| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
peter
Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Maa 2004
Viestejä: 279
|
 Lähetetty: 28.05.2004 17:38 Viestin aihe: |
 |
|
[quote="juupa"]Archipelagosilta eikä keneltäkään muultakaan valmistajalta ei saa tiettyyn aseeseen sovitettuja luoteja. Heiltä saa varmaan halpaa konevalettua tai prässättyä massatavaraa jonka osunta riittää praktikaaliin ja vastaavaan, mutta ei muuhun. | Lainaus: |
1) syy miksi Intercast/Archipelagolla on eri halkaisija useimmissa kalipereissa on nimenomaan jotta luodit olisivat tarpeeksi isoja useimpiin aseisiin.
2) En tiedä mikä tämä "vastaava mutta ei muuhun" on mutta itse asiassa konevalulla (hyvin tehdyllä sellaisella) saa monasti tasaisempia ja tarkempia lyiijykuulia kun kotivalulla - Intercastin 44'lla on mm otettu Siluetin pohjoismaitten mestaruus menneinä vuosina. Intercastin 123gr SWC on omissa aseissani yhtä tarkka (jos ei tarkempikin) kun Sierran reikäpäät. Ongelma konevalussa on että muottien/koneen pitää olla hyvissä säädöissä koko ajan. Varsinkin sprue-cutter joskus löystyy jolloin perään tulee epätasaisuuksia.
3) Kuparoiduista sen verran että käyvät useimmissa aseissa vähintään yhtä hyvin kun normaali vaippakuulat. Jos tilaat tarpeeksi suuren erän Archipelagolta voit itse määrittä paksuuden (ja painon/nokan muodon tietyissä luodeissa)
4) Väittäisin myös että perinteinen vaippaluoti kuluttaa piippua huomattavasti nopeammin kun lyijy ja kuparikuulat.
nimimerkki: "sekä käsi että konevaluuta harrastava"
|
|
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
S.A.V.O.
Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Tou 2004
Viestejä: 617
Paikkakunta: Gotham city
|
| Lähetetty: 28.05.2004 21:27 Viestin aihe: itsevalamista |
|
|
| Häh. Joku siis myy vanhoja rengaspainoja?(ongelmajäte) ja aika hyvä hinta. Paljon hyvää lyijyä saa jos osuu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan eli kun sairaalan röntgenhuonetta puretaan. Oottekos kokeilleet ns, kaapelilyijyä ? on vissiin aika puhdasta, ainakin luodit ei tummu helposti? Voitelussa kokeilin Wurth HSP 1400(-40 -- 1400c astetta) tuntu pelaavan OK. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jartsu
Banned
Liittynyt: 08 Maa 2004
Viestejä: 30047
Paikkakunta: keski pohjanmaa
|
| Lähetetty: 28.05.2004 22:56 Viestin aihe: |
|
|
S.A.V.O.
Onko pehmeetä |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
| Lähetetty: 29.05.2004 00:28 Viestin aihe: |
|
|
| savon kaapelilyijy sopii vain matalapaineisimmille kevytlatauksille koska tavara on "kynnelläveistettävää" kovuudeltaan. Soveltuu vain 22lr, 32 ja 38spl latauksiin. Tina, Antimoni, Lyijyseos ei tummene. Kaapelilyijy mustuu. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
äRPee
Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 2560
|
| Lähetetty: 29.05.2004 01:22 Viestin aihe: |
|
|
| valuri kirjoitti: | | 357:lla ammun ja olen hiukan kokeillut itse valamiani luoteja. Ongelmana on luotien voitelu: ensin ammuin ilman vahaa - lyijytti rajusti, sitten kokeilin sulaksi kuumennettua steariinia - lyijytti yhä, tosin siedettävästi. Latauskin on vain mieto 38. Lyijyt on penkasta siivilöityjä eli ilmeisesti pehmeää. Eli mikä neuvoksi? Lyijyn piipusta poisjynssääminen ei ole kivaa ja toivoisin voivani ladata vauhdinpuolesta edes miedoiksi 357:ksi. Erityisesti huokeita/ilmaisia tapoja lyijyttömään ammuntaan kaivataa, koska pihiyttänihän koko valuhommaan olen ruvennut. Olisko muuten rengaslyijy parempaa - lupasivat rengasfirmasta sitä 0.5e/kg. En vaan tohtinut tuhlata, kun ilmaistakin ratapenkasta saa. |
