Kysymyksiä kiväärin teettämisestä

[Ceska]

Tukiksi voin suositella Bobergin tuotteita. Itse vaihdoin CZ-527:aan tukiksi Bobergin Modell SGC:n, materiaali laminaattia. Hintaa tuli sovituksineen ja petauksineen 260€. Tietysti itse piti vielä hioa se ja lakata tai petsata tai lakata ja petsata.
_________________
Eihän ihminen surulla elä, sanoi puliukko, kun naurulokkia nuotiolla paistoi

[Anska]

"Ensimmäinen ongelma on varmistin ja laukaisun säätö. Ongelmaan löytyy tietysti ratkaisu vaikkapa SAKOn säädettävästä ja varmistimellisesta koneistosta, mutta sen asentaminen vaatii aika paljon koneistusta ja muuta sepäntyötä.
Toinen ongelma on lukkokehyksen jäykkyys (tai itseasiassa sen notkeus). Jos kehykseen aikoo asentaa paksumman piipun, on kehystä vahvistettava tavalla tai toisella.
Kolmas ongelma on kiikarin asennus. Onnistuu parhaiten (lue: tukevimmin) sivujalalla,mutta sopivia kunnollisia ei kasva ihan joka toisellakaan oksalla. Lähinnä tulee mieleen APEL.
Neljäs ongelma on se että tehdasladattuja patruunoita ei valmista kovinkaan moni tehdas vaan ennemmin tai myöhemmin on hankittava omat latausvälineet että saa sinäänsä ihan hyvästä kaliiberista kaiken hyödyn irti (tämä piirre tosin koskee monia muitakin kaliibereja).
Viidenneksi ongelmaksi ole huomannut iskunpituuden ts. sen ajan joka kuluu liipaisimen liikkeestä nallin syttymiseen. Se on nykyaikaisiin konstruktioihin verrattuna turhan pitkä. Samaa ongelmaa on ollut 98 Mauserissa,mutta siihen löytyy apu "suoraan hyllystä" ts. titaaninen iskuripiikki ja jäykempi jousi."

1 Osta m.39 liipasin, niillä saat vaihtelemalla eri laiset vedot(varikon kauppa), varmistin lenkillinen, katso edellista kuvaani
2 Laita lukkorungon ja lippaan ruuvien päälle rauta holkit
3 Useimmilta asesepiltä saa sivuun kiinitettävää kiikarin jalkaa
4 etäisin paikka, jossa valmistetaan ko. kiväärin patruunaa on Kiina
5 aseseppä voi lyhentää sitä
6 iskuria saa ja jousia varikon kaupasta
7 pibodeja saat lähimmästä aseliikkeestä


http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/index.dsp?level=53

[img]
[/img]

[Kaappo]

On se niin vaikeaa ymmärtää, ettei kaikki VÄLTTÄMÄTTÄ HALUA ostaa Ladaa ja rakentaa siitä Mersun hinnalla hienoimman Ladan mitä maailma päällään kantaa. Itse en ole koskaan erityisemmin pitänyt laippakantaisten hylsyjen pakkaamisesta lippaaseen kannat lomittain. En siitäkään huolimatta, että isoisämme niillä pelastivatkin maan. Ajoi pappani ja omani isänikin joskus pappa-tuntsalla, mutta nyt on jo käytössä uudempia keksintöjä siihen käyttöön.

Oma valintani: .308JJ, JJ-93 10ptr lipas, Krieger Palma 1/13, 750mm vaimenninkiertein, .03070, musta Lauronen peukalonreikä, MaSin kiikarinjalat, Leupold 8,5-25x50 M4 MD SF, 4" vastavalosuoja, Harrisin jalat, ah-valjaat venyvin hihnoin, Kurt Thunen luodikkohihna ja Ansun otteenrajoitin. Reddingin holkit.

Paras kasa 6,5g leikkurilla 4ls./100m oli 6mm, joten repikää siitä uuden sukupolven Simo Häyhän perinnön vaalijat mosinneinne...

