Kaikella kunnioituksella metsästäjiä kohtaan, mutta...

[Väiski]

Välillä tuntuu että te olette ihan eri maata meidän ei-metsästävien "välineurheilijoiden" kanssa.

Nämä havainnot koskevat monia muttei kaikkia metsästäjiä.

Ensiksi, valitatte koko ajan vanhenevaa ja pienevää porukkaa ja sitä, että nykynuoriso ei ole enään kiinnostunut riistahoitotaloudesta. No minäpä kerron pari juttua mistä moinen johtuu, ensinnäkin nimitätte meitä nykynuorisoksi, se ei varmasti kiillota teidän kuvaa nuorison silmissä. Kun katsoo 60 vuotiasta kaljamahaista pappaa Kontion saappaissa ja flanellipaidassa niin ei luulis olevan paljon aihetta suunpieksennälle.

Toiseksi, kun olen jutellut metsästäjien kanssa ja kysynyt että pääsiskö mahdollisesti joskus mukaan, ihan vaan kattomaan...on usein vastaus "ei sinne mitään amatöörejä haluta mukaan" Kumpi olikaan ensin muna vai kana?

Kolmanneksi monia metsästäjiä ei kiinnosta tippaakaan miten muiden ampumalajien mahdollisesti käy. "Kaiken maailman tynkä-Arskat joutaakin pannaan" Itseäni sapettaa suunnaattomasti tällainen ajattelutapa.

No ehkä joku päivä valtio maksaa jollekkin palkkaa siitä että metsästää, koska patut oli liian kiukkusia ja itseään täynnä jatkaakseen perinnettä eteenpäin.
_________________
The difference between a Socialist and a Communist? Socialist doesn't have all the guns yet.

[Kettu]

Noh, älähän nyt Väiski. Kontio saappaat ja flanellipaitahan ovat ihan ok kuteita. Ei kai me nyt asusteiden perusteella toisiamme tuomita? Toisekseen, kyllä se nyt vaan niin on, että esimerkiksi ampumaradat eivät pysy pystyssä minkään yksittäisen ampumalajin harrastajien voimin. Kaikkia tarvitaan. Uusien ratojen (joo, kuuluvat samaan satueläinsarjaan kuin viisas insinööri) suunnittelussa tulisi nimenomaan pyrkiä, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun ohella myös ennakkoluulottomaan ratasuunnitteluun. Tulisi ottaa huomioon toiminta-ampujien (sra ipsc ja mitä näitä nyt on), metsästäjien ja tönkkösuolattujen silakoiden ampumisen tarpeet. Aika useinhan ratoja suunnittelemaan pääsevät pääasiassa nuo viimeksimainitut ja heidän ajatusmaailmansa rajoittuneisuus johtaa siihen, että esimerkiksi piekkarirata on sellainen, että mitään muita maalitauluja, kuin se kuuluisa täplä, ei voi käyttää rikkomatta ratalaitteita. Ja silloinkin pitää osua aina mustalle, muuten jotain menee rikki.

Täyteisiä pitää päästä kokeilemaan. Stageja pitää päästä rakentamaan. Juokseva jokueläin pitäisi ainakin piekkaripuolella olla jne. Pitäisi päästä ampumaan kiväärillä lyhyelle matkalle ja ainakin keskipitkälle matkalle. Haulikolla pitäisi voida ampua eri suunnista ponnahtelevia kiekkoja ja haulikolla, kiväärillä, pistoolilla ja laseraseella kaiken maailman boltseja ja lätkiä mitä toiminta-ammunnoissa nyt yleensä vastaan tulee. Käsiaseilla ja piekkarilla pitäisi päästä rauhassa ampumaan "tisipliiniä" Ja mitä vielä keksitte?

Koska ampumaradat harvenevat ja niiden käyttäjäkunta keskittyy, se vaatisi ratojen suunnittelijoilta ja ylläpitäjiltä laajempaa näkemystä. Valitettavasti sellaista ei kovin paljoa ole ollut havaittavissa. Kaivaudutaan syvemmälle sinne hiekkakuopan poteroon ja mutistaan: "Nuokin stnan kalvopukupellet ja hieltä haisevat flanellipaitaäijät" tai "Prkeleen sotahullut tappajaharjoittelijat" tai "Nuokin vtun muumioampujat käsi takataskussa" ja niin edelleen. Sanalla sanoen, tarvitaan ampumaharrastuksen kokonaisnäkemystä. Missä se on?

Mitä meihin metsästäjiin ja metsästysseuroihin tulee, niin tässä on vaihtelua yhtä paljon kuin yksilöissä yleensäkin. Esimerkiksi se seura, jossa olen, on suhtautunut aika avomielisesti jäsenistönsä uusimiseen, vaikka ei varsinaiseksi jäseneksi otakaan alueen ulkopuolella asuvia. Ymmärrettävää, kun alue onkin niin pieni ja asuttu. Tosin maattomatkin pääsevät mukaan, kunhan osoittavat aktiivisuutta. Monissa muissa seuroissa tilanne on sellainen, että meikäläinenkin joutuu työntelemään pyörätuolissa kilpakumppaninsa ampumapaikalle seurojen välisissä ampumakilpailuissa.