Jos ammut niitä revolverilla kohtuumietoina, niin rengaspainon hintalaatusuhdetta ei voita mikään, ainoastaan puhdistaminen ottaa hiukan efforttia (EDIT: tarkoitan tällä puhdistamisella valusatsin puhdistamista, en suinkaan aseen puhdistamista). Silkka lyijy, jota ampumaratalyijy lähinnä lienee (vaippakuulan sisuksia?) on ehkä liian pehmeää, koska revolverissa sen pitää mahdollisesti alhaisesta nopeudesta huolimatta selviytyä myös ylimenosta. Teoriaa tuo, koska en vala revolveriin. Kynttiläaineista parafiini toimii kuulavoiteen osana, mutta lähinnä tukevoittamassa liian ohutta tavaraa. Leen neste Alox on jotenkuten toimiva ja helppo ilman suurempia laiteinvestointeja käyttää. Joidenkin käyttäjien mielestä ehdotonta ainetta, mutta minusta sottapyttykamaa; makuja on monia. Jos haluat itse sotkea, niin aloita hankkimalla mehiläisvahaa tuottajilta ja sotke siitä jonkin voiteluaineen kanssa oma kuulavoide. Vaikka vaseliinia sekaan maun ja halutun viskositeetin mukaan. Hyvä mustaruutivoi on mehiläisvaha sotkettuna oliiviöljyyn ja seos toimii myös fluxina, mutta patruunakäytössä en tiedä sen käytöksestä ruudin kanssa pidemmässä säilytyksessä. Rypsiöljykään ei liene oliivia huonompi.
| Jantteri kirjoitti: | Arcipelagos:ilta saa oikein hyviä lyijyluoteja ja hintakaan ei ole paha 21?/500kpl. Tuolla hintaa ei vitsi edes ajatella luotien valua.  |
Valamista ei varmasti voi ajatella jos se olisi viitsimisestä kiinni.
| jinok kirjoitti: | tietääkö joku mistä saa noita valumuotteja 7,62 luodeille  |
Suomesta saa isoimpien valmistajien muotteja helposti tilaustavarana. GTE-Erkkilällä ja Asekellarilla on RCBS:ät luettelossaan ja Lymania ja Leetä saa ainakin Riistamaan kautta. MidwaySuomelta varmaan noita kaikkia. Jos tarkoitus on kokeilla ilman suuria investointeja voisi Leen halvat muotit olla hyvä vaihtoehto. Ne eivät ole "lähes ikuisia", kuten merkkituotteet, mutta asiallisesti sisäänkoulittuina ja trimmattuina palvelevat kuitenkin hyvin pitkään. Kuvat löytyy valmistajien sivuilta ja "7,62" on koodeissa yleensä .309 - .311 valmistajasta riippuen. Leeltä saa edullista sizer kittiä, jolla luodin saa kalibroitua ja kilvitettyä, mutta näppärä voitelusysteemi puuttuu. Sopiva lähtökohta esimerkiksi Sakoihin on .309" ja myös .311" jos pesän kurkkuun sopii. Leeltä valitettavasti puuttuu vakiokoko .310". Leen sizer-systeemi ei kalibroinnin ja kilvenasetuksen kannalta yhtään häpeä RCBS-Lyman-STAR-Saeco-kalibrointipuristimille muuten kuin nopeudessa ja voitelun puuttumisessa.
Oletko muuten ihan varma tuon allekirjoituksesi näppäryydestä ja ymmärrettävyydestä?
| laatua ja säästöä kirjoitti: | | Oletteko seostaneet valettavaan lyijyyn kirjasinmetallia ja mistä olette sitä hankkineet? Käsittääkseni kirjasinmetalli lisääminen koventaa luoteja ja parantaa luotien tarkkuuttaa. |
Viime syksyn .459" hirvikuula oli minulla 75% renkkupainoa + 25% linotyypin kirjasinmetallia. BHN Saecon testeristä käännettynä noin BHN15. Lähes laajenematon riistakuulana, mutta varmaan hyvä kovana reukkukuulana. Reukkujutusta tosin ei omakohtaista kokemusta (toim.huom.) Kovuus ei sinällään paranna tarkkuutta, mutta edesauttaa kovemmissa latauksissa luodin kestävyyttä. Lino on hiukan harvinaista, joten en kyllä sitä sinällään käyttäisi. Renkkupaino rules, ellei antimonia ja kovuutta välttämättä tarvita enempää.