JA: onhan kaikki myynnissä, jos hinnasta sovitaan, ei kuitenkaan alle kolmosella alkaville tarjouksille koko roska.

Tätä projektia hahmottelin vähintään puolisen vuotta, tilaus, 5kk odottelua ja nyt olen neljä kuukautta säätänyt ja trimmannut turhaa painoa pois, joten sillä "kokemuksella" nyt vaan neuvon muita etsimään omat yksilölliset valintansa oikein komponenttien maailmasta.

[Tursas]

[Kaappo]

Ensinnäkin kuula on hirvilaillinen, kun painoa on vähintän 9 grammaa. Olen ladannut 9,72 grammaisia Noslerin Ballistic Tippejä, joten voit ihan itse miettiä vaappuuko ne mihin sattuu. Esimerkiksi lentorata kulkee +/- 20mm tähtäyslinjasta aina 170 metriin saakka...

Toiseksi sanoin, että jokainen hieroo oman pakettinsa speksit mielensä mukaan. Tämä oli mun valinta, joka vastaa hyvin yleisesti käytössä olevia speksejä metsästyshirvessä sekä hirvenjuoksussa ja -hiihdossa. Tarkoitus ei varsinaisesti ollut sen kanssa tetsata, mutta sekin onnistuu.

Kiikarista ja jaloista en voi kuin toistaa aikaisemmista viesteistä ilmenevät tosiseikat, että minulla on keskikorkeat Optilockit sekä 3-12x56 Docter siihen käyttöön.

Aseen painosta sen verran, että paksupiippuista sporteria on tarkoitus edelleenkin kanniskella, kuten jo yli 10 menestyksellistä vuotta. Siinä ei muuten ole hihnaa, kun yleensä passiin ei tarvi koko matkaa kävellä. Eivät kaadetut kymmenen yksilöä ja yli 20 valkohäntää ole vielä puuskutusta pelänneet.

Ja mukana voi myös kulkea Tikan 412 tupla 9,3x74R piipuilla, jossa puolestaan päivystää 1-4x20 Leupoldi.

Ja sitten on vielä yksi huipputarkka .30-06, jolla mm. 180 grainin Barnesi on suorittanut hyvin pieniä kasoja sekä lentänyt erittäin suorasti noin 180 metriin saakka. Se ei ole ollut kivaa rusakoiden kannalta.

Joten et viittisi ensin lukea ja edes yrittää ymmärtää edellä olevat viestit oikein, pliis.

[hukka99]

Missä hintaluokassa mahtavat nuo Jalosen sekä Lynxin lukkoaktiot liikkua
6,5x55 - 308:n?

[Stompper]

Niin ja hei, jos muija maksaa lahjaksi koko paketin, niin kalleinta ja parasta pöytään, eikä mitään sotasaaliita.
_________________
Lisää viinaa,silmät liikkuu.

[Sämpy]

Jalonen ei taida pelkkiä aktioita myydä, Mäkisen tai Lotharin piipulla raudat maksaa jotain tuhannen euroa.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Peltsu]

Autetaampa miestä mäessä...

Kipinkapin jonnekin asevarikolle ja ostamaan mosininraatoja ...

Nojoo. Tässä ei nyt niinkauan aikaa kun teetin itselleni hirvi/lintupyssyn.

Homma alkoi siitä että päätin kaliiperin. Seuraavaksi etsimään piipun tekijää / patruunapesän kalvajaa (kesti vähän toista vuotta se vaihe ). Kaikille esitin kriteerit, jotka tuleva ase tulee täyttää ja kuuntelin mitä kullakin olisi tarjolla. Muutama sanoi ettei ala moiseen. Kriteereinä oli osuminen lintuun/hirveen järjelliseltä matkalta joka minulla on aika pitkä, sekä keveys joka tässä tapauksessa oli melkoinen haaste.

