hyvä moottorisaha?

[Valto.]

En ole ammattilainen enkä metsäkoulun opettaja, joten en ala sen enempää ainakaan näkemättä neuvomaan tai opastamaan. Sen vain totean, että minä en ole saanut ketjua kokaan hyppäämään tuollaiess enkä minun mielestä huomattavasti pahemmassakaan paikassa. Ketjuraivurissa tosiaan olen saanut useamman kerran laipan jumiin johonkin pieneen varpuun, mutta raivaussahaa työnnetään risukkoon pitkän varren nokassa ja koitetaan aina varoa nipusta sitä yhtä säästettävää. Silloin minulla käy vahinkoja, että laippa osuu johonkin kun kaasu on löysätty, mutta terä pyörii. Sahalla katkaistessa ne räipät voi napata juurelta kaasu pohjassa, varmasti näkee sen verran että onko siinä tyvellä räippää vai ei, näkee laipan ja aika helppo hallita terää. Karsiessa ei aina näe varsinkaan sieltä puun alta. Mutta jos ajatellaan ihan perus pyyhkäisykarsinnan tekniikkaa, niin saha ilmassa ja siitä kaasu pohjaa, työnnetään oma puoli, sahataan läpi asti ja saha nousee hetkeksi ilmaa, kun se käännetään ympäri ja silloin voi hetken löysätä kaasua, pyyhkäistään palatessa alapuoli ja taas saha työnnetään täysillä kierroksilla sinne puulle ja pyyhkäistään läpi asti kaasu pohjassa kunnes saha on taas ilmassa, siinä voi taas hetkeksi löysätä ja käännetään saha, jälleen kaasu pohjassa puulle ja pyyhkäistään puun vastakkainen puoli niin pitkälle kun yltää kaasu pohjassa, lopetetaan liike siihen, tehdään pieni kallistus runkoa vasten jotta ketju pysähtyy, jätetään saha paikoilleen ja liikutaan sivusuunnassa sen verran edemmäs, että päästään pyyhkäisemään seuraava veto. Tällä systeemillä minä en ole koskaan saanut terää pomppaamaan, enkä oikeen keksi missä vaiheessa sinne ketjukoteloon pääsisi niitä räippiä menemään. Näkemättä en muiden tekemistä moiti, kun voi kait sitä olla ties mitä pieniä muuttujia omaan tekemiseen mitä en hoksaa. Ei kait se periaatteessa tarvitse kuin vähän turhan kovalla olevan tyhjäkäynnin, että ketju vähän nelistää, niin johan se saattaa jossain kohtaa haukata jonkun olemattoman räipän sisään mitä ei hoksaa.

Ja minä teen muutenkin yleensä lumimaan aikaan, jolloin rungot jää lumen päälle koholle, jolloin kestää karsia reilummin. Sen mitä loppu keväästä tekee sulan maan aikana, niin pyrin kaatamaan kasaan, jolloin rungot jää myös kunnolla ilmaan eikä tarvitse sipistellä sen suhteen että karsiessa pitäisi juurikaan varoa ettei terä osu maahan. Silloin kestää sahata täydellä höngällä ilman sipistelyä. Mutta eipä minulla ainakaan ihan äkkiä tule muuta mieleen ohjeeksi millä ketju psyisi paikallaan paremmin. En keksi missä kohtaa minulla tulisi moottorisaha hommissa sellaisia tilanteita mitä tuon reppuraivurin kanssa. Reppuraivurin kanssa tuo on ainakin sen verran ärsyttävä ongelma vaikka ketju pysyykin paikallaan, että minä ainakin koitan kehittää siinä omaa työskentelytapaa, jotta välttyisin ongelmalta. Vielä on homma vähän opettelussa, mutta tarpeeksi monesti kun sitä härveliä irroittelee selästä, jotta yltää ketjulle ja nyhtää niitä räippiä sieltä ketjukotelosta irti, niin veikkaisin että tekniikka kehittyy ja kohta ei ole enää ongelmaa. Tuokin tulee yleensä haasteeksi vain noissa ojanvarsien vesakoissa, jotka tunnetusti puskee pajua enemmän kuin omaksi tarpeeksi.

[Sämpy]

Koheltaja: laippa ja terä on tietenkin oikeaa paria, laipalla oli sahattu alle 20 kiintoa ennen tätä hommaa. Tätä laippamallia en ole ennen tosin käyttänyt eikä mulla ole ikinä aiemmin tällaista ongelmaa ollut, tosin en ole noin karvaista paikkaa tehnytkään.

