Käyttökokemuksia ns. hirvikärpästakeista

[Luopuja]

Silloin aikanaan kun Hirvarit iskivät tänne Pirkanmaalle, käyteltiin kaikenlaisia verkkoja yms. Myös koko valikoima hyttyskarkotteita kokeiltiin. Nyt kun hirvikärpäsiä on noin 1000 kertaa enemmän kuin silloin, olen ainakin itse jo lakannut välittämästä niistä. Hirvipassissa peukalo ja etusormi tekevät vaistomaisesti työtään ja peukalon kynsi toimii giljotiinin teränä. Tapoin eilen kyyhkyjahdissa ainakin kolme hirvaria ennenkuin tajusin että per..le..syksyn ensimmäiset hirvikärpäset! Jotenkin on tullut sellainen kuva noista suojatakeista yms. hupuista että ne on tarkoitettu harvoin metsässä käyville "hirvikärpäshysteerikoille". Meille metsässä eläville jahtimiehille hirvikärpänen on vain yksi itikka muiden joukossa ja sitä vastaan ei kannata erikseen suojautua. Itse pidän hyttystä paljon pahempana..se imee verta ja mikä pahinta, estää ininällään jahtimiehen kuulohavainnot.

[Hiisi]

[Rossu]

Tärkeintä hirvikärpäsistä suojautumiselle on, ettei päästä niitä kiipeilemään mistään paidan alta, hihansuista, kaula-aukoista yms. sisään. Mitkään myrkytkään niihin ei tepsi, koska verrattuna esim. hyttysiin niillä kun on keuhkot, niin ne pystyy elämään pitkiäkin aikoja.

Parhaiten niiltä pystyy suojautumaan semmoiselta paita-mallisella hyttyspuvulla, jossa on koko pään suojaava huppu, tiukat resorit hihansuissa ja pitkä helma, joka menee housuun vyön alle. Lisäksi verkko tulee olla heijastamatonta ja mielellään tummaa, tai mustaa, jolloin valo ei pääse heijastelemaan verkon pinnalta ja verkosta näkee hyvin läpi.

JOM-hunter myy mun mielestä tosi hyviä pukuja, joissa on juuri noi ominaisuudet ja lisäksi semmoinen hyvä, jämäkkä hattu, joka pitää sen verkon pois kasvoilta. Ei tarvi erillistä lakkia, joka nuljuu verkon alla.
http://www.jom-hunter.com

[Mika82]

[Luopuja]

Hah itsellesi..

Ei täällä nyt kai välttämättä tarvitse rehvastella mutta väitteeni tueksi voin kertoa että täällä meillä on Pirkanmaan tiheimpiä hirvikantoja ja sitä kautta myös melkoiset määrät hirvikärpäsiä. Kävin eilen sorsia etsimässä metsälammella ja 15min aikana vaatteisiini oli tullut pitkälti toistakymmentä hirvaria. Ja mitä tulee omaan jahtitouhuuni niin viimeiset 20v vuotta ja keskimäärin 50 vuorokautta vuodessa noin hätäisesti laskettuna olen jahdannut kaikkea riistaa pyystä hirveen..

Ymmärrän että hirvikärpänen voi aiheuttaa ongelmia silloin jos on yliherkkä sille ja saa siitä esim. ihottumaa. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan saa mitään oireita hirvikärpäsestä. Jokainen saa minun puolestani kulkea vaikka haarniska päällä pitkin metsiä mutta en usko että mitkään suojavarusteet tulevat yleistymään esim. hirvenmetsästyksessä. Luultavasti saisin mojovat naurut vastaani jos kävelisin syksyn ensimmäiseen hirvijahtiin jokin verkkohuppu päässä. Osittain siinä olisi tietysti vanhoillista asennetta mutta suurelta osin myös realismia. Eihän sitä nyt kukaan viitsi koko syksyä kulkea huppu päässä. .

Olen edelleen siis vahvasti sitä mieltä että hirvikärpäsiin on vain totuttava. Markkinamiehet kyllä iskevät mukavasti rahaa kaikenlaisilla verkkosysteemeillä mutta se on ohimenevä ilmiö.