| Anonymous kirjoitti: | | Ei rengaslyijystä tarvii mitään maksaa, kun käyt jostain huoltsikalta hakemassa niitä käytettyjä painoja. |
Niin eihän se mitään maksa, mutta Ruutiukon pointti on hyvä; pieni tippi on halpa hinta vakiosta raaka-ainelähteestä. Toisaalta jos ostat renkaat ko. puodista, niin varmaankin saat läsnäolevat ongelmajätteet viedä samalla? Tähän systeemiin kannattaa pestata sukulaiset ja muut otolliset tuttavat...
| laatua ja säästöä kirjoitti: | | Oletko Ruutiukko vertaillut "karkaistu rengaspaino luoti" vs "karkaisematon rengaspaino-kirjasinmetalli luoti" eroja piipun lyijytyksessä ja yleensä ladattavuudessa? Pystyykö tuolla valun jälkeisellä välittömällä karkaisulla korvaamaan kirjasinmetallin kokonaan? Omiin luoteihin tulee kaasukilvet joiden pitäisi käsitykseni mukaan vähentää lyijytysongelmaa. |
Kaasukilpi vähentää lyijytysongelmia mutta on samalla yksi kustannuslisä ja työvaihe, joten sitä kannattaa käyttää vain kun sitä tarvitaan. Siis esimerkiksi .30 kaliberisissa latingeissa ja kun isommilla mennään hiukan kovempaa. "Suomalainen" renkkupaino karkenee vain vähän sinällään, mutta ominaisuutta voi tehostaa lisäämällä seokseen magnum-luokan kovaa lyijyhaulia noin patruunan tai parin verran per pata. Magnum hard shot sisältää karkenemisen kannalta antimonin ohella tärkeää arsenikkia, jota nykyrenkkupainoissa on ilmeisesti aika olematon määrä. Kovimpaan mahdolliseen tulokseen päästään erillisellä lämpökäsittelyllä uunissa ja karkaisemalla kylmään veteen. Ameriikan ihmesedät (Dennis Marshallista alkaen) kertoo jopa lähelle BHN40 olevia lukuja lähelle sulamispistettä olevilla käsittelylämpötiloilla; linohan on noin BHN22. Lämpökäsitelty kuula saavuttaa kovuutensa tunteja/päiviä karkaisun jälkeen, mutta myös menettää parhaan teränsä kovuudesta kuukausien/vuosien kuluessa. Pakastimessa säilytys hidastaa pehmenemistä, mutta tiettyyn haluttuun kovuuteen käsiteltyä kuulaa ei kuitenkaan siis kannata tehdä varastoon. Ero esimerkiksi lämpökäsitellyn renkkupaino-BHN22 ja lino BHN22 kuulan välillä on se, että linokuula on hauras, mutta lämpökäsitelty renkkupainokuula seoksensa mukaisesti yhä sitkeä.
| S.A.V.O. kirjoitti: | | Häh. Joku siis myy vanhoja rengaspainoja?(ongelmajäte) ja aika hyvä hinta. Paljon hyvää lyijyä saa jos osuu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan eli kun sairaalan röntgenhuonetta puretaan. Oottekos kokeilleet ns, kaapelilyijyä ? on vissiin aika puhdasta, ainakin luodit ei tummu helposti? Voitelussa kokeilin Wurth HSP 1400(-40 -- 1400c astetta) tuntu pelaavan OK. |
Kaapelilyijy on hyvin puhdasta. Röntgensuojat myös. Silloin kun kaapelilyijyä melkein ostin, niin kohdalle sattui vähemmän rehti romukauppias, joka halusi siitä linon käypää hintaa. Lino liikkuu pörssissä 1 euro per kilo, joten romulyijyä en osta reiluun samaan hintaan. Pelkkää lyijyä ei muutenkaan tarvitse kuin mustaruutitouhussa, jossa se kuitenkin on se ainoa oikea. Missä sovelmassa kokeilit tuota Wurthia? Joku synteettinen vaseliini? Mustaruutiaseeseen mehiläisvahaoliiviöljyseos on hyvä karstaa pehmittämään ja maaöljypohjainen voide, esimerkiksi akselivaseliini on aivan persiistä. Maaöljytuotteet tekee karstasta kuin kiveä ja tuon olen itse kokeillut, kun ei muuta ollut spruuttaan laittaa kuin jotain keltaista normaalia vaseliinia. En laita enää. P.S. Viittaako nimmari kenties asuinseutuun?
