Strategiat puolisukeltajille/sukeltajille

[Apple]

[Tinurien Kirkkoherra]

Katos pirua, surullisen kuuluisa oppitimistialuksemme. Palveli yhden syksyn hyvin, joskin pikkupikku jännityksessä, milloin tulee kaislan keihästämäksi...

Nuo telkät ovat Sportplastin telkkiä, joilta vähän kauloja tuunailtu kuumaliimalla ja rautasahalla. Täytyy myöntää, että aitoja ovat ja löysin ne Turun ampumakeskuksesta(Tulikohan nimeke oikein?), jostakin alennuskorista loppusyksystä.
Itse uskon vakaasti että kokosukeltajaan puree valkoiset merkit, ja yleensäkin kuvien vaaleus. Sukeltajankuvia aseteltaessa, on tärkeä, että kaaveet tarpeeksi syvässä vedessä. Syksyllä käytimme paljon spreadia, että kolme-viisi telkkää/sotkaa ulompana ja sitten heinärit lähemmäs rantaa monimuotoiseksi nipuksi. Lisäksi se yksinäinen kaave sivussa, on monien retkien pelastus. Jostain kumman syystä yksinäinen lintu kauempana vetää lähestyvät arat linnut, silloin kun joukko-oppi ei pure. Lisäksi voi koettaa, ns "kaavekäytävää" houkuttimena: Riviin aavalta kohden passia, tasaisin välein, jonossa kaaveita. Monesti saavat herätettyä kiinnostuksen, jolloin koukkauksella linnut havaitsevat pääparven ja tekevät lähempää tuttavuutta, sekä varsinaisen kaaveparven, että "benellimiehen" kanssa.

Onko kukaan käyttänyt jenkkivideoiden liputusta sukeltajajahdissa? Se täytyy ensi syksynä testata, koska ainakin "misterropo" aiheuttaa ksokelossa ns. "heikkoa hetkeä".

Mielenkiinnolla odottelenkin jo benellimiesten kanssa tehtäviä retkiä...

[jääkäri]

Ainakin itse ajattelin koittaa jos kyttää telkkiä avovedessä. Veneeseen pystyyn pari musta/valkoista lippua. Jos tuuli käy niin liike varmasti näkyy hyvin
_________________
laitetaan kaikki punaselle

[jani s]

[jääkäri]

Onko teillä hyviä kokemuksia kaaveiden käytöstä jo alkusyksystä?
_________________
laitetaan kaikki punaselle

[Remari 870]

Kerran yks äijä käytti sellaista hanhilippua alotuksessa liminganlahella..joka puskassa äijä ja kaikki ampuu koko ajan ja hanhet lentää 300 metrin korkeudessa nii meinas vähä naurattaa ku heilutteli sitä lippua
_________________
Oon kai mää ennenki..

[Apple]

[Punajalaka]

No kuika kauvas herrat laittaa kuvansa, tuolla rannoilla kun näkee monen laista kuvan levittäjää, parhailla on lähimmätkin kuvat nii kaukana, että en etes sinne ampus.

Itellä tulee laitettua kuvat siten, että lähimmät kuvat on ihan lähellä 1-5m ja uloimmat 15-20m päässä. Tällee ku levittelee, nii passista katsottuna kuvien toiselle puolellekin laskua hakeva lintu on unelma hollilla. Toisaalta en ole huomannut vaikutusta kuvien ottavuuteen sillä kuinka kaukana kuvat ovat passista, joten mitä lähempänä, sen parempia holleja.

Muuten asettelen kuvaparven (25 kuvaa n. 15mX30m alueelle) suunnalleen näin (AO kuva) tuulen suunasta riippumatta. Passin yritän kuitenkin valita nii, että kuvat ovat tuulen alla, siitä on pari huomattavaa etua, eli linnut lentävät yleensä vasta tuuleen kuville tullessaan, eli tulevat silloin suoraan kohti. Toinen etu on se ettei tarvi passata naama tuuleen päin. Jos joutuu passaamaan sivu tuuleen, niin sillon laitan kuvat yleensä niin, että parven "keula" on passin kohdalla, elikkä jos AO tilanteessa tuulis oikeelta siirtys passi parven oikeaan päähän.