Tuntuu vähän oudolta että metsurit olisivat jättäneet työnsä tekemättä hirvikärpästen takia.

Lupaan ilmoitella vaikkapa marraskuussa että kuinka monta huppupäätä tuli jahtikauden aikana vastaan ja samalla voin julkaista tilaston niistä jahtimiehistä jotka jättivät metsästämättä hirvikärpästen vuoksi..

[jyrimononen]

Kokemusta syksyisin Etelä-savosta, Pohjois-karjalasta, Pohjois-hämeestä ja Keski-suomesta. Uskoisin, että lännessäkin on jo saavutettu nyt invaasion huippu ja kärpästen määrä on sekä idässä että lännessä suoraan verrannollinen hirvitiheyteen (erittäin paikallista).

Useimmiten riesa on niinkin siedettävä, etten verkkoa pitäisi näkyvyyttä pilaamassa, mutta kyllä ne kaikkein pahimmat kohteet ovat sitä luokkaa, ettei ainakaan pomppulintuja pysty mielekkäästi jahtaamaan. Tarkoittaa sitä, että otusta tunkee samanaikaisesti molempiin silmiin ja korviin, eikä KUKAAN siinä tilanteessa kykene ampumaan, eikä varaamaan edes toista kättä haulikolle. Ne sata kärpästä ja niiden puremat takin alla vielä sietäisi. Lyhyillä kävelymatkoilla tai passitusluonteisessa jahdissa pärjää toki ilman suojaakin, samoin normaalin hirvitiheyden omaavilla seuduilla.

[Vieras]

Kyllä jos käy sellaisilla paikoilla metsällä jossa niitä otuksia TODELLA on niin se takki on pakko olla päällä. Viime syksyyn asti pärjäsin ilman, mutta nyt kun muutin metsästysaluetta niin ilman ei voi olla. Ennen luulin, että jos hirvikärpäsiä tulee kymmenittäin niin se on paljon, mutta viimesyksyinen osoitti ettei se ole mitään. Pahimmilla paikoilla niitä otuksia tuli päälle niin ettei kaksi kättä riittänyt niitä tappamaan, silmistä kun kaivoi niin jo oli korvaan menossa joku. Ei muuta kuin pyssy puuta vasten ja otuksia kaivelemaan. Hetken kun oli paikallaan niin vähenivät, mutta kun jatkoi matkaa niin sama ruljanssi.
Ei tarvinnut montaa reissua tehdä niin kauppa kutsui ja hirvitakkia ostamaan. Kannattaa muuten tarkistaa että silmien edessä on mahdollisimman tumma ja ohutlankainen verkko. Muuten saattaa kiillellä pahasti vastaaurinkoon.

[Metsässä töitä tekevä]

Älkääs nyt isot miehet..hirvikärpäsiä on TODELLA paljon mutta ei se nyt sitä tarkoita että kaikki jahtimiehet nyt kulkisivat tänä syksynä mehiläishoitajan puku päällä.
Vaikka niitä on kuinka paljon niin niihin tottuu vähitellen..

Afrikassa on kaikenlaisia hyönteisiä tuhansia kertoja enemmän mutta sielläkin tällainen tavallinen suomalaismies pärjää ilman suojapukua.

Hirvikärpänen on erittäin ilkeä otus ja niitä on kaikki metsät täynnä mutta älkääs nyt hyvät miehet sentään liioitelko tuota ongelmaa..

[Vellihousu]

Hiukan off-topic aiheesta, mutta kokemuksesta voin sanoa että koko riesasta pääsee eroon vain hirvikiväärillä.

[JukkaI]

En tiedä tuosta liioittelusta. Omien kokemusten mukaan ongelma on enemmän tai vähemmän paikallinen. Meidän alueella on useimmiten siedettävän paljon hirvikärpäsiä mutta onhan siellä myös sitten todella pahoja alueita. Pahaksi alueeksi nimittäisin sellaista paikkaa jossa et voi hengittää suu auki. Pakko hengittää nenän kautta tai hampaat yhteenpuristettuina välttääkseen niiden kömpimistä suuhun!
Itse käyttänyt leveälieristä hattua. Toimii melko hyvin kun ne eivät pääse hyppäämääm suoraan iholle tai takin kauluksesta sisään. Nyt menee kyllä harkintaan tuollainen verkkopuku.
_________________
Jos väittelet idiootin kanssa, varmista ettei hän tee samoin!