| Anonymous kirjoitti: | | savon kaapelilyijy sopii vain matalapaineisimmille kevytlatauksille koska tavara on "kynnelläveistettävää" kovuudeltaan. Soveltuu vain 22lr, 32 ja 38spl latauksiin. Tina, Antimoni, Lyijyseos ei tummene. Kaapelilyijy mustuu. |
Aivan, puhdas lyijy hapettuu herkimmin. Sen paras käyttötarkoitus on mustaruutiaseet ja käyttö vastoin tätä ohjetta on rangaistava teko. Kaikki patruunaan ladattavat nykykotkotukset pärjää kovemmilla seoksilla, kuten esimerkiksi ilmaisilla renkkupainoilla...
| Ruutiukko kirjoitti: | | Nyt tarvittaisiin valumiehiä tänne, kolmessa vuodessa olen päässyt vasta alkuun joten tietoni aiheesta on aika vajavaista. |
Terve mieheen. Okay, tieto on vajavaista itse kullakin ja kokemusta mainittuakin vähemmän, mutta avaisikohan tuo administeri aivan tälle pyhitetyn palstan, niin saataisiin sitä tietoa kokemusten kautta kartutettua muita suuremmin häiritsemättä...? Haloo administeri? Siirrä vaikka tämä kettinki alkajaisiksi ikään kuin pohjatöiksi. Palstalle nimeksi "Kuulan valaminen" tai jotain muuta omaperäistä. "Mörköooppera"?
Ja minäkö osaisin sanoa asiani lyhyesti... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ruutiukko
Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Maa 2004
Viestejä: 951
Paikkakunta: Suomen Demokraattinen Kansantasavalta
|
| Lähetetty: 29.05.2004 02:00 Viestin aihe: |
|
|
äRPee, mikäli aihe tällaisena jatkuu niin tällehän tarvitaan oma osasto.
Loistava ajatus. Admin...?  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jartsu
Banned
Liittynyt: 08 Maa 2004
Viestejä: 30047
Paikkakunta: keski pohjanmaa
|
| Lähetetty: 29.05.2004 08:51 Viestin aihe: |
|
|
Kyselen pehmeyttä siksi että 458 supu latauksessa saisi laajenemista aikaan.
Gunhilliltä en saanut tarpeeksi pehmeää niin hiljaiseen nopeuteen.
Pitää varmaan koittaa jotain kairaa luodin kärkeen. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
valuri
Vieras
|
| Lähetetty: 29.05.2004 13:39 Viestin aihe: |
|
|
Joku mainitsi, että luodit pitäisi olla sopivia (halkaisijaltaan) kulloisenkin aseen piipulle. Tämä siis vaikuttaisi piipun lyijyttymiseen. Mistäs sen oikean koon sitten tietää? Olen käyttänyt vähäisissä valuissani Leen kalibrointi holkkia kokoa 358 (siis 357 revolveriin). Tarjolla oli holkit 357, 358 ja 359 ja keskimmäinen tuntui lähinnä hyvältä kompromissilta. OpenTop -ampujia pelkäävää voin rohkaista, että ei ne voitelemattomatkaan luodit pesiä lyijyttäneet kuin hitusen - suuria määriä jäi siis itse piippuun. Ja olin toki tietoinen 38:lla lyijytetyn pesän ja 357 hylsyisten patruunoiden taipumuksesta nostaa paineita. Ei siis tarvinnut viedä aseen patruunapesiä kalvattavaksi.
