metsäsukset

[Hoopo]

Éipä oikeen voi kehua Järvisen Lapponioita. Nyt ekalumilla napsahti toinen suksi poikki siteen yläpuolelta.
Sukset on hommattu joskus 2002 ja hiihdetty 100-200km/vuosi.
Eli kokonaiskilometrimäärä jää alle 1000km.
lukuisat ojienylitykset tieten koitui kohtaloksi.

Mielestäni Lapponioissa on hyvää kantavuus, kun pituutta on 260cm (myös 280cm saatavilla). Samoin kärki on herkkä, joten se nousee pintaan puuterilumessakin helposti. Pitokarhennus myös auttaa hiihdossa.

Mutta myös huonoja ominaisuuksia. Eli suksi todella löysä, näillä ei kyllä voi oikeasti kunnolla hiihtää, pelkkää suksien nostelua ja siirtoa, liukumaan suksia ei saa. Samoin pitokarhennusalue on niin pitkä, kunnon luistoa ei saa. Alamäessä ja jäisissä laskuissa suksien pitoalueen karhennukset jarruttaa (volisee) todella paljon, ja tämä vie vauhtia paljon.

Toki suurin osa eräsuksilla tapahtuvasta hiihdosta tapahtuu ummella, jolloin suksien luistolla ja pitoalueilla ei ole niin isoa merkitystä. Silloin tulee just lapponian vahvuudet esiin. Eli herkkä kärki ja kantava suksi. Hyvä hiihtää kun kärki pysyy pinnalla.
Mutta jos kiertelee kattomassa loukkuja yms samoja reittejä hiihtää, niin silloin olisi mukava jos suksi myös luistaisi ja olisi hiihdettävä.

[Rastinsahi]

Edelliseen viestiin vastineena, että omasta mielestäni Lapponiat ovat kyllä sieltä parhaasta päästä kun mettäsuksista puhutaan. Ko. suksea saa sekä tasaisella, että suomupohjalla ja ehdottomasti sitten ne tasapohjaiset jos noihin valinta kallistuu.

Katkeamaan päässyt suksi kielii joko selkeästä valmistuviasta tai lykkijän hurjasta ylipainoisuudesta

Olen kyllä itse saanut lapponiat (jopa ne suomupohjaiset) liukumaan hyvinkin. Majavapassiin mennessä ruottinarmeijan suksissa meno oli latua pitkin yhtä ähkimistä kun lapponioilla sutkutteli huomattavan sujuvasti. Tekniikka on toki erilainen kuin perinteisellä murtsikalla.

Suomupohjan volinasta olen samaa mieltä, vihonviimeiset riekkojahdissa kun kantohangilla mennään. Huuta kuin hyeena.
_________________
Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com

[Koukkupolovi]

Saattaa siinä sidettä kiinnittäessäkin tulla virhe. Sisällä on puupalikka, johon kiinnitysruuvien pitää osua, eikä alue ole monta senttiä keskikohdasta puoleensa. Ruuveille pitää porata upotusreiät jotka ovat n ruuvin rungon kokoiset. Vain ruuvin kierre saa upota puuhun. Ruuvit on liimattava esim epoksiliimalla tms hyvällä vedenpitävällä liimalla.
Sisälle pääsevä kosteus voi halkaista suksea, kun on kevätpäivä pahnattu soseessa ja yöksi tulee -15. Pitosuomut voi tukkia suksivoiteella. Menee kyllä purkki, ja surutta. Kerran kuuntelin, kun pari "laulavilla pohjilla" suksijaa meni pitkin hankea. Volina kuului ainakin kilometrin päähän ja pariskunta huusi asiansa toisilleen vongunnan voittaakseen...
_________________
Hoc iam omni varietate caret.

