Kaliberin vaikutus....

[Crowhunter]

Noinhan se on kuten on todettu useaan otteeseen.

Mutta se tässä niinku olikin juttuna että kuinkamonta karhunmetsästäjää käyttää tuota pienintä mahdollista kaliperia ko. jahtiin kun se on siihen laillinen kampe ? En mä usko että ne karhustajat on sen takia valinneet, tai mitä nyt kuullut ja lukenut olen niiden aseista, isompia ja voimakkaampia kalipereja otson kaatoon jotta simuloisivat huonompia osumia vaan hengenpaikoillehhan he pyrkivät aina ampumaan kuten varmasti kaikki.

Sitten taas hirvelle käytetään kuten ensiksi jo mainitsin paljon nuita pienimpiä kalipereja vaikka hirvet yleensä on paljon massiivisempia elopainoltaan.

Rekyyli tuntemukset ovat henkilökohtaisia asioita. Sekin nyt on selvää. Onhan tuota sanottu mullekkin montakertaa että "ei .338:lla voi lintuja pyytää kun se potkiikin niin paljon ja useampia laukauksia jos joutuu ampumaan niin on sitten paikat kipeenä aamun jälkeen.." Jooh. Eipä vielä ole tyyliin 30-40 putkeen makuulta ammutun laukauksen tyylistä sarjaa päässyt lintuihin ampumaan

Tietty se luoti on se joka sen työn tekee.. Elukka kuin elukka jatkaa matkaansa pitkällekkin jos luoti ei toimi kuten pitää. Meneehän se hirvi 51 grammasen liukkaan kuulankin jälkeen satojametrejä jos keuhkoille vetää lavantaakse. Ainakin luulisi menevän. (.50 BMG) Taas jos olisi kyseessä joku nopeesti aukeava luoti tuossa kaliperissa ja nopeutta tyyliin 800 m/s niin kyllä veikkaan että mooslenkin eteneminen on heikko jopa hieman taakse jääneellä laakilla. (voi meinaa jälki olla melko rumaa)

Onhan noita "juttuja" saanut kuulla monilta tyypeilta ja erikaliperien toiminnasta sekä kaatovoimasta. Kuitenkin pitemmän etenemisen syynä hirvihommissa on ollut luodin aukeamattomuus ja hieman taakse jäänyt laukaus tai sitten pienempi kaliperinen ase ja ns. kymppi veto.

Jokaisen kaliperin tehohan riippuu aseen omistajasta.
_________________

[Metsäarska]

Kun on tullut näitä keskusteluja seurailtua ja kokemuksia luettua, itsekin tullut testailua harrastettua ja myös ulkomaisia eräkirjoja, erityisellä mielenkiinnolla "Suuren Valkoisen Metsästäjän" kaudelta Afrikassa ja Intiassa, niin olen ollut huomaavinani, että merkittävin tekijä on luodin rakenteen ja nopeuden oikea suhde. Tämä tarkoittaa, että luoti pysyy kasassa, säilyttää painonsa ja tämän avulla jaksaa tunkeutua riistaan riittävän pitkälle, jotta vauriot on hengen menolle riittävät. Aseen teho on pienempi tekijä, tietenkin joku alaraja aina löytyy mutta myös luodin rikkoutuessa yläraja jolloin mennään tehottomalle alueelle. Painavakaan luotimötikkä, jos se ei jaksa edes saaliseläimen nahkaa läpäistä ei ole tehokas yhtä vähän kuin super nopea luoti mikä hajoaa jo nahkaan. Tiedä sitten olisiko selvempää jos patruunoiden metsästystehokkuudessa ei puhuttaisi pelkästään nopeuksista tai jouleista vaan siitä millä joulemäärällä luoti pysyy kasassa mutta myös läpäisee riittävästi. Luodin ominaisuuksissa todettaisiin esimerkiksi että tämä luoti toimii tehoalueella 1000-2500 joulea, siis alle 1000 J luoti ei laajene, yli 2500 J luoti hajoaa. Kyllähän nytkin ainakin paremman luokan luodeille annetaan nopeusalueet, millä ne toimivat, eli saman asian pyörittelyähän tämä on.