Kiitoksia vahan kokkausvinkeitä. Miltä kuullostaisi steariinin ja vappuna kertaalleen käytetyn munkinpaitorasvan sekoittelu? Näitä ainakin olisi mukavasti talossa tarjolla. Leen Alox -rasvaa kyselin kun keväällä ostin valupihdit ja kalibrointiholkin, mutta postimyyjä ilmoitti, ettei kyseistä tavaraa saa itsekään rahdattua amerikoista joittenkin haitallisten (mykkyllisten) ainesosien takia. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
TT
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 27 Tou 2004
Viestejä: 14
|
| Lähetetty: 29.05.2004 19:26 Viestin aihe: |
|
|
äRPee,
Jos luodit valetaan pelkästä rengaspainolyijystä, niin millainen on sen sulamispiste? Eli millainen olisi uunin jälkikäsittely lämpö/aikajana?
Olisko sulla linkkiä antaa missä olis kerrottu tästä lämpökäsittelystä?
Jos kuulat saatais siihen n. 40:n kovuuteen, niin kuinkahan pitkään ne huoneen lämmössä saa varastossa lojua että niiden kovuus tippuu siihen normi linon tasolle?
Admin vois tosiaan tehdä meille oman lokeron  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
S.A.V.O.
Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Tou 2004
Viestejä: 617
Paikkakunta: Gotham city
|
| Lähetetty: 29.05.2004 20:01 Viestin aihe: itsevalamista |
|
|
| HSP 1400 on korkeita lämpötiloja kestävä erikoisvoiteluaine, metalliton pasta. 9mm luger subson valuluoteja olen sillä voidellut. Se kaapelilyijy oli itseasiassa ihan lyijykaapelia jota purimme, siitä valoimme mustaruutikiväärin pitkiä luoteja(maxi-ball). Tyssääntyminen toimi. Mustaruuti voiteluaine on paistorasva mehiläisvaha seos tai FAIRY josta on keitetty vesi poisi. Mineraali (hiilivety) voiteluaineet ei siihen sovellu. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
TT
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 27 Tou 2004
Viestejä: 14
|
| Lähetetty: 29.05.2004 22:04 Viestin aihe: |
|
|
Tuli muuten mieleen, miten te suojaudutte myrkyllisiltä höyryiltä ja kaasuilta mitä valamisen aikana padasta nousee?
Itsellä on Kemiran kaasunaamari päässä. Ei siis pelkkä hengityssuojain.
Suodatin osa on jonkin sortin aktiivihiilisuodatin. Vähän kyllä niskoja aina kivistää ku skörde kummiskin painaa aika kivasti, mutta siitähän ne niskat vahvistuu 
Ja ulkosalla tapahtuu mun valaminen. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
ratikkakuski
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 39
Paikkakunta: Hki
|
| Lähetetty: 30.05.2004 00:36 Viestin aihe: |
|
|
Mielenkiintoinen ja ajankohtainen keskustelunaihe tämä valaminen. Tässä on nyt käsitelty erillaisia luotirasvoja ja voin omakohtaisten kokeilujen jälkeen suositella 50 % mehiläisvaha 50 % steariini reseptiä. Vanha ja koeteltu NRA resepti toimii rapakon tälläkin puolella.
Kukaan keskustelijoista ei ole vielä maininnut luotien kotikuparointia. Sähkökemiallinen pinnoitusmenetelmä tuottaa tietysti yhden työvaiheen lisää luotien käsittelyssä mutta omien kokemusteni mukaan kannattaa. Luodeista tulee pintakäsittelyn onnistuessa kauniin kuparinvärisiä, ja niitä on suorastaa ilo käsitellä.
Susikappaleiden vaara on kuitenkin suuri. Puuhailu happojen, ja aina väijyvän vetyräjähdysvaaran kanssa kannattaa tehdä hyvin tuuletetuissa ulkotiloissa. Pinnoituksen laadunvalvonta teettää jatkuvasti hienosäätöä. Eilen aamupäivällä ( 29.5.) pinnoittamastani kolmesta luotierästä vain 1 onnistui täydellisesti ts. kauppalaadun tasoa muiden kahden erän jäädessä enemmän tai vähemmän "viallisiksi".
Käsitykseni mukaan luotien kaksoispinnnoitus eli kuparointi, ja sen päällä luotirasva on riittävä pistoolinluotien pinnoitusmenetelmä. Kokeilin joskus mm. kuparoidun luodin molykäsittelyä, ja siitä sai lähinnä sormet mustiksi.. Lähtönopeushajonta pieneni ehkä 1 m/s mutta kun hajontaa tulee muista syistä 10 - 20 m/s niin piippukitkan vaihtelujen väheneminen katoaa mittausepävarmuuksien ja epätarkkuuksien taakse.
