Metsähanhikanta

[mehtään]

"Metsähanhen kannanhoitoa kehitettävä yhteistyöllä
Viime vuosina osa metsähanhen tärkeimmistä pesimäsoista Lapissa on tyhjentynyt. Metsähanhi on yksi arvostetuimmista riistalajeistamme, ja sen pesimäkannan turvaaminen tarvitsee aikaisempaa suurempaa panostusta tutkimukseen sekä kansalliseen että kansainväliseen yhteistyöhön.

Viime vuosina on osa maamme alkuperäisintä erämaalajistoa edustavan metsähanhen tärkeimmistä pesimäsoista Lapissa tyhjentynyt. Myös muualla metsähanhen levinneisyysalueella on viitteitä pesimäkannan pienenemisestä. Tiedot metsähanhikannan tilan huolestuttavasta heikkenemisestä sai Lapin riistanhoitopiirin tekemään keväällä 2010 päätöksen, jolla metsähanhi rauhoitettiin Pelkosenniemen riistanhoitoyhdistyksen alueella metsästyskaudella 2010–11.

Metsähanhi on muuttava riistalaji, joten metsästyksen rajoittaminen pelkästään tärkeimmillä pesimäalueilla ei välttämättä ole riittävä toimenpide. Varovaisuusperiaatetta noudattaen kaikki muut riistanhoitopiirit myöhensivät metsähanhen metsästyksen alkamista tukeakseen Lapissa tehtyä rauhoituspäätöstä. Metsästysajan alun siirtämisen Kainuun riistanhoitopiirissä syyskuun alkuun ja muissa riistanhoitopiireissä 10.9. oletetaan vähentäneen kotimaassa pesivään metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspainetta. Metsähanhet aloittivat syysmuuton normaaliin aikaan elo–syyskuun vaihteessa, ja ainakin Kainuussa metsästäjien hanhisaalis jäi todennäköisesti juuri normaalia myöhemmästä aloituksesta johtuen edellisvuosia pienemmäksi.

Tehdyt metsästysrajoitukset olivat alku metsähanhen tulevaisuuden turvaamiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Maa- ja metsätalousministeriön kutsumana kokoontui ministeriön, riistantutkimuksen, Metsähallituksen ja riistanhoitopiirien edustajia 30.8.2010 Rovaniemelle pohtimaan metsähanheen liittyviä ongelmia. Kokouksessa todettiin, että metsähanhi on kansainvälinen muuttava laji, ja kannanhoito vaatii laajaa yhteistyötä kaikkien muuttoreitin varrella olevien valtioiden kesken. Esimerkiksi metsästyksen säätelyssä tulee huomioida oikeudenmukainen saaliin jako koko muuttoreitin varrella.
Saalistilastointia kehitettävä

Kansallisesti Suomella on käytössä useita työkaluja metsähanhikannan hoidossa. Tärkeimmät kannanhoidon perustana olevat tiedot kuten kannankoko ja saalismäärät ovat kuitenkin tällä hetkellä erittäin puutteelliset. Metsähanhi ei kuulu tällä hetkellä minkään riistalaskennan piiriin, ja saalistilastoinnissa käytössä oleva otantamenetelmä ei ole riittävän luotettava metsähanhen kaltaisen harvalukuisen riistaeläimen saalistilastointiin. Suomessa arvioidaan tällä hetkellä pesivän 1500–2000 metsähanhiparia. Vuosittaiseksi saaliiksi arvioidaan 7000–8500 metsähanhea. Saalistilastojen perusteella metsähanhisaaliin painopiste on viime vuosina siirtynyt enenevässä määrin läntiseen ja eteläiseen Suomeen.

Metsähanhitutkimusta on Suomessa tehty vuosikymmeniä pienessä mittakaavassa. Erityisen tärkeätä olisi selvittää metsähanhen pesimämenestyksessä tapahtuviin vaihteluihin vaikuttavia tekijöitä. Mahdollisia uusia laskentamenetelmiä voisivat olla pesimäsoilla tapahtuvat poikuelaskennat sekä sulkimisalueilla tapahtuvat laskennat. Pesimäalueiden ympäristömuutoksilla, mutta myös lisääntyneellä laulujoutsenkannalla voi olla merkittävä vaikutus pesimämenestykseen.

Kehittyneet tutkimusmenetelmät mahdollistavat uuden tiedon saamisen metsähanhesta. Esimerkiksi isotooppianalyysillä voidaan selvittää metsähanhen lähtöalue hyvinkin tarkkaan. GPS-menetelmä auttaa selvittämään hanhien sulkimispaikat sekä muuttoreitit.

