Metsähanhikanta

[Tinurien Kirkkoherra]

Pesimäympäristö ei ole samanlainen, mutta molemmat lajit elävät silti rinnatusten joutsenten kanssa. Minun mielestäni voitaisiin yleisesti lopettaa iänikuinen joutseniin vetoaminen ja nekin hetket käyttää keskusteluun siitä, miten metsähanhi saadaan takaisin menetetyille pesimäsoille, miten näitä alueita suojellaan, miten hanhien muuttomatka turvataan jne jne. Muun muassa metsähallitus voisi sangen helposti rajoittaa hanhen pyyntiä maillaan. Voitaisiin myös miettiä sitä, että onko kestävää harjoittaa metsähanhen pyynnillä metsästysmatkailua muuttoreiteillä, mikäli rauhoitus- ja levähdysmahdollisuutta ei ole järjestetty. Vastuu metsähanhesta on meillä kaikilla, piruako sitä pakoilemaan amisviiksien taakse. Suosittelisin varovaista verottamista tulevan syksyn hanhijahdeissa ja oma-aloitteista pohtimista, voisiko omassa metsästysseurassa hieman tuumailla metsähanhen levähdyspaikkojen järjestämistä.
_________________
...saadakseni lopettaa. Moron poro!

[joukozz]

nyt viime vuosinahan on ainakin sallassa rengastettu hanhia.olisi mielenkiintoista kuulla tuloksia,että missä nämä hanhet pesivät ja saavat sitä lyijyä niskaan.onko koilliskairalla tietoa asiasta??

[koilliskaira]

[koilliskaira]

[joukozz]

ainiin tosiaan korvaavia. no onhan toi pohjois/etelä aika karhea lajittelu.Pääasiassa selkälä/onkamo akselilla ja sitten vilmalla ja niitselyksessä tulee välissä käytyä.On tullut itelläkin tosiaan nähtyä niitä rengastettuja hanhia,kun rengastavat niitä tässä lähellä.Mites koilliskairalla meni viime syksy hanhenpyynnin osalta??

[Tinurien Kirkkoherra]

En tiedä itsekään mitä tämän takaa löytyy mutta joku voi kenties kaivaa esille: Laulujoutsenen paluu - miten käy sorsien?
Pöysä, H., Sorjonen, J.
Metsästäjä 50(3), 2001. 46-48 (Lainattu www.rktl.fi)

Lisäksi itsellä on semmoinen tuntu, että viime vuosina on asiaa tutkittu, vai onko tutkimus meneillään? Sattuuko kellään olemaan tietoa, vai muistanko väärin?

Mietin tuota Metsähallituksenkin toimintaa suhteessa metsähanhikantaamme, että paljon voisi metsästyksen harrastaja vaikuttaa tuon laitoksen menettelytapoihin. Kun asiakas alkaa vaatia jotakin, niin yrityksen on muovaannuttava asiakkaan tarpeisiin. Ympäristöjärjestötkin voisivat valtaamillaan maa-aloillaan ryhtyä tekemään muutakin, kun ketjussa piirittämään aluetta, ja estämään ihmisten pääsyn alueelle. Mietin muun muassa Laihian ja Jurvan raja-alueella olevaa Kuutto- ja Levanevaa. Alue rauhoitettiin muulta metsästykseltä, kuin hirven pyynniltä yhdeksänkymmentä luvulla, ja nyt alue saa maata oman onnensa nojassa. Ei ole kunnon valvontaa, ja jotkut käyvät hanhen salapyynnissä siellä. Alueella on ollut aiemmin luontainen metsähanhikanta mutta 80-luvun lopun hanhenpyytäjät ampuivat nähtävästi linnut yhettömiin. Miten metsähanhen saisi palautettua alueelle? Alue toimiin merkittävänä muutto- ja levähdysalueena.
_________________
...saadakseni lopettaa. Moron poro!

[koilliskaira]

[Hannes]

Siuloivanlammille (rajavyöhykkeellä) niitä oli ainakin siirtyny pyynnin alettua, alempanakin satoaikana merkattuja hanhia. Ei ne siis AINA välttämättä etelään lähde pauketta pakoon, jonnekin rauhallisemmille maille vaan.