Kolmoispinnoitus eli kuparoitu lyijyluoti molyttynä ja rasva tai vahapinnoitettuna on vielä kokeilematta.
- Ratikkakuski |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
äRPee
Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 2560
|
| Lähetetty: 30.05.2004 01:24 Viestin aihe: |
|
|
| Jartsu kirjoitti: | Kyselen pehmeyttä siksi että 458 supu latauksessa saisi laajenemista aikaan.
Gunhilliltä en saanut tarpeeksi pehmeää niin hiljaiseen nopeuteen.
Pitää varmaan koittaa jotain kairaa luodin kärkeen. |
Mihinkäs tarkoitukseen Jartsu kaipaat laajenemista pienessä kyydissä? Perinteinen lyijyluoti (siis lyijy-) laajenee mustaruutivauhdissa, joten ei kai muutakaan voi suositella. Sitten on Lymanin expressit alkaen Gould 330:sta, joissa on reipas reikä nokassa ja hyvä maine peurakuulana. Jos et itse vala, mutta Gunhillin laajenevaan saat keskitetyn reijän nokkaan kairattua, niin mikä ettei...
| valuri kirjoitti: | Joku mainitsi, että luodit pitäisi olla sopivia (halkaisijaltaan) kulloisenkin aseen piipulle. Tämä siis vaikuttaisi piipun lyijyttymiseen. Mistäs sen oikean koon sitten tietää? Olen käyttänyt vähäisissä valuissani Leen kalibrointi holkkia kokoa 358 (siis 357 revolveriin). Tarjolla oli holkit 357, 358 ja 359 ja keskimmäinen tuntui lähinnä hyvältä kompromissilta. OpenTop -ampujia pelkäävää voin rohkaista, että ei ne voitelemattomatkaan luodit pesiä lyijyttäneet kuin hitusen - suuria määriä jäi siis itse piippuun. Ja olin toki tietoinen 38:lla lyijytetyn pesän ja 357 hylsyisten patruunoiden taipumuksesta nostaa paineita. Ei siis tarvinnut viedä aseen patruunapesiä kalvattavaksi.
Kiitoksia vahan kokkausvinkeitä. Miltä kuullostaisi steariinin ja vappuna kertaalleen käytetyn munkinpaitorasvan sekoittelu? Näitä ainakin olisi mukavasti talossa tarjolla. Leen Alox -rasvaa kyselin kun keväällä ostin valupihdit ja kalibrointiholkin, mutta postimyyjä ilmoitti, ettei kyseistä tavaraa saa itsekään rahdattua amerikoista joittenkin haitallisten (mykkyllisten) ainesosien takia. |
Tutkimatta sen kummemmin steariinin ominaisuuksia melkein unohtaisin sen ja jatkaisin sillä munkkirasvalla mehiläisvahaa ja ehkä muuta höystettä siihen lisäksi. Jotenkin on jäänyt kaikumaan steariinin palaminen ja siten huono toiminta tässä tarkoituksessa. eikös Leen sizerin mukana tule pullo neste-Aloxia? Ainakin minulle tuli ihan tavan postina, kun Leeltä tilasin erikoiskokoisen holkin viime syksynä.
Mitenkäs tuosta rivollistasi voisi mitään tietää muuten kuin mittaamalla. Sellaista omistamatta kuitenkin ottaisin selvää isokaliberista ja myös rullan kurkkujen halkaisijasta. Molemmat selviää, kun taputtelee ylikokoisen lyijykuulan rullan etukautta kurkkuihin ja takakautta piippuun ja mittaa saadut kappaleet mikrometrillä. Jos rullan kurkku on sama tai mieluummin aavistuksen isompi kuin isokaliberi, niin mahdollisimman hyvin kurkkuun sopiva kuula on hyvä. Kurkkuun väljemmin sopiva, mutta ehkä isokaliberia kuitenkin hieman kookkaampi kuula on jo kompromissi. Isokaliberia pienempi tai naftisti saman kokoinen on jo liian pieni. Periaatteessa siis luulen että isoin kuula joka sopii juuri pesittymään on tiptop. Jos kurkut onkin isokaliberia pienempiä (ehkä mahdollista?), niin ne voinee kalvaa isommaksi ja jatkaa siitä. Voisin veikata myös, että valukuulan varsinkin pitäisi olla sen verran pitkää lajia, että sen ei tarvitse lentää vapaasti ylimenossa, vaan ylimeno tapahtuu siten että peräosa on vielä kurkussa, kun nokka ohjautuu rihloihin... Mutta siis en mää mitään näistä tiedä oikeesti...
