. Tautia vastaan on olemassa rokote, jonka antama suoja kestää muutaman vuoden. Sen käyttöön ei ole normaalioloissa erityistä tarvetta. Se saattaa tulla kysymykseen lähinnä, jos on syytä pelätä tularemian käyttöä biologisena aseena. Katso myös Biologien sodankäynti.
Kirjoitus on luonnosteltu 1993. Viimeistelty maaliskuussa 2000. Julkaistu hieman lyhennettynä Suomen Lääkärilehdessä 2001: 30—32: 3091.
Kirjallisuutta:
Karasszon, D.: A concise history of veterinary medicine. Budapest 1988
Lääketieteellinen mikrobiologia. Toim. O. Mäkelä ja muut. Duodecim. 6. uudistettu laitos. Jyväskylä 1993.
Maxcy, K. F.: Rosenau Preventive Medicine and Hygiene. Seventh Edition. USA 1951
Müller, R.: Medizinische Mikrobiologie. Vierte, neubearbeitete Auflage. München und Berlin 1950
--------------------
Joo'o. Johonkinhan sitä kuollaan. Veikkaanpa, että ensi kauden jälkeen tämä lintuinfluenssa saa oikeat mittasuhteensa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jinok Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 2816 Paikkakunta: Kuusamo
|
Lähetetty: 17.02.2006 01:08 Viestin aihe: |
|
|
Spede kirjoitti: | Rastinsahi kirjoitti: | Spede kirjoitti: | Rastinsahi kirjoitti: |
Ne "ympäri maailmaa" tapetut "lintuparvet" on olleet siipikarjaa. Ei missään ole alettu luonnonkantoja lahtaamaan... |
Pullasorsat ja pulut kaupungeista ovat varmaan ensimmäisenä tappolistalla, jos alkaa lunssaan kuolleita lintuja löytyy kaupunkien lähistöltä. |
Ehkä, varmaan, epäilen, saattaa olla, luulen niin.
Hyvä että ihmisillä on visioita... | Turhaa tässä vielä murehditaan jotai lintuflunssaa, koska ei sitä vielä suomessa ole. |
Niin eihän sitä vielä ole suomessa esiintynyt, mutta ei mene kauaakaan niin jo on _________________ -Rottajalaka prkl!
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Narupyytäjä Kanta-asiakas
Liittynyt: 03 Jou 2004 Viestejä: 189
|
Lähetetty: 17.02.2006 09:42 Viestin aihe: |
|
|
Tähän mennessä ei ole maailmalla varmuudella todennettu yhtään tapausta, missä ihmisellekin vaarallinen virus olisi tarttunut villistä linnusta ihmiseen. Kaikki ihmistartunnat ovat olleet jäljitettävissä siipikarjasta.
Tämä ei lienee kumminkaan anna aihetta tuudittautua "prinssessan uneen", vaan ainakin itse aion olla sekä kevään varisjahdissa, että syksyn sorsastuksessa huomattavasti entistä varovaisempi saaliin käsittelyssä. Esim. kertakäyttöiset kumihanskat on loppujen lopuksi ihan pikku juttu laittaa lintua käsitellessä.