___________
_________ --- --- --- - - __
_____ - - -- -- __-- - -
_____________ --- -- __-----
____________ ------------ ---- ----
________________PASSI Oik tuullessa TÄSSÄ
_________________
No ehä minä, mutta muut.

[Tinurien Kirkkoherra]

Linkki jenkkispreadeille
Vaikkei osaisi sanaakaan englantia, niin aina voi katsella kuvia. Jnekkiläisllä on vakaa usko myös kuvien väritykseen, suosivat tavan kaaveiden mukana tiettyä määrää tummia kuvia, ja tiettyä määrää vaaleita kuvia. Tiedähäntä, onko merkitystä

Millainen se sitten on se Kirkkoherran spreadi. Riippuu tietty paikasta. Mutta muutama perussääntö: Rauhallinen, luonnollinen ja monimuotoinen.
Liian sumpussa olevat kaaveet tahtoo olla melkoinen hälyytyskello. Ainakin merisumussa, linnut kerääntyvät suuriksi, aroiksi, lautoiksi, silloin kun näkyvyttää ei ole. Paikka itsessään tuntuu asettavan jo omat rajansa, sillä lähes poikkeuksetta linnut laskeutuvat aina samalle paikalle. Mutta jos kaaveesi ovat väärässä paikassa niin saalis jää heikoksi ja linnut osoittavat epäilyä/pelkoa.
Muistuu mieleen syksyn viimenen reissu luodolle, uusi luoto kyseessä. Aluksi oli kaaveet liian sumpussa, ja linnut vetivät aina 60-70 metristä ohi ja selvästi kaulaansa kurkotellen, kaaveparven houkuttelemina. Heitettiin parvi hajalleen, ropo kaulailemaan seisojan kanssa rannalle ja yksinäinen telkkä sivummalle. Noin viisitoista minuuttia ja telkkä tulla moksahti yksinäiselle kaaveelle. Tässä minusta hyvä esimerkki, että jos kuvat ei pelaa, niin rohkeasti spreadia vaihtamaan.
Uutta paikkaa kokeiltaessa, en juurikaan lähde soitellen sotaan, ellei ole täysin mahdotonta tehdä tutkimustyötä tulevaa paikka ajatellen. Varminta mitä voi uppo-oudossa paikassa voi tehdä on, että hakee alueelta joensuiston, ojan pään, ehkä joku ulos työntyvä kaislikko, saari, luoto, isokivi jne. Pelkästä suorasta kaislavyöhykkeestä on vaikea sanoa mikä paikka vetää, ellet ole nähnyt lintujen kokoontumisajoja.

Itse suosin näkyvyyttä kaaveille, jo sen takia, että aallokossa kaaveet eivät juuri näy. On mielenkiintoista joskus ajaa veneellä kauemmas ja tarkastella omaa kaaveparttia, saattaa yllättää että näkyvyys on vain muutama kymmen metriä! Luonnolliset varjot ja aurinko häivyttää kyllä kaaveet yllättävän hyvin. Lisäksi itselläni on jsoksu tapana kastaa kaaveet veteen laittaessa. En tiedä onko huuhaata, mutta sorsaparvi kiiltää syödessään, ja samalla pärskiessään, melkoisesti auringonvalossa.

Liian kauas en kaaveita myöskään laittaisi, sillä usein toistuu kuvastaessa, että linnut kiertää aavan kautta kuvien takaa ohi. Monesti onkin kynyt mielessä, että miten onnistuisi laittaa huomaamaton passi kaaveiden aavan puolelle. Mahtaisikohan olla lumipukupassi oivin apuväline?