| TT kirjoitti: | äRPee,
Jos luodit valetaan pelkästä rengaspainolyijystä, niin millainen on sen sulamispiste? Eli millainen olisi uunin jälkikäsittely lämpö/aikajana?
Olisko sulla linkkiä antaa missä olis kerrottu tästä lämpökäsittelystä?
Jos kuulat saatais siihen n. 40:n kovuuteen, niin kuinkahan pitkään ne huoneen lämmössä saa varastossa lojua että niiden kovuus tippuu siihen normi linon tasolle?
Admin vois tosiaan tehdä meille oman lokeron |
En tiedä lämpötilaa ja se pitää kuitenkin kokeilla. Linkkiä ei ole tarjota, on niitä varmaan netissäkin, mutta omat suunnat on Lymanin raamatusta. Lymanin kokeiden mukaan kolminkertainen BHN-lukema lähtöaineeseen verrattuna on saavutettavissa (9-28 ) ja Marshallin maksimilämpötiloilla tekemät jopa BHN39. Käsittelylämpötila löytyy laittamalla scrappikuulia uuniin pellille nurkkiin ja sopiviin paikkoihin keskemmälle ja nostamalla lämpöä 450 Vaarinheitosta (reilu 230 C) kunnes ensimmäinen kuulista näyttää sulamisen merkkejä tai kun uunin kyky tyrehtyy. Tuosta pakitetaan harkinnan mukaan muutama aste, ehkä 5-10 ja käytetään sitä maksimina. Pitää tietysti olla hyvälaatuinen uunilämpömittari... Kiinnostaa kovasti jos kokeilet ja kiinnostaa myös oliko kovahaulilla terästettynä tai ilman. Ajaksi riittää tunti, koska tärkeintä on että kuulat saavuttaa halutun lämpötilan, niitä ei ole tarkoitus hauduttaa tms. vaan äkkijäähdyttää. Pehmenemisestä on muuten netissäkin taulukoita, mutta eipä juuri nyt saapuvilla, pitää etsiä. Beartooth myy lämpökäsiteltyjä riistakuulia BHN22 ja siitä on minulla muistissa seoskin (sinällään pehmeä) jossain. niille taitavat luvata varsin riittävän kovuuskestävyyden, siihen taitaa vaikuttaa se kuinka kireälle kovuutta on venytetty. Beartootheista voi myös tehdä kärkilaajenevia pehmittämällä pelkän kärjen lämmittämällä...
| S.A.V.O. kirjoitti: | | HSP 1400 on korkeita lämpötiloja kestävä erikoisvoiteluaine, metalliton pasta. 9mm luger subson valuluoteja olen sillä voidellut. Se kaapelilyijy oli itseasiassa ihan lyijykaapelia jota purimme, siitä valoimme mustaruutikiväärin pitkiä luoteja(maxi-ball). Tyssääntyminen toimi. Mustaruuti voiteluaine on paistorasva mehiläisvaha seos tai FAIRY josta on keitetty vesi poisi. Mineraali (hiilivety) voiteluaineet ei siihen sovellu. |
Jep ja paistorasva on nykyään kasvirasvaa, joten sulattamisen jälkeen voi melkein veikata sen olevan kasviöljyn ja mehiläisvahan seos. Mitäköhän siinä Fairyssä onkaan...
| TT kirjoitti: | Tuli muuten mieleen, miten te suojaudutte myrkyllisiltä höyryiltä ja kaasuilta mitä valamisen aikana padasta nousee?
Itsellä on Kemiran kaasunaamari päässä. Ei siis pelkkä hengityssuojain.
