Kalvokenkien hoito, mikä keino / aine ?

[Einomies]

Peltsu: tarkoitatko samanlaisia "ammattilaisia", jotka tekevät suomalaisia Jalas-jalkineita, vai "ammattilaisia", jotka suunnittelevat meillä hirvieläinten kaatokiintiöitä kahden vuoden perspektiivillä? "Ammattilaisia" on monenlaisia, mutta jalkineiden hoidosta ymmärtävä ammattilainen ei koskaan vahaa Gore-kenkiänsä, vaikka Meindl niin käskeekin. Mitäs luulet, miksi Meindelin hoitoaineet maksavat hunajaa?

[Peltsu]

En kun niitä jotka töikseen ravaavat metsissä rinkka selässä. Enkä nyt tarkoita Levin "eräoppaita". Vaan ihan oikeita eräoppaita.

He tosiaan kävelevät vuosittain muutamia kilometrejä, ja sen minkä olen pannut merkille niin noilla tyypeillä on samat kengät jalassa joka päivä, mettäreissuista hääjuhliin. Ja uskomattoman pitkiä aikoja nuo kengät heillä näyttävät kestävän, joitakin vuosia tyyppejä olen tuntenut. Eli kyseessä ei ole mikään ryhmä joka taloudellisesta hyödystään neuvoja jakelee. Ja samalla he pyhkivät piippinsä kenkävalmistajan hoito-ohjeilla joissa yleensä kehoitetaan tekemään homma usein, hyvin ja rasvaa säästämättä.

Just nyt edessä on eräältä tällaiselta lainattu vahapurkki, 80g ainetta ja purkista on kulutettu n. 1/4, siis 20g. Ja sillä on käsitelty ainakin kolmia kenkäparia jokusen vuoden kun hintalappu näkyy olevan markkoina. Eli ei tuota ainetta paljoa ole kulunut.

Empä keksi Meindlin hinnoille muuta selitystä kuin että hintalapussa lukee myös Partioaitta.

[Bulletproof]

Tuntuu vähän turhalta keskustelulta tuo Gore kengän hengittävyys. Kun metsästys ainakin itselläni tapahtuu pääosin melko märissä suo tms. maastoissa. Tai ainakin aluskasvillisuus on niin märkää, että kenkä on käytännössä koko ajan pinnasta märkä vaikka olisi käsitelty millä vahalla. Ja kun kenkä on märkä, niin ei se myöskään mitään hengitä?
Siksi en pitäisikään Gore kengän etuna niinkään hengittävyyttä, kuin istuvuttaa ja käyttömukavuutta kumikenkään verrattuna.

Eri juttu sitten tietenkin sen porukan kohdalla joka istuskelee nuotiolla, tai kävelee kuivia polkuja pitkin kuivilla keleillä, kun eihän sitä nyt sateellakaan ulos viitsi mennä.

[Vieras]

Pitäisiköhän sanoa että poeka poeka. Noh, elokuun lopulla taisimme olla pikkuisen sivussa kuivilta poluilta. Jänkillä, letoilla, rapakoissa ja mitähän vielä. No, märkää ainakin oli ja vettä satoi, retonkimies taitaa tietää mistä oli kysymys . Ja jostain syystä jalat oli kuivat. Toisin kuin perinteisillä kumppareilla. Eikä se pintanahka kastu läpi kuin paikoittain, silloin kun nahka on hoidettu oikein. Vesi valuu pois kuin "hanhen selästä".

Nyt maalinnustuksen alussa kävelin päivän taas kohtuullisen märässä metässä ja taas jalat pysyivät kuivina. Jos kenkä ei hengitä niin jalka älyää olla hikoamatta kun saa nahkaa ympärillensä, viisaat varpaatko siis. Kumppareitten kanssa sukat on märkinä eka tunnin jälkeen vaikka ne, siis kengät ovatkin ehjät. Pääasia, olipa se Gorekenkä hengittävä tai ei, on se että sukat ovat illalla kuivina ja suonenvedot ovat huono muisto vain. Siis todellinen muutos aiempaan.

