Oma tukki-projekti

[Southwest]

Jos pinnat on höylatty niin 55 milliä riittää mainiosti aihion paksuudeksi. Itse päätän aina ensimmäiseksi tulevan tukin maksimipaksuuden huomioiden mahdollinen sivuvääryys ym. Miksi jättää yliimääräistä jonka poisto myöhemmin on hankalampaa? Itse varsin isokouraisena en ole koskaan tehnyt tukkia omaan käyttöön 55mm paksummasta.

Kannattaa myös huomata että sivukuvan muotoon sahauksen jälkeen aihio saattaa käyristyä siten että etutukki vääntyy ylöspäin. Tai oikeastaan koko hoito sivulta katsottuna käyristyy. Tähän kannattaa jättää työvaraa ja oikaista siten että tavara poistuu takapäästä jossa työvaraa on enemmän. Em. aihion käyristymiseen törmäsin viimeksi CWP:n aihion kanssa. Ilmiö on ammattipuusepän mukaan varsin tavallinen viiluaihioiden yhteydessä ja kannattaa huomioida muutenkin.

[Akkis]

Tämä nyt ei ole mun tekemä, mutta joskus tollasenkin ostin (kun halvalla sai) jonkun pyssykaupan yhteydessä.

Tunnistaako joku omansa? Mahtoiko olla Vostok tai joku ryssäläinen, mikä lie. Kertlaukeava lippaaton "pienoisruisku".

Pirun tarkka toi on ja tukki sopii omaan käteen hyvin.

[Gerberos]

Joku on kerennyt viedä polttokynä idean pyssyn perään ensin. No epä silti, onpa niitä nähty jossain eaiemminkin.

[Akkis]

Porista ostettu luikku, eli todennäköisesti jostain Porin lähiympäristöstä on kotoisin.

[Körmy]

[Suppana]

[Sarvikuono]

Peesaan vähän suppanaa tossa varautumishommassa, kuitenkin on sekin mahdollisuus että tulee joku naarmu tai pintavaurio tai tahra tai mikä tahansa aihioon, ja sen hiominen aina kuluttaa matskua. Kuitenkin jos koneilla hio on turha pihistellä parin millin varmuusvaran kanssa, mutta jos on varaa vähän hioa ekstraa ei mene koko homman ajattelu uusiks pienen kämmin takia. Ok, siis ettehän TE koskaan kämmää tälläi mut minäpä joskus kämmään
_________________
Video meliora proboque deteriora sequor.

[Suppana]

Joo et ole ainut sarvikuono joka kämmää aina kun nopeesti tekee ja kädet tekee enemmän mitä aivot loppu tulos voi olla huono

[Körmy]

[Suppana]

eli tietääkseni pedataan koko lukon alus eli että se ei lonksu (ei koske piippua, että tulee vapaasti värähtelevevä) ai teit sitten sovitukset pylväs porakoneella mikäs on piekkarin merkki ja malli ite olen aikonut tehdä ns. ratapiekun Sako p46 katotaan aihion projekti ja ase on katsottu

[Mammoth]

Suotta Körmy nuita sovituksia hiot nätiksi taltan kansa. Otat vähän reiskammin pois tavaraa ja poraat muutaman ankkurireiän ja sitten vain petausmassaa joka täyttää tyhjän tilan.

Petaat niin että Takapäähän kiinnityspultin ympärille massaa ja etupäähän kiinnityspultin ympärille.. Sentti pari piippukouruun piippua tukemaan..

Tai jos varmanpäälle ja hyvän haluat niin petaa koko matkalta( ja myös sinne piippukouruun sitä massaa muutaman sentin matkalle.)

Ps. Tukin profiili on mielestäni hyvä ja väri voi olla oikein namu kun hyvin öljyää Ei muutaku rauhassa vain muotoja hakemaan.
_________________
Huomista odotellessa.

[Gerberos]

Aihion paksuus on ihan makuasia. Eihän siitä tarvitse kiistellä. Jos haluaa perään taitetta ni tarvii vähän paksumman aihion, jos haluu suoran ni riittää ohempi. Jotkut tykkää T3n perästä sellasenaan ja se on ihan suora sakolaisessa se on kätisyydestä riippuen taitettu. Ja kummastakin tykätään. Makuasia.
Taitolla voi kikkailla muutenkin. Perälevyn kallistuksella ja poskipakan muodolla on melkeinpä isompi merkitys kun taitolla. Ja jos ohueen aihioon haluaa enempi taittoa niin piippu-uran ja koneiston voi jyrsiä vähän toiseen laitaan jolloin varaa jää taitolle. Tämä vain on kaikki pois etupään leveydestä.
Ja jos on paksu aihio, niin 20 sekuntia kutterilla ja rälläkän jyrsinlaikalla tyostämällä on jo jätesäkillinen purua verstaassa.

[ent.ap]

Tuosta petaamisesta on näillä sivustoilla ollu toella mainioita kommentteja, sekä linkkejä, mistä näkee kuva kuvalta miten eetään.

Näkyy olevan 7/2008 Riista lehessäkin juttua.
_________________
Jokanen eletty päivä, on lähenpänä kuolemaa.

[Körmy]

Brno MOD 2-E raudat on nuo. Halvat mutta ihan kohtalaista kasaa on napsutellut.

Osa sovituksista tuli tehtyä pylväsporakoneella. Lippaan ja liipaisimen reikä semmosella talttapylväsporakoneella ja sitten piipun ura sekä tuo lukonkehyksen alusta on jyrsimellä tehty. Raudat menee jo osittain tällä hetkellä tuonne sisään mutta vielä on taltalle vähän töitä kun ei liian tarkasti arvannut rueta koneilla silppuamaan tuota. Taltalla on nopeampikin oikoa nuo poran jäljet.

Olen hieman ihmetellyt tuota miksi tuossa Brno:ssa on noin edessä tuo toinen kiinnitysruuvi. Sehän menee jo jonkin verran patruunapesän etupuolelle.



Eli kohdissa 1 ja 2 on nuo kiinnitysruuvit millä raudat on tukissa kiinni. Nuo punaisella sotketut alueet on sitten niitä mihin olen ajatellut sitä petausmassaa tulevan. Mahtaako siis olla menossa oikein? Käsittääkseni tuota koko molempien ruuvien väliä ei tule massalla täyttää koska jos puu taipuilee noiden ruuvien väliltä niin se vääntää rautoja.

Muokkaus: Tännehän sähäkästi viestejä tuli. Hieman myöhästy tämä oma viesti kun tätä kirjoittaessa tulikin lisää ohjeita petaukseen. Mikäli nyt oikein ymmärsin niin juurikin oikein olin tuota petausta ajatellut.

[Gerberos]

Kyllä ihan oikein mielestäni menee körmyllä. Mutta jos raudat istuu tasaisesti eikä kanna piipun urasta eikä keiku kehyksen alta niin ei sillä massalla tuskin mitään saavuta. Tietysti varman päälle ja kokeilun kannalta ihan hyvä. Eipä sitä brno:n tukissakaan paljon massoja näy ja piippu makaa tiukasti urassaan ja on silti TODELL TARKKA ase. Vielä jos sitä laukaisua osais joku neuvoa miten sen saa herkemmäksi ja täsmällisemmäksi niin vot.