Liike-elämän vastuu tässä asiassa hiukan mietityttää. Tälläkin hetkellä Suomeen rahdataan broileria ja muuta siipikarjan lihaa ympäri maailmaa. Myös maista, joissa on entuudestaan paljon ongelmia esim. salmonellan ja newcastelin taudin kanssa. Vähemmän hygieeniset, lähes tehtaan omaiset siipikarjan kasvattamot ovat mielestäni melkoinen riski koko infulenssan mahdollisessa muuttumisessa pandemiaksi. Tosin ainakin näillä näkymin virus tarvisisi väli-isännäksi jonkun enemmän ihmistä muistuttavan eläimen, esim. sian. Ainakin vielä oma luottamus kotimaiseen siipikarjan tuotantoon on säilynyt ja taatusti katson entistäkin tarkemmin kaupassa onko broileri varmasti kotimaista. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
musuli Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Jou 2004 Viestejä: 401 Paikkakunta: keski-suomi
|
Lähetetty: 17.02.2006 10:06 Viestin aihe: |
|
|
Jos siis jänisrutto tahi myyräkuume leviäisivät tänä suvena enskertaa Suomeen, saattaisi meteli olla ihan samanlainen kun tämän lentsunkin kanssa. Liekkö noihin tauteihin joku Suomessa kuollutkin? Ainaskin tiedän ihan tuttuja henkilöitä jotka ovat saaneet viettää viikon parin loman toisten passattavana lasaretissa näitten basillien ansiosta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jg Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Mar 2005 Viestejä: 790
|
Lähetetty: 17.02.2006 10:32 Viestin aihe: |
|
|
Varmaan voi ennestään fyysisesti heikossa kunnossa oleva ihminen kuolla jänisruttoon tai myyräkuumeeseen. En tiedä onko dokumentoituja tapauksia. Mutta lintuinfluenssaan ilmeisesti kuolee suurin osa kaikista tartunnan saaneista, myös nuoret ja vahvat ihmiset.
Linnustuksen kannalta on kyllä rauhoittavaa se tieto, että kaikki tartunnan saaneet ovat saaneet sen siipikarjasta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
speedhead Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Huh 2004 Viestejä: 146 Paikkakunta: Pohjois-Karjala
|
Lähetetty: 17.02.2006 10:42 Viestin aihe: |
|
|
Erittäin lohduttavaa oli kuulla eilen TV:ssä tämän eläinlääkäri Ahon kommentti siitä, että lintuinfluenssa tarttuu koiriin ihmistäkin huonommin.
Itsestä ei olisi niin väliä, mutta pirullista olisi jos metsästyskaveri kuolla kupsahtaisi työnsä ääreen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mk2 Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Syy 2005 Viestejä: 810 Paikkakunta: Lappi
|
Lähetetty: 17.02.2006 11:13 Viestin aihe: |
|
|
Ensi syksyn kova juttu on catch and release metsästys. Varsinki sorsan metästyksessä. Ammutaaan vain kolme metriä sorsan taakse ja sanotaan kaverille, että ois tippunu! Monet valveutuneet metsästäjäthän on harrastanu tuota ohiampumista jo vuosia! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
hunterman Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Hel 2005 Viestejä: 388 Paikkakunta: oulu
|
Lähetetty: 17.02.2006 11:14 Viestin aihe: |
|
|
j.a.h.+lahtinen puhuu viisaita sanoja.itsekkin aion ottaa varman päälle
ja seurata TOSII tarkkaan tilanteen kehittymisen.jätän koko sorsastuksen väliin jos tilanne niin vaatii.samoin maa linnutkin saa olla jos on pienintäkään epäilystä että nekin kantavat virusta.kantsii käyttää tervettä järkeä ja uskoa tosiasiat.tommoset ketut ym uhoojat ovat niitä pohjanmaan urhoja jotka kulkee hengseleitä paukutellen ja uhoo joka asiasta että: mää oon meiltä ja muut meirän rannilta.no eiköhän uhot vähene kun kumajaa lakeuren kirkonkellot ja taas yxs uhoaja lasketaan kirkkomaahan lintulunssan uhrina.ite oon metästänyt jo 33v ja saatan
olla vaikka jonku vuoden metästämättä jos tilanne sitä vaatii.käydään enempi radalla ja puhkotaan pahvia ja lataillaan pateja....jäitä hattuun ja seurataan tilanteen kehittymistä.. _________________ aina roiskuu kun rapataan |
|
Takaisin alkuun |
|
|
J.A.H Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Jou 2004 Viestejä: 139 Paikkakunta: Tuusula
|
Lähetetty: 17.02.2006 12:04 Viestin aihe: |
|
|
Juhlallinen päätökseni olla kirjoittamatta tänne peruuntui kun asian tiimoilta löytyi eräs henkilö joka mielestäni kirjoitti omasta näkökulmastaan mielipiteensä kiihkoilematta ja tervettä järkeä käyttäen. Lähes samanlaiset ovat ajatukseni nimimerkki Lahtisen kanssa kun hän toteaa tilanteen muuttavan suhtautumista tulevaan.