Terä irtoaa vihreän oksiston karsinnassa yleensä kaasua painauttaessa. Vihreät oksaryppäät on monesti niin kaukana toisistaan (jopa 70cm) etten ole pyyhkäisykarsintaa tuntenut mielekkääksi niiden kohdalla. Jossain siinä kun siirryn eteenpäin tai nippukarsinnassa latvukselta toiselle se imaisee varvun ja nakkaa terän pois kun kaasua painaa. En töryyttele puolikaasulla vaan on-off-tyyppisesti.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[CrB]

Katsoin tuota yllämainittua Metsolan ytb pätkää, kyllähän siinä huitoillaan vaarallisen pitkän terälaipan kanssa. Sahan kannattelua suorin käsin ja jalka- ja reisituennat jää vähiin pyyhkäisykarsinnassa. Jalkain ja selän suoruus ku-see hartia-niska-käsivarsialueelle. 13- terälevy on aivan käypäinen tuon kokoisten puiden työstöön.

Huskin ketjuraivurista löytyi aikoinaan heikoin lenkki:


Oregon power-mate vetokehä ja sitä edeltävä kappale voimansiirtolinjassa vasemmalla. Tästä hakkautui värähtelyjen seuraamuksena haitat sileiksi ja ketjun kulku hyytyi. Varaosaliikkeen heppu tarjosi varaosatiedusteluun E1OOta ja häntä täytyi käskyttää tsiigaamaan tilanne uudestaan tuotteessa olevan valmistenumeron mukaisesti, osa löytyi ja homma jatkui.Juuri sopivasti pysyi vetokehä hitsattuna kiinni uuden tuloon asti. Tuossa kombinaatiossa on oma värinäneliminointikumiviritelmä, silti keksintö on altis värinöille taipuisien / joustavien runko'putken' ja veto'akselin' vuoksi.

ALKAA VÄRÄHDELLÄ, kuten sanottavan kuullut olen aseen piipunkin suhteen.
_________________
Liikettä niveliin

[Sämpy]

Yksi asia tuli mieleen mikä voi provosoida asiaa: Oregonin X-Cut vetohampaassa on jopa hieman kärkevä, terävä koukku joka varmaan vetäisee varvun herkemmin laipalle kuin hieman luihumpi hammas
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Valto.]

Minä olen käyttänyt viime vuosina vain huskun laippoja ja huskun x-cut ketjuja. Moottorisahalla ei ole ollut ongelmia, mutta kun saman laipan ja ketjun pistää reppuraivuriin, nii tahtoo mennä varpuja ketjukoteloon. Ketju ei tosiaan hyppää pois mutta meneehän se jumiin.

[dxman]

Tänne ammattimetsurien sekaan huomio. Sähkön hinnan noustua saattaa joku muukin innostua polttopuun teosta.

Aiemmin olen ostanut pelkkää koivuklapia paikalle tuotuna enkä ole niin kiinnostunut polttopuiden kanssa värkkäilemisestä.

Kuitenkin.... polttopuutakin menee aikaisempaa enemmän ja kun on saatavilla satunnaisesti 4x4" parrua ihan ilmaiseksi,niin siitä se ajatus lähti.

Harvalla käytöllä ollut Jonsered 2036( Noin10 ketjua loppuun sahattu) sai kaverikseen uuden Stillin 261:n. Jonserediin uusi ketju ja vertaamaan...

Laipan täydeltä noin motin korkeuteen pinottua 4x4 parrua ja täytyy sanoa,että jonssen 1.8 kw versus tilhin 3kw aiheutti hämmästystä. Perskuta.. ei tuo Jonsered oo olenkaan huono saha.

Tälleen amatörinä olisi luullut,että yli kw teho ero näkyisi enemmän Stilhin eduksi. Sekuntikellolla kai jotain eroa olisi saanut,mutta tosiaan...

Tässä saattaa käydä niin,että Jonsella vedetään edelleen ,että kipinät sinkoilee ja still jää elvistely sahaksi nätimpiin paikkoihin.

[jkvi]

[Valto.]