[Alakar]

Otetaan uutta näkökulmaa keskusteluun jos vaikka keskustelu jatkuisi. Kun metsästämme pienriistaa, esim. lintua, jos se haulisuihkun tai luodin osumisen jälkeen lentää 200 m on osuma ilman muuta surkea ja saaliin etsintä saattaa kestää kauan, sama on tilanne millä pienriistaeläimellä tahansa. Jostain kumman syystä pidetään normaalina, että isompi riista saa mennä sen parisataa metriä ja asia on aivan ok. Eikö tässä ole jotakin ristiriitaa. No, hirvi isona saaliina löytyy pienriistaa helpommin, mutta eikö pitäisi pyrkiä nopeaan tajuttomuuteen ja kaatoon eettisistä syistä myös suuremmalla riistalla..
Itse olen ampunut muutaman kymmenen hirviä ja pikku hiljaa hilannut kaliiberia ylöspäin. 338 on jo melko syvä sortaja, mutta vasta 458 tekee työn niin, että voi sanoa, että osumasta lamaantuminen ja kuolema ovat jokseenkin välittömiä (riippuen jonkin verran luodista).
458 pidetään yleisesti norsupyssynä, mutta jos sillä ampuu norsua keuhkoille, mahtaa kuolema tulla vasta vaikka kuinka pitkän ajan kuluttua. (no norsuthan tietenkin tapetaan ampumalla aivoihin ja silloin ei kaliiberilla ole väliä). Afrikan jahteihin on kehitetty jo ajat sitten n. tuplasti tehokkaampia kaliibereita verrattuna 458:iin, joilla ammutaan, sarvikuonot, kafferipuhvelit ja virtahevot jne. Suuritehoisempiakin on ollut käytössä, esim. kal. 4 jossa runsaan sadan gramman luoti. Ongelma tällaisilla aseilla (ja tuossa edellä mainituillakin) on niiden suuri paino ja silti mahdoton rekyyli, eli rajana aseen koossa on ihmisen edellytykset käsitellä asetta, ei tappoteho.

[Turisti]

Alakarille hatunnosto "toisen osapuolen huomioonottamisesta"! Tämä pitäisi jokaisella metsästäjällä olla päällimmäisinä ajatuksina eli saaliseläimen mahdollisimman nopean kuoleman tuottaminen toki turvallisuus, pieni lihanhävikki yms. asiat huomioiden.

Tämä ajattelu alkaa siitä kun valitsee asetta, siinä käytettävää patruunaa ja ennenkaikkea sitä luotia, suhtautumista harjoitteluun jne. Paljon näistä on täällä väännetty mutta fokus on ollut enemmänkin omassa navassa eikä niissä luontokappaleissa joista se terriini, pata tai filepihvit sitten valmistetaan.

Hyvä Alakar että toit tämän pointin esiin!

[338 Lapua Magnum]

Tämä keskustelu onkin aloituksesta jatkunut jo "näkyvillä" aika pitkään.

Tuossa alussa kun kerroin tästä "kaliberin vaikutuksesta" niin jälkikäteenkin kaverin kanssa siitä jutellut ja tullut mieleen sekin kuinka monet "haulikko" metsästäjät pitävät täyteistä "kuninkaana" eli heidän juttunsa jo kuulostavat siltä että ei ole mitään käsitystä siitä mikä kyseinen lyijymötti on.

Silti samat metsästäjät ihmettelevät jos viet radalle vaikka 338:n tai 458:n

338Lm on kaliberi joka jostain syystä tuntuu edelleen olevan sellainen joka aina nostaa keskustelun pystyy siitä miksi joku ampuu isommalla kuin 308.

458 Lott taas on kaliberi josta kukaan ei oikeastaan tiedä mitään niin kukaan ei ole sitä uskaltanut kommentoida.....tai no yksi kaveri otti 308:n ratapaukun ja sanoi että tällä kun hurautan hirvi konttaa aina.....totesin että vaihda nyt edes tuo 6,5 gramman leikkuri johonkin toiseen, tähän ei tullut sitten enää vastausta.

Mutta asiaan......itse olen ampunut 30-06 kaliberilla useampia hirviä ja voin todeta että luodilla on merkitystä mutta hyvä luoti ja vielä jos pääsee itse lataamaan tehot ulos niin kyllä se toimii, mutta ei siinäkään turhaa pelivaraa ole.

338lm on kyttäystouhuissa ollut mukana ja siitä voisi sanoa sen että mikä vaan laajeneva luoti niin hirvi kaatuu varmasti... eli matkat ja läpäisyn voi unohtaa samantien, olkoon sitten kyseessä mikä kulma tahansa jos ei nyt suoraan takaa ammuta.

458 Lott on vielä arvoitus mutta kun tuntee kaliberin ja tietää mistä syystä se on kehitetty ja mihin tarkoitukseen niin uskoisin sen olevan aika hyvän myös Hirvelle.

[6mm br rem]

Luodilla ja luodin halkaisijalla on kyllä merkittävä vaikutus eläimen nopeaan kuolemaan. Käytän peuran kyttäyksessä lyhyiden matkojen takia 44 mag kivääriä ja hornadyn XTP luoteja 13g ja 19,4g. energiat n 1750j/100m

Tämä heikko joulinen luoti kaataa peuran pöntön viereen pakomatkan ollessa olematon. Luoti aukeaa heti ja läpäisee peuran tehden ison haavakanavan.Osumat lavan takana.