Muuten, onko jollakin pohkeet taipuvaisia kramppaamaan, sillä lailla että pitää laittaa kapula hampaitten väliin, ja itkisi jos kehtaisi. Kunnon kramppia seuraa yleensä parin tunnin liikuntakyvyttömyys niin että kusellekin on mentävä konttaamalla. Niitä "kohtauksia" ei ole ikävä.

[Bulletproof]

No hyvä jos hengittää, en ala väittämään vastaan kun omat kokemukset Gore kenkien suhteen ovat vielä melko vähäisiä. Itse kuitenkin kengät hankkiessa ajattelin, että pääasia jos pitävät veden ulkona ja ovat hyvät jalassa. hengittäminen on tietenkin plussaa.

[Vieras]

Tänään hyvä esimerkki; jätkä veti hirvikoiran perässä 8 tuntia ja yli 15 km, kun yritti haukulle, jalassa uudet Vikingin vaelluskengät. Tulos: Helvetin märät jalat!

[Bulletproof]

Miksi ne jalat kastui? Tuliko vesi kengistä läpi, vai menikö varresta sisään?

[Sämpy]

Miten helvetissä sukkansa saa kumikengissä tunnissa likomäriksi hikoiltua? Mulla on yleensä varren suut löysällä, armeijan huopavuoret, villasukat, hieman ohuemmat sekoitevillajotkutsukat ja tavalliset ohuet sukat. Saa niillä melko pitkän päivän kävellä täykkärillä ennenkuin sukka tuntuu edes nihkeältä. Saa kyllä itseään syyttää, jos ei osaa oikeaoppisesti pakata kumikenkäänsä.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Peltsu]

Oho, perjantaina olin näköjään ollut "vieras". No helposti, nimittäin ne sukat märiksi (ollaksemme tarkkoja, ei likomäriksi ). Ei tarvi kuin jalan olla taipumus käyä kuumana ja hikihän sitä rupeaa jäähdyttämään. Varrensuitakaan ei voi asettaa löysiksi kuin puukolla. Ja jos sinne kenkään huopia tungen, en jaksa nostaa kenkää irti maasta, noh, niin.

Mutta asiaan, armeijassa tässä on ite kukin oltu. Ja siellä sitä aiheesta tapeltiin ihan urakalla, kun talvipakkasilla olisi pitänyt pitää jalassaan huopakumppareita, jonku ihme säännön takia. Ei siellä sellaista neroa ollut pakkaamassa huopia ja syylinkejä ja sukkia kumppareihini että jalat olisivat tarjenneet koko päivän, edes puolta päivää. Siksipä käytinkin nahkasaapasta koko sen sodan. Sisässä ohuet sukat ja villasukat ja mukavaa oli.

[Sämpy]

Peltsullehan ne ketarat on sattuneet. Ettei vain olisi täkkääkin kertynyt hikoilua edistämään, jos kumikengän varret pitää puukolla ratkoa...

No kuitenkin, kunhan siellä kengässä ne huopavuoret on, niin niiden kastelmiseen tarvitaan desitolkulla vettä ja sitä ei kenenkään sorkka tuota tunnissa. Vaikka alussukka kovassa kävelyssä nopeasti kastuukin, niin kyllähän se kosteus sitten tasaantuu. Ja ne huopavuoret pitää olla lyhytvartiset, että hiki pääsee haihtumaan. Esimerkiksi hirvenpyynnissä jalka alkaa jatsarissa tuottamaan kaikista eniten hikeä, koska varsi ei yhtään tue jalkaa ja se voi joutua melko tiukille. Toki källäillessä nahkasaapas on pakkasella yli muitten. Vaelluskengät tyypillisesti ovat liian pieniä ja paksu vuori imee niissäkin melkoisesti kosteutta. Armeijan huopakumppareissa minulla ei palellut tulipalopakkasillakaan varpaita ikinä, vaikka niitä pidettiin kellonkiertoja yhtäsoittoa jalassa ja huopavuoret oli monesti jäätyneet kumikenkään kiinni. Monilla sukkakerroksilla tuli kompensoitua nahkaa kylmempi kumi.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[MSa]

Pakko heittää omat kommenttini sekaan.