Voiman erohan tulee vasta sitten kun hampaassa purevuus riittää ja aletaan painattaa. Jos ketjut on jokseenkin samat, ketjunopeus ei välttämättä älyttömiä eroa ja nätisti antaa mennä puuhun, etenkin johonkin heppoiseen tavaraan, niin ei siinä varmaan eroa huomaa. Mutta jos laitetaan ottavat ketjut ja aletaan painattaa, varsinkin kovempaan puuhun, niin alkaahan se voima näkyä, eikä siihen tarvita sekunttikelloa.

Ja toinen on juuri tuo, että terävällä ketjulla tuo 1,1kw menee myös ihan kivasti. Mutta ei kestä tylsyä ei sitten yhtään. 3kw husku ei ole niin ronkeli viilaako ketjun ennen jokaista sahausta vai tekeekö viikonlopun viilaamatta.

[Koheltaja]

[Valto.]

En tiedä miten ärhäköitä erikoismalleja nuo teidän jonssit on, mutta kaverin tuollaista kohtuu vähän sahattua olikohan juuri 2238 jonssia kokeilin, kun kaverin mökkipihalta poistettiin muutamia puita. Kyllä minulla tuli ikävä omaa sahaa. Minusta ero oli hyvinkin merkittävä, toki hintakin vain puolet. Minä taas voin laittaa verovähennyksiin omat sahat, jolloin lähtee alv pois ja alvitton hinta menee verovähennyksiin kuluksi, jolloin ei tarvitse maksaa siltä osalta 30% pääomatuloveroa myyntipuista, niin hintaa jää pyöreästi 55% ostohinnasta. Jos saha maksaa vaikka 700€, niin itselle jää maksettavaa 385€. Eli molemmat maksettiin suunnilleen sama raha sahoista ja minusta ero oli aika merkittävä. Toki saisi sen halvemmankin sahan vähennyksiin, mutta minä maksan ilomielin sen vajaan pari sataa enemmän siitä, että nyt on kestävämpi saha, joka kiihtyy aivan eri malliin ja kestää vähän painattaa eikä terä tarvitse viilata 2 kertaa tankillisella.

[Koheltaja]

Tottakai pirkkasahassa on eroa ammattisahaan ja eron yleensä huomaa parhaiten juuri nin päin kun mennään paremmastaa huonompaan. Kun on pirkkasahaan tottunut niin äkkiseltään ei huomaa eroa kun kokeilee parempaa sahaa, mutta kun tekee toisinpäin niin eron huomaa välittömästi.

2238 maksoi Hankkijan poistomyynnissä muistaakseni 165€ ja kun sen omasta lompakosta ostaa niin se oli sopivan hintainen siinä konkurssissa. Kun suhteuttaa sahan hinnan, sen luotettavuuden, toimivuuden jakestävyyden niin kelpo sahoja nuokin ovat. Työt etenee vähän hitammin kun 3-5x kalliimmilla ammattisahoilla mutta harvoin pirkkasahojen ostajat tekevät tiliä polttopuu puuhasteluillaan joka on enemmän harrastamista kun pakollista metsänhoitoa.

Tästä päästään siihen että kannattaako satunnaisen sahailijan ostaa 700€ sahaa kun samat hommat tehdään 20 vuoden ajan parinsadan sahalla, vähän hitaammin mutta tehdään kuitenkin. 20 vuodelle jaettuna ero hukkuu yleiseen kohinaan mutta suurella osalla satunnaisen tarpeen sahaajilla ei ole lompakossa 700€ mutta 200€ löytyy kun vähän tingitään jostain muusta kuten lomareissusta tai laiturirempasta. Kaikilla kun ei ole omaa maatilaa tai metsää että saa työkalut alvittomana ja vähennyksiin, on vain pieni tontti ja pihalle kipattu puukuorma mikä pitää pätkiä liiteriin.

Melkein kasikymppinen setä on ollut ikänsä puoliammattilainen metsuri, omaa metsää ja käy myös tekemässä paljon muille, nykyään vähemmän. Saha vaihtuu uuteen kerran vuodessa, varasaha harvemmin.

Muistan kun aikoinaan hänellä käyttösahan laakeri alkoi ääntämään niin isäukko antoi hänelle uudehkon 2036;en lainaan. Saha tuli samana päivänä takaisin ja setä sanoi että aamulla lähdettävä sahakauppaan, tulee muuten pitkä talvi jos 2036:lla joutuu metät perkaamaan...