Tuuli auttaa ohjaamaan lintuja. Linnut kun laskeutuvat ja heittäytyvät lentoon vastatuuleen.

Lisäänpä myöhemmin lisää ajatuksia. Kuumeessa on hyvä käyttää jotenkin hyödyksi aikaansa

Olisi mukaa kuulla lisää muidenkin ajatuksia/piirroksia esim. alà punajalka käytetyistä spreareista!

EDIT: Vähän huonolla suomenmurteella...

[Kahka]

Sisälahdella suosin jonkinlaista u:n muotoista parvea, jossa lähimmät n. 5 metrin päässä ja kauimmat n.20 metrissä. Kuvat lasken ennemmin pieniin porukoihin, kuin jonoihin. Yllättävänkin usein linnut laskevat tuon u:n keskelle niin kuin on tarkoituskin. Tosin vakipaikassani on se ongelma, etten voi muuttaa parven muotoa tuulen mukaan. Sivutuulella linnut laskevat yleensä parven tuulen puoleiseen laitaan ja ampuessa saa aina varoa kuvia.

Merellä useimmiten kelistä ja kompromissiveneestä johtuen kuvat tulee laskettua mahdollisimman nopeasti ja silloin pyrin saamaan ne kahteen parveen, joiden väli on ehkä 10 metriä. Linnut laskevat yleensä parvien väliin tai sitten ulkolaitaan. Kuvamäärä 20-30 kuvaa.
_________________

[jääkäri]

Käytättekö kaaveita ihan alkusyksystä lähtien? Mikäs on taktiikka alkusyksystä jos ei kaaveet tehoa? Me aloitettiin ruokinta vkoloppuna joten luulisi siellä olevan tavaraa ainakin alkusyksystä. Vaihteleeko teillä kuvastuspaikat paljonkin alkusyksy/loppusyksy? Itse olen käynyt samoilla paikoilla niin alku-kuin loppusyksystä. Ja nykyisin käyttänyt kaaveita vasta myöhemmin syksyllä.
_________________
laitetaan kaikki punaselle

[Punajalaka]

No iliman kuvia ei tule juurikaan passattua muuten ku iltalennolla eli mukana ovat eka reissusta lähtien. Alkusyksystä tulee ehkä harrastettua vähän enemmän ramppaamista, kun lintuja on myös pienemmillä järvillä.

Mutta perus taktiikka on alkusyksytä se, että jos linnut ei tuu kuville, eikä jaksa lähtee ramppaamaan, nii on hyvä ottaa päiväunet passissa (kun valosa aika pitää valveilla muuten liki 20h/päivä), siinä kun aikansa röhönöttää niin saattavat tulla uimalla kuville.
_________________
No ehä minä, mutta muut.

[jääkäri]

Käytätkö pienempiä kuvamääriä alkusyksystä vai pidätkö yhtä suurta parvea koko kauden?
_________________
laitetaan kaikki punaselle

[Punajalaka]

Joop "kevyestihän" (kun ottaa urheilun kannalta) nuo vajaa 30 kuvaa keikkuu mukana. Joskus otan kuitenkin iltalennolle pienemmän satsin, mutta sekin on oikeestaan vain extraa kun en yleensä kanna iltalennolle kuvia laisinkaan, vaan pelaan siellä pillillä/ronkkumalla. Oikeet punajalat ei ainakaan meilläpäin (tai surkeella taktiikallani) kuitenkaan tuu kuville käytännössä ollenkaa, sen sijaan laparit, tavekset, jouhkarit ja huopanat tulee hyvin. Oikeestaan niitä punikeja ei tuolla kuvastuspaikoillani juurikaan edes näy ja punajalakojen metästys painottuukin itellä lähinnä ramppaukseen ja iltalennoille. Eli tahtoo sanoe, että en todellakaan älyä heinäsorsan kuvastamisesta mitään.
_________________
No ehä minä, mutta muut.

[Nova_Hunter]