Suodatin osa on jonkin sortin aktiivihiilisuodatin. Vähän kyllä niskoja aina kivistää ku skörde kummiskin painaa aika kivasti, mutta siitähän ne niskat vahvistuu
Ja ulkosalla tapahtuu mun valaminen. |
Pahimmat fumet lähtee renkkupainojen sulatuksesta/fluxauksesta, jota ei ensikokemuksen jälkeen tee mieli tehdä edes terassikatoksessa... Lyijy sinällään kaiketi höyrystyy vasta reippaasti normaalien valulämpötilojen yläpuolella. Omat valut on myös ulkona tai ovi ja ikkuna auki pienessä varastohuoneessa tuulettimen avustamana. Suomen kelit valitettavasti rajoittaa harrastusta. Puhtaiden seoksien fluxaussavut on ennemminkin asiaan kuuluvia ja fluxin valinnalla jopa siedettäviä: kokeilee vaikka mäntypihkaa tai venetervaa. En käytä hengityssuojaimia, mutta muita kyllä. Elimistön lyijytasojen seuraaminen ei varmaan ole hullumpi praktiisi...
| ratikkakuski kirjoitti: | Mielenkiintoinen ja ajankohtainen keskustelunaihe tämä valaminen. Tässä on nyt käsitelty erillaisia luotirasvoja ja voin omakohtaisten kokeilujen jälkeen suositella 50 % mehiläisvaha 50 % steariini reseptiä. Vanha ja koeteltu NRA resepti toimii rapakon tälläkin puolella.
-Ratikkakuski |
Tervetuloa joukkoon. Ja juu, mutta NRA-kiväärivoide on 50% mehiläsivahaa ja 50% Aloxia spesifioimatta Aloxin tyyppiä. Alox ei ole steariiniä, vaan teollisuusvoiteluainetta, jota alunperin valmisti ja toimitti yksi tietty yhtiö. RCBS:än ja Leen ruskeat voiteet on tätä tavaraa ja moni muu myös. Nykyisin on harrastajilla ollut vaikeuksia paikallistaa Aloxin toimittajaa (vaihtunut, konkursseja yms.) ja sen haluttua tyyppiä, koska niitä on useampia... Kupari? Se on hyvä sähkön johde.
Jos administeriö suo uuden foorumin, niin muokkaan suomeksi Felixin voiteen kokkausohjeen joskus joutessani, se on tuoreessa muistissa vielä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jartsu
Banned
Liittynyt: 08 Maa 2004
Viestejä: 30047
Paikkakunta: keski pohjanmaa
|
| Lähetetty: 30.05.2004 09:53 Viestin aihe: |
|
|
Juuri peuran pudotukseen iltaisin, kun mummot on yö puulla
niin välttäis metelöintiä.
On se reikä iso vaikka ei laajenekkaan, mutta aina se parempi on kun aukeis.
Sais pudotuksen varmemmax
Oletko kokeillut supu laajennusta yli 500gr kuulalla.
Sorvissa se kairaus onnistuu kunhan muistaa poranterän aina putsata välillä ettei syötä reikää kerralla, hirttää muuten kiinni. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
ratikkakuski
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 39
Paikkakunta: Hki
|
| Lähetetty: 30.05.2004 10:38 Viestin aihe: |
|
|
| ÄrPee kirjoitti: |
Tervetuloa joukkoon. Ja juu, mutta NRA-kiväärivoide on 50% mehiläsivahaa ja 50% Aloxia spesifioimatta Aloxin tyyppiä. Alox ei ole steariiniä, vaan teollisuusvoiteluainetta, jota alunperin valmisti ja toimitti yksi tietty yhtiö. RCBS:än ja Leen ruskeat voiteet on tätä tavaraa ja moni muu myös. Nykyisin on harrastajilla ollut vaikeuksia paikallistaa Aloxin toimittajaa (vaihtunut, konkursseja yms.) ja sen haluttua tyyppiä, koska niitä on useampia... Kupari? Se on hyvä sähkön johde.
|
Sori ÄrPee ja muut  Meni NRA sopan ainekset sekaisin, kirjoitin väärin. Tätä se aamuyöllä kirjoittaminen teettää.
Kuparoinnilla tarkoitan luotien pinnoittamista galvaanisesti. Kerron todennäköisesti myöhemmin kokemuksistani. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