[Hupi]

Loppusyksystä kun ilmat on viileämmät, kannattaa päälimmäisenä vaatekertana käyttää villapaitaa. Mielellään karheata ja pitkä karvaista. Kärpäset pääsääntöisesti kaivaituvat paidan kudokseen ja päänahka saa olla rauhassa.
_________________
"Kyllä mailmaan ääntä mahtuu"

[kytösavu]

Ongelma on tosissaan vakava, varsinkin kun on näille piruille yliherkkä. Isoja patteja niskassa sekä ympäri roppaa ja silmät kaapissa ei ole hauska kulkea ihmisten ilmoilla ja selitellä mikä tauti ukkoa vaivaa.

Ennen mettäreissua zyrtecia ja Jom-hunterin verkkopaita päälle. Muuten ei ole mitään asiaa jahtimaille, joita tulee kollattua 20.8 alkaen kansalliskoiran kanssa reilut 10 kertaa kuussa.

Meidän seuran hirvimiehet(passimiehet) ihmetteli onko niitä piruja tosiaan niin paljon..vastauksen saa tiheämmät pusikot tarkistamalla, eikä mene kauaa, kun ukko on tiellä manaten.
_________________

[Artsi]

Toissa vuonna minäkin raavin takaraivossa kutiavia patteja vielä marraskuussa, sen jälkeen vasta alkoivat parantua. Viime vuonna piti käydä ihan lääkärillä kun yksi hirvari juoksi silmään, silmä meni ihan punaiseksi ja kutisi kuin viimeistä päivää.

Meillä toinen hirvikärpästakki taitaa olla suomalainen, olikohan merkiltään Vonkamies tai jotain. Sen verkon läpi näkee hyvin ampua ja hupun saa aukaistua etupuolelta vetoketjulla mutta aivan vetoketjun juureen jää pieni aukko josta hirvarit pääsevät sisään. Tuossa takissa on myös kiristettävä vyötärö- ja hihansuunauha. Metsästä tultua on hyvä vetää tuo takki nurin, laittaa myttyyn muovipussiin ja pakastaa joksikin aikaa jolloin kärpäset saa helpommin irroiteltua siitä.

[hirvenhiihtäjä]

Hankin kaksin kappalein hirvikärpästakkeja Erätukusta ja osoittautuivat laadultaan ihan susiksi. Auringon valon tullessa sivulta verkkoon näkyvyys meni "nollaan" eli tuote oli totaalisen käyttökelvoton metsästyskäytössä. Annoin netin kautta palautetta myyjälle ja vastauksena tuli, että he ovat testanneet tuotteita asiantuntijoiden kanssa sen verran aktiivisesti, että heidän tuotteensa laatu varmasti on kunnossa. Tämän palautteen jälkeen olen vakuuttunut, että olen liian köyhä mies ostamaan minkäänlaisia tuotteita Erätukusta (="köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa").

[woof]

uskomatonta miten se erätukku todella kusee ihmistä piilolinssiin!

Ensimmäinen hankinta oli joku *tun tuulipuku jolla en ole vielä tehnyt mitään vaikka se on kaks vuotta ollut. Yhdet jahtijakt kengät ostin myös- ihan penaalista, ainakin minun jalkaan.

Jotain muutakin ostin mutta parempi etten muistele liikaa mitä, tulee vielä mieleen.

Jos jotain positiivista niin kenkien mukana tuli mukava paksu fleece. Punainen, jota ajattelin hirvijahdin alkupäiville. Pitänee vaan joku vanha bändimerkki kaivella sen jahtijakt merkin päälle.

Niin ja noista hirvikärpäsistä, tein puuhommia toissa viikolla ja näinpä pitkästä aikaa moisia. Oulun korkeudella!