Kun seppä löytyi, oli muuten sellainen joka oli "vähiten asiantuntija", nimismiehelle hakemaan aseenvalmistuslupa. Lue uudestaan, aseen valmistuslupa. Miksi ? tästä myöhemmin. Valitettavasti joukossa oli seppiä jotka lupasivat kuuta taivaalta ja pari planeettaa kaupan päälle, mutta eivät olleet kovin uskottavia tällaisen harrastelijankaan mielestä.

Kun lupa tuli, sen postitin valitulle sepälle. Ja sitten neuvottelua, mistä osista raudat tehään. Tässä vaiheessa mieluusti uskoin seppää. Jopa enemmän kuin erälle.netin lukijakuntaa.

Sepällä oli käyttämätön Sakon lukko joka oli lähtökohtana. Sitten valittiin puhelimitse piippuaihio (profiili, pituus ja rihlan nousu) ja homma eteni. Ja kun sitten patruunapesä kalvettiin, se ei ollut 260 Rem vaan 6,5x51, eli villikissa. Ei tarvinnut CIPpailla. Ja sen takia olin aseen valmistaja, ettei aseen tarvinnut lähteä viranomaiskierrokselle joka on aikaa ja rahaa vievää puuhaa. Siksi 308JJ on varteenotettava vaihtoehto.

Kun raudat olivat olemassa ja niitten paino selvillä, tukintekijän etsintä alkoi. Ja kun kyseessä oli lintu/hirviase, tukista tuli luonnollisesti metsästysaseen tukin näköinen eikä mikään tuolla ylempänä esillä ollut ratapölkky. Tekijä löytyi ja raudat lähtivät hänelle suoraan sepältä ja tukkiseppä teki tukin ja istutti raudat ja puun yhteen. Ainoa kriteeri jonka annoin tukintekijälle, oli koko roskan maksimi yhteispaino. Muuten sai vapaat kädet.

Tässä vaiheessa vasta rupesin kyselemään että mitä homma maksaa

Lopputuloksena syntyi miellyttävä, toimiva, jopa nätti, kevyt lintu/hirvipyssy, jolla osuu lintuun/hirveen järjelliseltä matkalta, joka minulla on aika pitkä.

Uskoisin että tuolla samalla marssijärjestyksellä pääset sopivaan lopputulokseen.

[Mippi]

[F7391]

[Sämpy]

Olen Peltsun kanssa tuosta valmistamislupajutusta eri mieltä. En tiedä paljonko valmistuslupa maksaa, mutta itse CIP-tarkastus on muistaakseni jotain 16€ ja ainakin Jalonen käyttää siellä aseita niin usein, että puhutaan varmaan vaan korkeintaan viikkojen viivästyksestä. Se nyt voi kuitenkin antaa jonkunlaisen mielenrauhan käyttäjälle vaikka ei olekaan idioottivarma kuten Sakon rosteripiipuista muistetaan. Toisaalta siitä voidaan muistaa sekin, että aina voi jokin mennä pieleen: jos ei sepällä, niin piipunvalmistajalla. Siksi toisekseen sinulla on tarkastuksen jälkeen käsissä ase jonka voi muitta mutkitta myydä joskus eteenpäin.

Muuten sanoisin, että mieti kaikki yksityiskohdat tarkkaan kun kerrankin olet itselle asetta teettämässä. Helpoin ratkaisu on ottaa Jalosen aktio, mutta siinäkin on puutteensa: esim. varmistin on sellainen jonka kuvittelisi löytyvän kiinalaisesta piekkarista eikä lukkolaitteet välttämättä ole keveimmästä päästä. Kaikki kannattaa olla loppuunasti mietittyä ennenkuin jättää tilauksen sisään. Metsäpyssyn hommaajalle voin lämpimästi suositella rosteria, ainakaan itse en tule enää mustiin palaamaan kun kerran olen rosteria kokeillut. Monen päivän metsäreissut ja varsinkin takakonttiin unohtamiset tekevät hallaa mustalle piipulle, mutta rosterin kanssa saa olla melko laiska ja huonomuistinen.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Kaappo]

Jep jep. Omistan Timo Hyytisen kirjan "Asesuunnittelua Suomessa", mutta se on edelleen pitkässä lainassa, joten en valitettavasti voi replikoida sanatarkkoja sitaatteja siitä, miten TAK 85 sai alkunsa.