Tätäkautta haluaisinkin tuoda omat ajatukseni esille koskien tämänhetkistä tilannetta ja sen mahdollisia vaikutuksia ensi syksyn linnustusharrastukseen.
Eräissä kirjoituksissa todetaan,että tartuntaa ei ole saatu villieläimistä vaan tartunnan ovat saaneet joko suoraan tai välillisesti siipikarjan käsittelyssä olleet ihmiset. Tämä ei millään poista sitä tosiasiaa,että taudinkantajana olevat luonnossa elävät linnut tartuttavat myös tautia niitä käsiteltäessä joko elävinä tai kuolleina(rengastus/suolistus etc.).
Metsästäjiä ei ymmärtääkseni ole vielä tautiin sairastunut yhtäkään,ja toivottavasti tietoa taudin tarttumismekanismista saamme hyvissä ajoin tietoa ettei näin pääse käymäänkään. Aasian maissa joissa tartuntoja on ollut fataalein seurauksin ei tiedonkulku ole ollut ilmeisen riittävää ja köyhyys sekä ilmeinen joka kansassa asuva uppiniskaisuus on omalta osaltaan ruokkinut taudin etenemistä eläimistä ihmisiin.
Myös kirjoituksissa olisi aiheellista huomioida koko asian laajuus ajatellen luonnolle aiheutuvia vahinkoja jos tauti mahdollisesti etenee. Kaikki linnut eivät ole suinkaan yleisiä ja mukaan mahtuu myös harvinaislaatuisia lajejakin jotka ovat siinä samassa riskiryhmässä ns.tusinalintujenkin kanssa. Joutsenet ovat ilmeisesti tällä hetkellä osoittautuneet tautia huonoimmin kestäviksi ja taudin siirtymisen mekanismi muihin lintuihin sekä itämisaika eri lajeilla on epäselvää. Siinä mielessä kaikista suurin riski olisikin terveenoloisissa linnuissa joita käsiteltäisiin kuten ennenkin.
Eräältä kantilta myös ajattelen asiaa. Metsästys on ollut minulle ollut aina ennenkaikkea virkistäytymistä. Ajatukset kaikenlaisista maallisista ja taivaallisista murheista haihtuvat ja "nollaaminen" toimii vuosi toisensa jälkeen. Mukavan retken vielä on kruunannut saalis jota on asianmukaisesti arvostettu vaikkakin se on ajoittain ollut vaatimatonkin.
Jos tilanne tulee etenemään siihen pisteeseen,että mahdollinen taudin tarttuminen on estettävä keinoin jotka vievät tätä lajia siihen suuntaan,että harrastuksen parissa on tunnettava siihen kuulumattomia ja negatiivisia tunteita,saa omalta osaltani tulla tähän harrasteeseen tauko kunnes tilanne palautuu ennalleen.
Tulevaan varautuu parhaiten seuraamalla päivittäin uutisia ja lukemalla asiasta mahdollisimman paljon. Tieto ei lisää tuskaa ainakaan nyt. Eräänlaista ennakointiahan harjoitetaan jokapäiväisessä elämässä muutenkin(turvavöiden käyttö,palovaroittimet jne).