Protestisi on osittain asiaakin, mutta mielestäni jos odottaa toisia hyväksymään oman harrastuksensa ja samalla osoittaa, että on itse ennakkoluuloinen, eikä oikein hyväksy esimerkiksi toisen harrastajakunnan asusteita, ikää tms., niin se ei oikein rakentavasta keskustelusta käy. Kävitkös Väiski muuten kirjoittamassa alle tuon allekirjoituksenani olevan linkin takana olevan adressin. Siitä olisi hyvä aloittaa suhdetoiminta

[veikka]

oot ihan oikeassa,ei tosin saa yleistää. Itse metsästän aktiivisesti ja samalla olen kiinnostunut ylipäätään aseista,kaikenlaisista. Ammunta on hauska laji,metsästys jännittävää ja mielenkiintoista ja rauhoittavaa. Monet tutut joita mullakin on pitävät mua jotenkin sairaana ja outona kun koko ajan virittelen jotain harrastevälinettä,ja upotan kaikki irtoavat rahat aseisiin ja metsästykseen.
Vanhat äijät ei oikein ymmärrä että on muutakin kun hirvenlihasanko,sahtia ja joku ikivanha kyläsepän virittelemä kivääri.

[Repesorsa]

[kuhna]

Väiskin mielipide vastaa juuri sitä väestön osan mielipidettä, joilla on neutraali suhtautuminen metsätykseen. Uskallan edellen väittää, että metsästys nimenomaan yhdistystoimintaa silmälläpitäen on täysin erilainen harrastus, kuin mikään muu. Laittaisin metsästyksen enemmin jonkin "vaapaa muurari toiminnan" yhteyteen. Juuri seuraan hyväsymisrituaalit suosituksineen muistuttavat. jotain muuta kuin tervettä yhdistystoimintaa.

[jarih]

Väiski kyllä puhuu asiaakin, jos lähdetään tarkastelemaan yhdistyksiä noin yleensä, niin kyllähän metsästysseurat taitavat kuulua niihin sisäänpäin kääntyneisiin jos jotkut. Mikä muu harrastuksen muoto, suositun harrastuksen harjoittamiseen pohjautuva yhdistystoiminta, on keskimäärin yhtä sisäänpäin lämpeävä? Joku urheilu-, lennokki-, autokerho vai joku muu, mikä on vielä "pahempi"?

Kyllä, Nokian kontiot ja flanettipaita on liikkuvan metsästyksen vikatikki
_________________

[juhatapio]

Lions clubit muistuttaa paljon seurojen toimintaa, muutama esittää ja muut toimivat joo miehinä, toisaalta vikahan on meissä itsessämme,esimerkiksi meidän seurassa pitäisi kahtia-jako suorittaa sillä tavalla että hirvimiehet ja pienriistakaverit olis kaks kokonaan eri jaostoa, tänä päivänä meidän seuran asioista päättää yksin omaan isäntä miehistä muodostuva hirviporukka joiden ainoa intressi on nimenomaan hirvestys, ja kaikki muu metsästykseen liittyvä kuten riistanhoito, talkoot, riistakolmiot, vesilintujen ruokinnat plus pienriistan metsästäjän intressit jäävät kokonaan huomiotta, ikävää mutta totta,toisaalta nuori sukupolvi on usein niin hiljaista porukkaa kokouksissa tyyliin "anteeksi että olen olemassa" että tuolla tyylillä tuskin koskaan mitään tasa-arvoa seuroissa saavutetaankaan vaan taas tulee uusia "ruutiukkoja" josta jostakin syystä ovat saavuttaneet auktoriteetti aseman kuka tilan koon, ison äänensä tai suuren mahansa ansiosta ja heidän perässään tulee aina kirjava joukko hännystelijöitä joiden osa on paistatella auktoriteettien varjossa!!

[Hirvikoiramies]

[Kettu]

[Repesorsa]

[Solifer]

[jg]

Metsästysseurat ovat riippuvaisia vuokramaista. Sen takia on lienee selvää, että seuroissa käytännössä määrää suurimmat maanomistajat. Yhdistyslaki tietysti antaa kaikille jäsenille mahdollisuuden vaikuttaa jonkin verran, mutta jos seura yrittäisi toimia maanomistajien tahtoa vastaan, on harvinaisen selvää mitä siitä seuraisi.

[kuhna]

Onhan kaikki harratukset, jostain riippuvaisia. Tätä kirjoittaessa olen riippuvainen ylläpitäjästä, energiasta, käyttöjärjestelmästä, laitteen toimittajasta jne. Riippuliitäjä on riippuvainen ilmatilasta ja sen järjestäjästä. Veneilijä satelliiti paikantimesta.

Olemme kaikki riipuvaisia ennemmin tai myöhemmin toisistamme...siinä yhdistystoiminnan juju ja idea...ainiin maanomistajat eivät ole mistään riippuvaisia ja metsästyksen jäjestäminen on vaikeampaa kuin satelliitin asettaminen maapallon kiertoradalle.

[jg]

Ei minulla ole tarvetta eikä halua lähteä kiistelemään maanomistajien toiminnan järkevyydestä. Metsästysoikeus vaan kuuluu maanomistajalle, ja sillä on tietyt loogiset seuraukset. Ei autoilua harrastava voi naapurin autollakaan luvatta harrastaa.

[kuhna]

Harvempi maanomistaja jättää kokonaan vuokraamatta. Hirvestys ainakin. Sopimukset ovat tehty toistaiseksi, ettei aina tarvi käydä uusimassa. Kiistojen ydin on juuri maataomistavien metsästäjien keskuudessa.