Hirviaseena on 308 mutta yleensä käytössä 458 wm.Kummassakin kyllä luoti vaikuttaa tappotehoon merkittävästi.308 pakomatka n30m ja 458 yleensä putoaa heti.308 luotina 13g mega/750m/s ja 458 gunhill 423gr lyijy/700 m/s ja woodleight 400PP /715m/s.

[tl]

Epäilen vahvasti että kaatuu heti ampui sitten millä tahansa jos ei osu rankaan. Se että pako matka on vastaavalla keuhko-osumalla toisella kaliberilla pidempi kuin toisella on varmasti näin, mutta ainakaan itsellä ei ole koskaan kaatunut heti, jos ei ole osunut rankaan.

[6mm br rem]

Sitten on varmaan näköharha..ja osumat keuhkossa..

[6mm br rem]

kaveri ampuu 7,62x53r ja luotina sierra 30-30 11g pehmeä fp luoti. vauhtia on alle 700 ja sortaa myös peuran hyvin.Olen montaa lajia luotia kokeillut ja todennut peuralle sopivaksi pehmeän ja nopeasti aukevan luodin,peura kun on pieni elukka.

[Visapää]

[jartima]

Ehkä kuitenkin luotiakin tärkeämpää on harjoittelemalla saavuttaa hyvä ampumataito. Joskus metästäjälehdessä luki että huonoja ampujia ei olekkaan vaan laiskoja harjoittelemaan. Itse ole käyttänyt sakon 14,3 g hammerheadia. Luoti on toiminut hyvin eikä ole ollut syytä vaihtaa toiseen. Lompakon laihuudesta johtuen käytän samaa asetta niin linnustukseen kuin hirvijahtiin. Varmaan on aina parempiakin aseita ja patruunoita olemassa, mutta 308 ja .30-06 ovat hyviä yleisaseita. Pienellä paikkakunnalla saattaa patruunoiden tarjontakin olla huomattavasti heikompaa kuin isoissa kaupunkipaikoissa. Esimerkiksi 14,3 g hammerheadia ei löytynyt kuin yhdestä kaupasta. Toisessa kaupassa ostoskeskusessa sanottiin ettei 14,3 g hammerheadia kannata pitää varastossa pienen kysyngin takia, tarjoavat kuulemma ensin 11,7g sakolaista. Kuulemma kaikkein menevin patruuna.

[Alakar]

Taas meinaa hyvä keskustelu päättyä.
tl epäili vahvasti, josko millään aseella hirvi kaatuu heti keuhko-osumasta. Omat kokemukset ovat seuraavanlaisia, kun osuma on ns. keuhkolaukaus: seisovista hirvistä noin joka kymmenes putoaa heti 338:lla, loput ryntää 20 -30 m, liikkeessä ollut jatkaa 20-30m. Luodit ovat olleet Sakon HH, Lapuan Mira, Nosler Partition ja Woodleigh (300 grs), joista viimeksi mainittu paras. Patruunat ole lataillut itse siitä saakka, kun laki salli niiden käytön, enkä pyri lähimainkaan maksiminopeuksiin. 45 kaliberilla seisovat hirvet tutisevat paikallaan 2 -3 s ja keikahtavat kumoon, liikkuvat ottavat muutaman askeleen, näin Hornadyn 350 grs luodilla. Barnesin X 400 grs luodilla lähes aina hirvi kaatuu, kuin salamaiskusta. Ja nämä siis puhtailla keuhko-osumilla. Hornady ei juuri läpäise hirveä, mutta Barnes X läpäisee jokeenkin aina. En oikein ole päässyt selville siitä, miksi Barnesilla on tuo hetipudottava vaikutus, eräs syy voi olla sen erinomainen BC ja siten hyvä nopeudensäilytyskyky. Myös ilmeisen vauhdikas läpimeno ja siihen liittyvä tyrmäävä isku voi ”tukkia hermojärjestelmän” ja kaataa eläimen heti. 45:lla lähtönopeudet ovat 700 m/s luokkaa.

[Jartsu]

[Arnold]

Muutama perustelematon kommentti ja kysymys aiheeseen. (Ja reilusti ohi aiheen)

- Hirvieläin menettää tajuntansa ja "kaatuu", kun verenpaine aivoissa laskee alle tietyn raja-arvon. --> Verenpaineen laskun syynä, voi olla veren loppuminen eläimestä sekä sydämen pysähtyminen.