Keskustelua voin omalta osaltani jatkaa ja ilmaista mielipiteeni jos sovimme hyvien keskustelutapojen noudattamista tästä eteenpäin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jemina69 Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Tam 2006 Viestejä: 140 Paikkakunta: Itäinen Uusimaa
|
Lähetetty: 17.02.2006 13:14 Viestin aihe: |
|
|
Tämä lintuflunssa ei tartu, jos esim kosket sairastuneeseen lintuun. Flunssapöpö ei siis mene ihon läpi vaan pöpön pitää päästä suun tai nenän kautta elimistöön. Jos sairastuneeseen lintuun koskeen ja kädet pesee sen jälkeen tai desinfioi, niin ei ongelmaa. Näin sanoi joku EELAn hemmo. Lapsien kohdalla tämä käsien pesu voi olla vähän ongelmallista toteuttaa. Lapsilla kun on tapana laittaa kaikkea suuhunsa ja se käsien pesu jää.
Linnuissa ja muissakin eläimissä on aina ollut sairauksia ja tulee aina olemaankin. Missäs on SARS ja hullunlehmän tauti nyt ? Siellä ne on, mutta niistä ei vaan puhuta.
Mieheni lähtee aivan varmasti sorsalle. Yleensäkin meidän perheellä ei ole tapana halailla kuolleita eläimiä varsinkin sorsia ja käsiä pestään muutenkin usein. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MtJ Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004 Viestejä: 10001
|
Lähetetty: 17.02.2006 13:44 Viestin aihe: |
|
|
Aikaisemmin tuo lintuinfluenssa tuntui täysin tyhjänpäiseltä, onhan Aasiassa edelleen elinvoimainen paiseruttokin olemassa. Nyt kun se alkaa pikku hiljaa hivuttamaan itseään kohti maatamme, olen kyllä valmis pyörtämään omat hälläväliä asenteeni kohtaan "katsotaan nyt, jospa siinä ottaakin turhaan riskejä, kun käy lintujahdissa".
Voisihan tuon sorsajahdin yms. hoitaa hygieenisemminkin. Ja tuskin kovin pahaa tekee, vaikka jahtaisi vuoden vähemmän, keskittäisi jahdin lintuihin joita ei käytetä ravinnoksi (varikset, harakat) ja korvaisi linnustuksen haittalintu- ja petojahdilla. Pitäisi siinäkin hanskat kädessä, eikä kaivaisi nenää
_________________ Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
speedhead Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Huh 2004 Viestejä: 146 Paikkakunta: Pohjois-Karjala
|
Lähetetty: 17.02.2006 13:57 Viestin aihe: |
|
|
Kuulin juuri tuttava infektiolääkäriltä yhden turkissa tautiin menehtyneen miehen tarinan. Ukko oli yrittänyt elvyttää huonosti pärjännyttä taistelukukkoaan suusta suuhun menetelmällä. Noin paljon minäkään en lintuja rakasta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MtJ Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004 Viestejä: 10001
|
Lähetetty: 17.02.2006 15:17 Viestin aihe: |
|
|
Taistelukukko taitaa olla machomman miesväen harrastusta, ei se oikein pärjää kylmässä pohjolassa... Ja tosimiehethän ei taistelutoveria pulaan jätä, kuolee vaikka samaan tautiin!
Olen sellaista pohtinut joskus ohimennen kun lintypöpöstä on puhetta tullut, että jos suolistaisi sairaan linnun ilman hanskoja, niin kuinka pitkään virus pysyy elossa ylipäätään käsissä tai vaatteissa? Minuutteja? Tunteja? Päiviä? Enemmän? Kuinka sitkeä se H5N1 on? _________________ Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Kettu ***
Liittynyt: 13 Huh 2004 Viestejä: 6328 Paikkakunta: Avohakkuu
|
Lähetetty: 17.02.2006 17:00 Viestin aihe: |
|
|
J.A.H kirjoitti: | Keskustelua voin omalta osaltani jatkaa ja ilmaista mielipiteeni jos sovimme hyvien keskustelutapojen noudattamista tästä eteenpäin. |
Toki, toki. Yksilöllisiä eroja on kuitenkin asioiden ilmaisemisen räväkkyydessä tms. Se ei kuitenkaan tarkoita, että mielipiteesi olisi torpattu tms. Hyvä, kun vähän hellyit jatkamaan, etkä jäänyt nurkkaan murjottamaan |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|