[Sämpy]

[veetee]

Bensaletkuista omissa huskuissa. Edesmenneen appiukon 252rx raivurissa bensaletku pyki.
Omissa huskuissa (1x saha, 2x raivuri + 1x jonsered ei ongelmia), noi on kaikki ns ammattimallleja.

[Valto.]

Meillä myös tuo 252rx raivuri on sellainen mihin joutuu säännöllisesti vaihtamaan letkun. Muissa ei ongelmia.

165€ on minusta hyvä hinta jonssista. Mutta poistomyynti on poistomyynti. Huippu tarjousten varaan ei oikeen voi laskea eikä arvostella vehkeitä sen hintaisina millä joku on parhaillaan saanut jonkun ykkös kappaleen.

Ei siihen tarvitse olla maatilaa, ei tarvitse olla ammattilainen eikä metsääkään tarvitse kummoista länttiä. Joku 10 hehtaarin tilkku riittää mistä niitä polttopuita sahailee. Toki pitää kuulua alv-rekisteriin ja onkohan nykyään että ennsin pitää myydä jotain että pääsee, eli ei voi ilmeisesti vaan ilmottautua ja ostella vehkeitä 40 vuotta alvittomana ennen kuin myy keppiäkään sieltä metsästä. Eikä se tuollaisen tilkun omistajalla käyttö ole juuri sen kummempaa. Vähän kuntoilun vuoksi harventelee ja ottaa siitä polttopuut. Ei kai sillä tiliä tarvitse tehdä. Minä en ainakaan oleta saavani koskaan penniäkään tuloja. Mutta jos metsää on, niin kyllähän se on järkevä pitää kunnossa. Samalla saa kuntoiltua itse ja keräilee polttopuut siinä metsää hoitaessa talteen, niin säästää lämmityksessä. Mutta jos sillä samalla sahalla tekee sen 10-20 vuotta, niin on se huomattavasti mukavampi tehdä kunnon työkaluilla. Eikä minusta tarvitse olla perus tallaajaa kummempi että noita voi hankkia. Minä hommasin 550xpg huskun, huskun 555 raivurin, technical sarjan suojavarusteet, 2511 echon ja läjän muuta rekvisiittaa. Olisiko ollut ehkä 4000€ läjä romua ja ihan opiskelija budjetilla maksettu. Aikanaan tuli palautukset ja sain osan takaisin. Haulikko ja kivääri oli molemmat reilu pari tonnia, kiikari kolme, latausvehkeet vähän toista tonnia ja nekin on kaikki ostettu opiskeluaikana opiskelija budjetilla. Toki pennin latia en saanut tukia, kun tuloraja ylittyi. Ihan perus duunari hommia tein yliopisto-opintojen ohella. Eli ihan perus tallaajan hankkimia vehkeitä työstä tienatuilla rahoilla, ei perintömetsiä myymällä rahoitettua hupihommaa.

Jos ei ole itsellä mitään metsätilkkua, nii periaatteessa pärjää vaikka ilman sahaa. Ja jos jonkun ostaa, niin halvin mahdollinen. Mutta onko mielekästä keskustella hyvä moottorisaha ketjun alla että mikä on halvin saha 2 kertaa 10 vuodessa käytettäväksi. Kai sitä nyt olisi syytä vähän käydä tekemässä puuta metsässä että kannattaa edes puolta ajatusta uhrata mikä olisi hyvä saha. Ja jos ottaa sen rankakuorman pihaan ja meinaa siitä polttopuuta, niin pilkemasterin saa vuokralle 80€/vuorokausi. Ottaa sen viikonlopuksi, niin ei tarvitse sahaa ja jos vaan puuta piisaa, niin siinä on vuosien tarpeet heti kerralla. Ottaq vaikka kavereiden kanssa porukalla jos tuntuu itselle liialliselta. Noin mekin tehdään, mutta puut on vaan haettu sahalla omasta metsästä. Ja tehdään sitten porukassa 5 talouden puut kerralla.

[Sämpy]

Kyllä alvilliseksi voi ja kannattaa ilmoittautua vaikka puunmyyntituloja ei olisikaan. Ja näinhän se pitääkin olla koska henkilöhän voi periä tai ostaa metsää josta on monta kymmentä vuotta lähes pelkkiä kuluja.

Eli jos tekee vaikka tonnin hankinnan, niin ensin saa 240 euroa alvipalautusta siitä ja jäljelle jäävästä osasta alijäämähyvityksen muiden tulojen puolella.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"