Saalistilastoinnin kehittäminen on välttämätöntä, jotta saadaan parempaa tietoa esimerkiksi metsästyksen alueellisesta kohdentumisesta. Tietoa saaliin jakaumasta alalajeittain ei ole tällä hetkellä saatavissa, mutta siipinäytekeräyksillä voitaisiin asiaa selvittää. Riistakonsernin tietojärjestelmän kehittäminen mahdollistaa myös vapaaehtoisen sähköisen saalispalautteen saamisen. Yhtenä keinona saalistilastoinnin luotettavuuden parantamiseksi voi olla lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus, jollainen on jo käytössä metsäkauriilla."
http://mmm.multiedition.fi/sarvi/sarvet/4-2010/fi/5.php?_nlid=20426

[Pohjola]

Eiköhän se ollut nimen metsästäjät ite ku olivat rauhoituksen takana!
Ei jaeta irtopisteitä piirille!

[Kelopuu]

[Pohjola]

mitä jos kattelisit tekstiäs ja miettisit, sitä ristiriitaisuutta omasta jutustas.

miksi muuten muutit nimimerkin

[mehtään]

[Pohjola]

No tämä neuvoja, on tunnettu hanhenpyytäjänkin kuten vaaleana viikinkinä, eikä mielestäni ole syytä epäillä hänen tietämystä alueesta, senverran usein tavannu hänet kyseisten alueiden kulmilta.

[Kelopuu]

On todella mielenkiintoista mihin kyseisen julkaisun toimittajan väite perustuu? Rktl:n järjestämillä Riistapäivillä 23.–24.1.2007 Jyväskylässä kolme hanhitutkijaa piti esitelmän riistaväelle hanhien metsästyksestä. Kaularengastutkimuksella on saatu tietoa hanhien saaliiksi joutumisesta, eikä se tue riistanhoitopiirin käsitystä siitä, että hanhet tulisi Lapin pesimäalueilla rauhoittaa.
Tiivistelmässä kerrotaan: ” Lappiin verrattuna Pohjanmaalla hanhia ammuttiin enemmän lähellä (0–10 km) rengastuspaikkaa ja varhemmin syksyllä (20.–29.8.). Pohjanmaan hanhet taas saapuivat Lapin lintuja varhemmin talvehtimisalueille Etelä-Ruotsiin. Tämä antaa viitteitä siitä, että metsästyksen aiheuttama häirintä on Pohjanmaalla suurempaa kuin Lapissa.” http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/t212.pdf

Pekosenniemen Rhy:llä ei myöskään ole olemassa minkäänlaista tilastotietoa tai laskentatuloksia hanhikannoista yhdistyksen alueelta päätöksenteonsa perusteluiksi. Niitä ei itseasiassa ole olemassa minkään kunnan kohdalta. Merkille pantavaa on se, ettei esitystä hanhen rauhoittamiseksi Pelkosenniemellä ole ollut tukemassa yksikään alueen suurista maaomistaja metsästysseuroista, eikä myöskään Natura-alueita hallinnoiva Metsähallitus. Uskottavin arvio Pelkosenniemen alueen hanhikannoista on juuri tämä Lapin Ely-keskuksen 2009 arvio. Mitään metsästysasetuksen 30§:n säädöksen edellyttämiä yksityiskohtaisia perusteluita metsähanhen rauhoitukselle ei ole koskaan esitetty.

On aiheellista kysyä, kenen etua ajaa tällainen päätöksenteko? Kuten Jahti-lehden 3/2010 numeron "Postia lukijoilta" palstalta saimme lukea on tällainen päätöksenteko herättänyt ihmetystä myös muissa riistanhoito yhdistyksissä.
Lainaan tähän kiteytyksen kyseisestä kirjoituksesta: "Olkoon nämä päätökset metsähanhen metsästyksen rajoittamisesta varoittava esimerkki siitä miten eri alueiden metsästäjät joutuvat eriarvoiseen asemaan. Tasapuolisuus päätöksenteossa lisää uskottavuutta, muuten uskon päätöksentekoon horjuu".

Uusi aloittava riistahallinto on nyt tehotarkkailussa, sillä juuri tämän asian se on julkaisemissaan tiedoitteissa luvannut hoitaa kuntoon.

[Pohjola]

Tarkoitatko Kelopuu, että niemen suuret seurat on joo joo miehien täyttämiä.
Käsittääkseni asia on täytynyt päättää yhdistyksen kokouksessa tai ainakin yhdistyksen hallituksessa, miten tuo päätös on tehty jos kukaan ei tue sitä?