Puoltaa tätä joidenkin (jopa omaehtoisten) rauhoitusalueiden perustamista ja miksei myös rauhoituspäivien pitämistä suosittujen pyyntialueiden lomassa ja/tai lähistöllä.
Tämähän on ollut usein esillä eri yhteyksissä ja mainostavat, että lisäisi jopa parhaimmillaan saalismäärää ja ainakin pyyntiaikaa kun lintujen ei tarvis lähteä tyystin muille maille heti 20.8., vaan viihtyisivät alueella pitempään.
Tätähän tais jusekin(?) jo sivuta tuossa aiemmin lahden rauhoituksiin liittyen...

[tetri]

Pistän uudestaan tuon isoukkkini mielestäni mielenkiintoisen havainnon joutsenen ja muiden vesilintujen rinnakkaiselosta, sekä metsähanhien arkuudesta. Ei siis aivan uusia ilmiötä - lienee niitä ensimmäisiä kirjallisia kommentteja asiasta.
K.S. Hallberg kirjoitti v.1883 kertoessaan Pohjois-Karjalan riistaeläimistä:...Tieto, että joutsen ei oikein kestä muita vesilintuja läheisyydessään, vaan haluaa olla yksin pesimäpaikakseen valitsemallaan vesialueella on minunkin havainnoista saanut vahvistusta. Siellä missä olen nähnyt joutsenia en ole tavannut enemmälti muita vesilintuja, huolimatta siitä, että lähimmät vedet voivat aivan vilistä niistä....Villihanhi onkin yleisesti ottaen arempi kuin joutsen, ymmärrettävästi johtuen hanhien paljon runsaammasta jahtaamisesta....

[joukozz]

itekki kuulun savinaan.possolin seutu on hyvää aluetta varsinkin muutto aikana.onkamossahan ne rengastajat pyytää niitä sieltä pellolta rakettiverkolla.joo semmostahan se hanhenpyynti on välillä.Itelläki oli toissa syksynä semmonen syksy ettei ollu tuuria ollenkaan vaikka tilanteita olikin.Mutta sitä mukavampi se onkin kun saa työvoiton..
viime syksy oli ihan kohtalainen syksy omalle kohalle.lähes joka päivä pääsi hanhien tuntumaan.14päivää jahdissa ja varmaan lähes 100kilometriä nokialaisiin.2hantta ni eipä tuo mitää helpointa hommaa ole..mutta pirun mukavaa..

[Hannes]

Pääsin muuan vuosi sitten käymään noitten Sallan rengastustakin harrastavien miesten kevätruokintapaikalla. Syksyllä eivät ruoki, eivätkä siis ruokinnalta pyydä. Olipa mahtava kevätpäivä, mukava oli katella kojusta hanhia, lähimmät n 5 m päässä!

Mennessä alueelta lähti varmaan parisataa hanhea, joitain kymmeniä uskaltautui paikalle meidän siellä ollessamme. Lisäksi paikalla oli sorsia eri lajeja, suokukkoja sekä joutsenpari. Kaikki sulassa sovussa. Mutta annappa olla ku paikalle tuli toinen joutsenpari, kyllä saivat äkkilähdön!

Olin aiemmin ollut jyrkästi sitä mieltä, että joutsen vie hanhilta elintilan, mutta nuo kokemukset sekä jutustelu näiden vannoutuneiden hanhimiesten kanssa heidän kokemuksistaan vuosien varrelta saivat toisiin ajatuksiin. Heillä oli useita havaintoja samalla aavalla joutsenparin kanssa yhtäaikaa pesivistä hanhista. Hanhet kylläkin pesivät reunemmilla, joutsenet taas keskemmällä, mutta samalla alueella.
Mietin päissäni, että olisiko tilanne tämä laajoilla hyvillä pesimäaavoilla, mutta muuttuisiko pelin henki taas toiseksi pienipiirteisemmillä mettälammilla, joilla ei ehkä olisikaan tilaa molemmille? Omat kokemukseni entisistä hanhipaikoista, nykyisin joutsenten asuttamista ovat juuri tällaisia.