[heiluri]

Lappoonioilla tullu hiiheltyä jo kahdeksisen vuotta, enkä ole saanut vielä rikki vaikka kaikki eräkamppeet autoa myöten tuntuu hajoavan käsiin.
Ojien ylityksiä takana tolokuttomasti sillä täällä niitä riittää kyllä ja aina ne on poikkimain.
Vielä kun löytäs näitten int mallin siteiden tilalle jotain kunnollista.

[Hannes]

Kokeile heiluri ruåttalaasia tegsnäsin epok-siteitä. Vai oliko se epok oma merkkinsä, mutta niitä on kuitenki on kehuttu. Ite sinnittelen vielä inttimallisilla ku en epokeista tienny suksia ostaessa.

[Hannes]

Tupla.

[Spede]

[perisofeus]

[igorrock]

Noita saa nykyään myös Helsingistä Lönnrotinkadulta.

[V_P_K]

Nooanaikaisissa puisissa Lahtisissa tuon epokin näköiset siteet. En suostu edes vertailemaan erä-siteeseen. En suosittele.
Lapponia 280cm on huippusuksi, paitsi kovimmilla hangilla. Luonnollisesti pituus karsii äkkikäännökset.

[igorrock]

En tiedä oletko V_P_K kokeillut noita siteitä kun noin vankasti kommentoit. Itse olen hiihtänyt viime talvena sekä että eli perinteisillä "ranttisiteillä" á la SA int ja sitten myös noilla "Punaisilla paholaisilla". Jälkimmäiset toimivat ihan yhtä hyvin kuin nuo tutummatkin mutta eivät aseta vaatimuksia kengän mallille. Ruotsin poikien suksia en ole kokeillut mutta aikoinaan hiihtelin paljonkin puusuksilla umpihangessa. Toimii siellä hyvin mutta kevään tullen hangella lasikuitu parempi.

[sammeli]

[quote="Koukkupolovi"]Saattaa siinä sidettä kiinnittäessäkin tulla virhe. Sisällä on puupalikka, johon kiinnitysruuvien pitää osua, eikä alue ole monta senttiä keskikohdasta puoleensa. quote]

Aivan sama asia tuli katkeamisesta heti mieleen.

Itse mettämiehenä kuin myös kollegani "saavat leipänsä" metässä hiihtämisestä. Hiihtoa tulee talvenaikana työ ja harrastukset yht. laskettuna aika määrä. Olen pannut merkille, että lähes tulkoon kaikilla metsämiehillä (joita tässäkin pitäjässä riittää) on suksena järvisen lapponia. Jos lunta on enintään saapasvarsi ja hiihtää pitää parina päivänä talvessa muutama kilometri, niin joku armeijan suksi ehkä kelpaa, mutta ero on juuri yhtä iso kuin maastoajo katu- tai maastoautolla. Jos joku miettii nyt suksien ostoa ainaskin näillä pohjoisilla palkisilla niin usko tässä asiassa kokemusta ja osta järviset eläkä missään tapauksessa lyhyempiä kuin 260 cm. Sitä en voi sanoa, että järvinen on ehdottomasti paras, mutta taatustio se on hyvä suksi etkä tule katumaan.
_________________
"Ei se niin mene, etteikö se jotenkin mene"

[V_P_K]

Kyllä siinä paholaiset on mielessä kun tuonne muovinrakoon alkaa lumikamia kertyä.

[Hoopo]

[Hannes]

Vastaampa omien kokemusteni pohjalta Käsivarren suunnalta. Tellusuksista loppuu useimmilla paikoilla kantokyky vielä maaliskuullakin, puhumattakaan aikaisemmista viikoista. Joskus on 230 cm suksetkin jääneet maaliskuun lopulla lyhyiksi ja meno ollut melkoista kahlaamista. 280 cm kantaa sitten paremmin.
Mutta on niille tellusuksillekin varmasti paikkansa ja kelinsä, eipä siinä. Harvemmassa vain vielä riekkoaikana. Tuulisemmilla ylämailla hanki kantaa aiemmin kuin alamaissa.