Piilukko

vesku58 · Lähetetty: 14.09.2006 14:04 Viestin aihe: Piilukko

Sanokaas onko kynnys siirtyä mustaruutiaseissa nallilukkoisesta piilukkoiseen kovinkin korkea? Vaatiiko piilukko paljonkin virittelyä että sen saa toimimaan kunnolla? Miten usein se "rauta" täytyy karkaista josta piikivi iskee kipinää? Onko piilukoissa joitakin konstruktioita tai valmistajia joita erikoisesti kannattaisi välttää? Ovatko huokeamman pään piilukot käyttökelpoisia?

vesku58 · Lähetetty: 03.10.2006 10:22 Viestin aihe:

Kävi miten kävi, mutta kaliiperin 0.75 Brown Bess -piilukkomusketin rakennussarja on tarkoitus ottaa työn alle tänä syksynä.

Aika pitkä ase, on kyseenalaista mahtuuko asekaapiin. Mutta yltipä sillä pistimen kanssa aikoinaan varmaan hyvin tökkimään reikiä niihin vastapuolen ukkoihin.

Nykyisinkin voisi tehdä lähtemättömän vaikutuksen katselijoihin lähtemällä vielä ammunnan lopuksi, kuulien loputtua, kauhean sotahuudon saattelemana rynnäkköön kohti taulua pistin tanassa ja tökkimällä taulun täyteen reikiä? Tällöin ampujan heikko ampumataito ei niin helposti paljastuisi taulua tutkimalla. Ehkä tuosta saisi kilpailussa tyylipisteitä, ainakin se kertoisi että ampujalla on "asennetta"?

musuli · Lähetetty: 03.10.2006 10:57 Viestin aihe:

Pistimellä voisi myös kaivella ammutut kuulat penkasta. Saisi lyijyt uudelleen sulateltavaksi. Kannattaa ehkä nikkaroida semmonen lapioteräinen bajonetti bessiin sopivana.

vesku58 · Lähetetty: 03.10.2006 12:32 Viestin aihe:

Niin, onhan 0,75 tuuman kuulassa aika paljon lyijyä, noin yhtäkkiä laskien 4,6 kertaa enemmän kuin 0,45 tuuman kuulassa, joka sekin taitaa olla jonkin verran suurempi kuin normaali 40 graininen .22 luoti.

PyssyFriikki · Vakituinen kirjoittaja Liittynyt: 03 Jou 2005 Viestejä: 8

Ei piilukko ole ainakaan vaikea käyttää, ja sen saa kyllä laukeamaan, aina välillä vaan joutuu pistämään uutta sankkiruutia ja lyöttämään uudestaan. Syttymisviive on pitkä, ehtii jo luulla ettei se lauennutkaan.
_________________
Si vis pacem, para bellum.