Ja yksi mikä paikoin haittaa pesintöjä, on ihmisen levittäytyvä häirintä. Teuravuomalla Kolarissa on ollut hiljaista muutamassa paikassa, missä vielä muutamia vuosia sitten oli hyvin hanhia. Paikalle on ilmestynyt entisen, aikoja sitten maatuneen tilalle kunnostettu telatie, vahva pitkosreitti halki vuoman eri paikoista. Tällainen uusi kirkaspuinen rakennelma voi jo sinällään häiritä lintuja, mutta ainakin se lisää kulkijoita rajusti muuten erittäin vaikeakulkuisilla osilla.

[Aku]

[qsamo]

Ettekö liiku luonnossa muulloin kuin syksyllä? Menkää luontoon keväällä ja kesällä ja nähkää omin silmin. Joutsen on erittäin näkyvä haudonta- ja poikasaikana. Hautova emo on pesällä ja sorsat pyörivät rauhassa pesän ympärillä soilla ja lintujärvillä. Edes aggressiivisempi koiras ei niitä häädä. Sitä paitsi pienillä lammilla pesiessään koiras voi olla ruokailemassa kilometrien päässä pesästä eikä voi tietenkään vartioida pesäreviiriä sorsilta tai hanhilta. Naaras vaín istuu pesässä hautomassa ympäristön lintuvilinästä välittämättä. Sama tilanne, jos lammelle tai lintujärvelle saapuu kevätmuutolta hanhia; milloinkaan en ole nähnyt häätönäytelmiä. Vain jos paikalle tulee toisia joutsenia, takaa-ajo alkaa. Myös Kirkkoherran mainitsemassa Metsästäjä-lehden Pöysän joutsentutkimuksessa todettiin, että sorsalinnustossa ja -määrissä ei ollut eroja joutsenten pesimäjärvien ja joutsenettomien järvien välillä.

Metsuri pesii toisenlaisilla paikoilla kuin joutsen, soiden kuivemmilla osilla, joskus jopa yllättävän tiheäpuustoisilla rämereunuksilla. Eivät siis tappele samoista pesäpaikoista. Kertaakaan en ole nähnyt joutsenemojen ajavan hanhipoikueita, en edes samoilla aapalampareilla uiskennellessaan.

Norjalaiset ja tanskalaiset rauhoittivat Huippuvuorilla pesivät lyhytnokkahanhensa lopulta muuttoaikaiselta ja talvehtimisalueiden metsästykseltä, kun hanhimäärät hiipuivat uhkaavasti. Sitä ennen syyteltiin hanhikatoa pesimäalueiden kasvaneilla naalimäärillä ja lokkikannoilla ja ties millä. Ja kas kummaa, lyhytnokkahanhimäärät alkoivat kasvaa ripeästi ja ovat nykyään jo vahvat ja edelleen kasvussa. Sama yliverotus oli meillä syynä merihanhikantojen lähes häviämiseen sotavuosien ja 40-luvun nälkäaikana.

[Aku]

Mutta tuskin ne jutut ja puheet on ihan tuulesta temmattuja. No oli tilanne mikä oli, joutsenia on kyllä ihan tarpeeks jotta metsästys voitaisiin aloittaa. Mutta tässähän ei tämä nyt aiheena ole joten ei tartuta tässä tähän.

[Hannes]

Kyllä qsamon höpinöissä voi hyvinkin olla perää, paha tuota on mennä kieltämäänkään. Kuten jo aiemmin totesin, metsästyspaine on se tekijä, johon me itse voimme helpoiten vaikuttaa. Toivottavasti meillä ei kannat mene niin alas että rauhoituksiin tarvittaisiin turvautua. Ja jos menee, niin aiheellistahan se sitten on rauhoittaa.

Terveisiä vaan taas niille, jotka metsästävät metsähanhiakin kannan vähentäminen mielessä!