- Riittävällä nopeudella etenevä luoti saa aikaan lihaskudokseen osuessaan shokkiaallon, joka aiheuttaa niin sanotun väliaikaisen haavakanavan. Mikäli ns. väliaikainen haavakanava vaikuttaa hermokudokseen, se saattaa aiheuttaa ns. tyrmäyksen. Kuitenkin yleensä eläin toipuu hetkessä väliaikaisen haavakanavan vaikutuksista.

- Ranka- ja aivo-osumat pysäyttävät eläimen niille paikoilleen. Liian taakse jäänyt selkäranka osuma saattaa halvaannuttaa vain eläimen takapään, jolloin eläin etenee hitaasti raahautuessaan etujaloilla pakoon.

- Mitä suurempi on pysyvä haavakanava, sitä nopeampaa eläimen verenpainen laskee --> nopeampi tajuttomuus --> lyhyempi pakomatka.

- Mikäli kaikki muut tekijät säilyvät identtisinä: Haavakanavan pituus ja poikkipinta-ala ovat kääntäen verrannolisia toisiinsa. --> Luodilla jolla on paljon liikemäärää, voidaan tavoitella suurempaa saman pituista pysyvää haavakanavaa, kuin pienemmän liikemäärän omaavalla luodilla.

- En ole löytänyt mistään vakavasti otettavasta lähteestä yhteyttä joulejen ja sorron välille. Ilmeisesti sitä ei ole olemassa? Onko joulejen laskeminen siis kaatotehon laskemisen yhteydessä turhaa? (Minä en tiedä vastausta)

Sortoon vaikuttavat tekijät:
- Osumakohta
- Vammautuneet elintärkeät elimet
- Haavakanavan riittävä pituus
- Haavakanvan poikkipinta-ala
- Hydrostaattisen shokin aiheuttamama väliaikainen haavakanava (mikäli shokki osuu suuriin hermoihin)

Sortoon vaikuttaviin tekijöihin vaikuttaminen:
- Sopiva ampuma-matka
- Luodin suuri poikkipinta-ala osuman jälkeen

Edellä mainitus asiat saavutetaan käytettäessä tarpeeksi raskasta ja suurta luotia, joka aukenee optimaalisesti suhteessa luodin liikemäärään.

EDIT:

Nämä oheiset päättelyt on laadittu ihan käytännön kokoisille aseille ja nopeasti lentäville projektiileille. Varmasti poikkeavia vaikutuksia saataisiin, esim. ampumalla 50 BMG asella sabotrenkaalla tiivistetty 7,62 mm suippokärkinen osumasta kaatuva solid luoti hirvieläimeen osumanopeudella +1000 m/s.

[338 Lapua Magnum]

Tuota kaatotehoa kun miettii niin itse ainakin olettaisin (Maalaisjärjellä) että jos puhutaan kaliberista jolla kova nopeus suhteessa halkaisijaan eli tuppaa menemään läpi sivulta ammuttuna, voisi kaataa eläimen vieläkin nopeammin jos luodille saadaan vastusta.

Eli kestävä ja nopeasti avautuva luoti (onko tällaista) ammuttuna vaikkapa HIRVEEN suoraan edestä tai etuviistosta niin että luoti luovuttaa ainakin lähes kokonaan tehonsa ennenkuin tulee ulos.

Olen kerran ollut tilanteessa jossa mieli teki kokeilla miten eläin käyttäytyy mutta valitettavasti ei ollut lupa ampua.

338lm 250gr woodleight muistaakseni noin 920m/s lähdöillä ja 15 piikkinen hirvisonni seisoi vajaan 30 metrin päässä, tätä kun tähtäsin ja kiikarin läpi haeskelin paikkaa mihin ampua (noin 15-20 minuuttia oli aikaa katsella aamulla pellonreunassa)
kävi mielessä että suoraan sivulta hieman eteen ja alas niin että rikkoisi molemmat etujalat, keuhkot, sydämmen ja näin ollen tehosta todellakin jäisi eläimeen jotain, samalla olisi ollut hieno kokeilla millaista jälkeä tuohon kohtaan ammuttu luoti olisi tehnyt.

458Lott on varmasti syksyllä testissä jos vaan pääsen ampumaan niin sitten näkee miten käy, ainakin Barnesin 450gr Triple X luotia löytyy ja siihen on testattu jo 725m/s lähtöihin latauskin.

Juu tiedän nopeutta on liikaakin mutta eiköhän se tuollakin kaadu jos paikka tulee ja 90% varmuudella ne minun kohdalle tulevat eläimet kuitenkin kaatuvat kaliberilla 30-06 ja 180gr LAPUAN NATURALIS luodilla.