Muistini mukaan homma meni näin:

Jo tuolloin 80-luvun alussa oltiin mm. Tikkakoskella siirrytty massojen ja liimojen käyttöön petaustekniikoissa LSA55/65 ja M55/65 malleissa jne.

Ilmeisesti aseiden huolto intin omilla varikoilla perustui enemmänkin siviilihenkilöiden työllistämisvelvoitteeseen, kuin minkään sortin ammattitaitoon, joten armeija ei halunnut aseeseensa liimoja ja massoja.

Siksi Hyytinen sai tehtäväksi suunnitella petauksen mekaanisesti ja välttää kemikaalit. Siksi Mosinin ja Piipun väliin tehtiin erillinen petausholkki, joka näkyy aseessa oliko se nyt 6 vai 8-kulmaisena pitkänä mutterina, jonka ympärille kiristetään tukin osa.

Tuloksena oli raskas ja pitkä rakenne, mutta silti tarkka vähän pidemmillekin matkoille. Itse olen ampunut kyseisellä värkillä 400 metriltä ja 300m sekä pimeässä että päivänvalossa. Keskiverto kivääriampuja saa 10 laukausta 300m menemään kymmenen sentin ympyrän sisään vain aseen omien etujalkojen tuelta.

Rahaa intillä ei ollut kokonaan uuden konstruktion suunnittelemiseen, eikä uusien a-tarvikkeiden hankintaan. Siksi valittiin sotilaskiväärin lukko ja pääpatruunaksi D166. Näin menetettiin kokonaan mahdollisuus käyttää varmistinta ja siksi lippaassa voi jolkotellessa pitää vain neljää panosta.

Aseet kuitenkin ymmärtääkseni valmistettiin Tourulassa ja siksipä niillä vieläkin on jotakin tekoa ja ovat tarkkoja pelejä. Henkilökohtaisesti olen sitäö mieltä, että Suomessa ei olla tehty teollisesti alalla mitään hyvää sitten Tourulan ja Tikkakosken lopettamisen, mitkä ovat maamme teollisen historian suurimpia menetyksiä osaamisen ja kriisivalmiuden kannalta.

Kiikarin jalustassa on myös karkeat säädöt, jotka kyllä pelaavat, mutta tekevät rakenteessa kankean näköisen ja raskaan. Kiikareina on ainakin S&B:n 4x sekä Zeissin 1,5-6 Diavaria D166-matkarummuilla.

[Anska]

"Mippi" kirjoitti:"Onko todella tulossa? Äläpä nuolaise,ennen kuin tipahtaa"

Meidän kaupungi Reserviläisille tuli tälläinen ilmoitus PV:tä, joho laitoin asian omaisen "ostotarjouksen" ja varmistin vielä Lankiseltä Panssarivarikolta!

Puolustusvoimat luopuu 7.62x53R-kivääreistä mallia 27-66 ja 28-76. Nämä ovat diopterilla tai kiikarilla varustettuja urheiluaseita. Aseet myy Panssarivarikko, jolle osoitetut kirjalliset ostotarjoukset pitää tehdä 31.8. mennessä. Kiväärin hinta ilman tähtäimiä on 400 euroa. Kiikaritähtäin + jalusta 400 euroa ja diopterisarja 50 euroa. Lisätietoja Viäpeliltä ja Panssarivarikolta (03) 1814 3422. Aseet ovat CIP-tarkastettuja.

Tilasin molemmat! Onko "mippi kuullut jotain muuta???

Uskoisin, että PV. ei puhu turhaa!!!

[Peltsu]

Joo, se oli, Sämpy, Mäkisen käsitys asiasta että rahaa ja varsinkin aikaa palaa. Ei se summaa sanonut mutta aika oli muistaakseni jonkun verran pitkä niin että homma tehtiin niin kuin tehtiin.

Valmistuslupa oli saman hintainen kuin hankintalupakin silloin kun sen hain.