No näitä joo joo porukkoja on isojen suurisuisten miesten takana toki siellä sun täällä.
Ja loput meinasin sanoa.

[mehtään]

Siitä olen samaa mieltä että rauhoitustoimia tulisi käyttää ennenmuuta Pohjanmaalla ja Satakunnassa, peltometsästysalueilla. Mutta saattaa Lapin suometsästyksen rajoittamisestakin hyötyä olla, se pitäisi selvittää tutkimuksin.
Mielestäni kuitenkin hyvä että yhdellä alueella näytettiin esimerkkiä, toivottavasti muut seuraavat perästä ja riittäviin toimiin ryhdytään jottei metsähanhen alamäki ainakaan kauaa enää jatkuisi.

[Pohjola]

näinpä juuri, mehtään puhui asiaa

[perisofeus]

Kelopuun artikkelissa on asiaakin, kuten ehkä järjettömien lokki- ja varisparvien vaikutus esim. Kilpiaavan hanhikantaan... mutta tätä on vaikea näyttää toteen. Tulevatko suolle kiusaamaan jousenia? Pystyvätkö kiusaamaan? Ja missä määrin asialla on merkitystä?

Kyllä se niin on, että metsähanhikanta on lapissakin vähentynyt.
Siihen on syynä monet tekijät: joutsen, kotkat, metsästys (lapissakin mutta erityisesti levähdyspaikoilla).
Hanhi palaa paikkauskollisena syntymäalueilleen pesimään, mutta kun kantaa harvennetaan niin vähemmän on palaajia.

2006 hanhisaalis oli Oulun korkeudella erityisen suuri, johtuen länsituulista, joka pakotti muuttajat levähtämään pidemmäksi aikaa.
Monet hyvä vanhat ylitsekävelemättömät ja teistä kaukana olevat hanhisuot mm. Pomokairassa ja Koitelaisessa ovat olleet kauan hiljaisia eikä siellä ole mitään häiriöitä hanhille. Poislukien ehkä joutsen. Näillä alueilla pesivä paikkauskollinen hanhikanta tapettiin ihan jossain muualla.

2009 Lapin Ely-keskuksen julkaisuun on selvästikin vain lainattu vanhaa tietoa missä hanhet tykkäsivät aikoinaan kovasti pesiä.
Kun viitataan niin arvokkainta ja ainoaa tärkeää tietoa ovat primäärilähteet: missä tämäkin asia ensimmäistä kertaan mainittiin ja mihin se perustui?
Maininta voi periytyä vaikka 80 luvulta, milloin sillä ehkä olikin relevanssia, sen nyt tosin tiesi jokainen hanhenpyytäjä, joka noillakin alueilla kulki.
Nyt kun tutkitaan Sakkala-aavat ja muut niin kanta tuskin on kovin vahva.
_________________
Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen.

[Pohjola]

mene ja tiedä noiden varesten korppien ja lokkien vaikutuksesta, mutta kyllä meillä on kaatopaikan kahtapuolen, uskallan sanoa vahvimmat hanhialueet, ainakin ha pohjaisesti. Siis niin lähellä kaatista että ennen poikasena paukuteltiin korppeja sun muita hanhia ootellessa. Oli sopiva rytmi kun kulkivat yöpuille kytispaikkojen ohitte, eipähän tullu aika pitkäksi.
Nyttemmin on nää oheislinnutki vähentyneet kaatiksen muutoksen mukana.
Hanhia kumminki vähemmän.

perisofeus mainitti kairan hanhien häiriöksi vain jouttenen, minä lisäisin sen kotkan, on ihan toiminta alueen piirissä kovista kotkakannoista.
Ajatellaanpa että yhdenki pesivän hanun nappaaminen vaikkapa vain pesivää kotkaparia kohen,,, melkoinen tokka hanhia jää näkemättä.
21 kotkaa samassa mökkipihassa yhellä näkemällä, pesillä olevat lisäksi, siinä on metsästävällä työnjohtajalla ollu naama peruslukemilla!

[sbe II]

saappaat nähä millo ne rauhottaa kokonaa tuon mettähanhen...
_________________
super black eagle II

ELÄ PUHU ASIASTA JOS ET OO VARMA!!!

[Osara]

5 vuoden sisällä.
_________________
Panosten lukumäärä ei korvaa puutteellista ampumataitoa.

[Pohjola]

tänään ykköselle klo 20