Millä jumissa oleva ruuvi irtoaa??

[Gryyger]

Ei kyllä murtolujuus teräksellä pienene pakkasessa, mutta iskusitkeys
voi teräksesta riippuen pienentyäkin.

Opettajamme kertoi aikoinaan riittävän kovan pakkasen olevan paras ilma niitattujen teräsrakenteiden purkamiseen. Silloin niittien kannat
murtuvat irti hauraasti taltattaessa, ja työ sujuu vähemmällä voimankäytöllä.
Työkaverinikin on kertonut katkaisseensa lapsena pakkasella rautakangen. Voi onnistuakin iskumaisella kuormituksella.

Ammattikoulun metallipuolen käyneillehän teräksen käytös pakkasessa on jo koulussa opetettu.

[Redman]

[Elan]

[BaikalIJ54]

Teräksen iskusitkeyteen vaikuttavat mm. seostukset ja kuormitustyyppi. Rakenneteräkset eivät ole iskusitkeitä enää -40 C lämpötiloissa, mutta staattisissa rakenteissa käytettyinä kestävät aivan hyvin noissakin lämpötiloissa. Vaihtuvan ha iskevän kuormituksen alaisissa rakenteissa, kuten akseleissa ja vaikkapa junttakoneissa, tullaankin sitten alueelle, jossa on otettava huomioon vaaditut olosuhteet. Kaikille ovat tuttuja bainitoitujen tai martensitoitujen kirveiden, lapioiden ja kankien murtumatapaukset -20 C pakkasissa. Asiaa auttaa, mikäli vie kirveen sisältä ulos, ennen kuin alkaa läimiä sillä puita. Allekirjoittanutkin hakkasi Fiskarsin kirveestä ison palan pois -25 C lämpötilassa puita tehdessäni. Se 1,6 kg kirves oli kyseessä. Kirves oli ollut yön siinä hakkuupölkyllä, joten se oli läpijäähtynyt. Itselleni olisi pitänyt selvää olla, että kirves sisään ja tunnin päästä ulos.
Terästen syvävetolaadut ovat käytännössä iskusitkeitä -40 C. Tavanomaisten rakenneterästen iskusitkeyskokeiden lämpötila on muistaakseni +10 C. Autojen ollessa kyseessä olisin huomattavasti huolestuneempi auton moottorin valuseosten kestävyydestä kuin teräsosien kestävyydestä alhaisissa lämpötiloissa. Lasihileenomaisesti rikkoutuvaa teräskankea saa aikaiseksi vasta hyvin alhaisissa lämpötiloissa. Vaikkapa nestetyppi ja kanki sinne ja parin minuutin odotuksen jälkeen voikin kokeilla "lasitappia" betoniin. Kyllä muuten tulee siruja.

[eupa]

[Elan]

[THA]

Yleisin ongelman aiheuttaja tiukan ruuvin aukaisussa on epäsopiva työkalu
jos meisseli on väljä, tiukka tai pyöristynyt niin jo ensimmäisellä yrityksellä muokkautuu hyvänkin ruuvin kanta kun meisseli työntyy kannasta ulos.
Olen aukaissut monta ongelmaruuvia käyttämällä ns. irtonaista vaihdettavaa meisselin päätä, sovitehylsyä ja pientä hylsyväännintä.
Vääntimellä saa voimakkaan vääntövoiman ja meisselin ulostyöntymisen olen estänyt kohteesta riippuen esim. ruuvipuristimella tai ruuvipenkissä.
Vaatii vähän työkaluja ja esivalmisteluja unohtamatta arkojen kohteiden suojausta.
Kohde esimerkkinä mainittakoon sakon tähtäimet, ruuveissa ei ollut lukitetta.

[Rastinsahi]

[pihkat]

Kannanpa korteni kekoon. Kannattaisi etsiä jostain, ellei jo ole käsillä, niin sellainen käypäinen tuurna, eli suorapäinen tappi, jolla lyödä ruuvin päähän suoraan pituus-suunnassa, saman voi tietysti tehdä käyvällä meisselilläkin, tuurnaa apuna käyttäen vain menisi kaikki enerkia perille. Oliko tarpeeksi vaikeasti selitetty...

[Repesorsa]

[BaikalIJ54]

Repe, kyllä voit luottaa. Teräksinen taskumattisi lienee ruostumatonta terästä. Se on austeniittista terästä ja iskusitkeä vielä luokkaa -200 C lämpötiloissa, jopa päällekin sen. Yleensä noissa lämpötiloissa on mies, jopa sorsa, varsin tönkkönä eikä teräksen iskusitkeys tule ensimmäisenä uhkaavana vikamahdollisuutena (enää) mieleen...

[Repesorsa]

[eupa]

[karju]

Pitääpi minunkin sanoa aiheeseen jotakin,ensinnäkin en ole yhdestäkään
kivääristä ottanut avotähtäimiä pois,siinähän ne pysyy tallessa,jos tulee
aseeen vaihto tai myynti,ja aina ne jonkin verran "nuljaantuu"
irroitellessa ja kiinnitellessä,mitä tulee varsinaiseen aiheeseen,yleensä
suurin virhe ruuvien aukaisussa on epäsopivat työkalut,muutenkin
aukaistessa pitää olla tarkkana ettei ruuvi katkea, sitten siitä vasta
työmaa tuleepi.

[Repesorsa]