Ostin pari vuotta sitten Meindlin Army Prot. Gorekenkä ja paksua pintanahkaa. Aluksi olin kenkiin tyytyväinen, koiramiehen suokierrokset eivät kastaneet jalkoja vaikka välillä pintanahka olikin tirisevän kastunut.

Kenkiä on vahattu juuri kuten ohjeissa opastetaan, mutta silti ei tarvitse montaakaan kertaa astua märkään hetteeseen, niin jo alkaa pintanahat kastua siten, että päkiää taivuttaessa heruu vesi kiiltämään nahan pinnalle taitoskohdasta. Märkä tai ei, niin kyllä useinmiten jalka oli suht kuiva illalla kämpille tultaessa ja näin pidin kenkiä paikkansa lunastaneina. Hyvät jalassa ja pitivät veden ulkona.

Nyt lintujahdin myötä viime viikolla Kainuussa tekivät monot tenän. Ensimmäisen päivänä parin ekan tunnin aikana kumpikin klopo "päästi veden sisään". Sen oikein tunsi miten toinen kenkä kastu kantapäästä ja toinen päkiästä. Loppureisu olikin sitten siinä - kengät eivät kuivuneet yön aikana kuiviksi ja seuraava päivä taas alkoi iloisesti jalkoja kastellessa.

Kengät moitteeta hoidetut, varpaankynnet leikatut, vuori ehjä sisältä ja nahka ok päältä. En siis ymmärrä mistä minun toimistani olisi kenkien pettäminen voinut johtua. Lähtevät suoraan takaisin maahantuojalle.

Ja vaikka mielipiteitä on monia ja itsekin kalvokenkiin päätynyt, niin kyllä hyvin jalkaan istuvalla kumisaappaalla ja parilla kerroksella villasukkia välissä (kesälläkin!!!) mennään hyvin eteenpäin. Yksilöistä sitten riippuu miten paljon jalat hikoavat ja kestääkö iho villasukkaa jalassa ja kumpparia ylipäätänsä.

MSa

[Vieras]

Sepäs se. Täkkää on parikymmentä kiloa vaikka pois lahjottaa.

Nykyajan kumpparit, ns. hyvät kengät on aika ahtaita varresta. Niin että hoikatkin jalat saa varrensuun tukkoon. Ja nokialaisia en jalkaani enää laita, sulan maan aikana.

Itse asiassa, mieleen tulee huopakumppareista...mulla kai sellaiset on, parhaasta päästä. Jotkut nokialaiset kylläkin, hiihtomalli. Ja paksut huovat.
Niillä tarkenee jalka vasta kun keväällä mennään plussan puolelle. Hien eritys on todellakin, runsasta silloin kun jalka tarkenee. Ja sitähän ne aluksi huopakumppareilla tekee. Sitten kun eteenpäin mennessä sukka kastuu ja kun aikanaan vauhti pysähtyy, niin heittää tarkenemasta ja menee palelun puolelle. Ja toden totta, jalkani kyllä palelevat, ne on esijäädytetty kunnolla joskus pikkupoikana.

Jatsareilla ei jalka hikoa kun se ei niissä koskaan lämpene hikoamispisteeseen saakka. Tässä se salaisuus kai on.

Mutta olipa niin tai näin, paljon pitää sattua ennen kuin kumpparit jalassa lähen pitemmälle metsään. Kävin kylläkin eilenillalla muutaman kilometrin lenkin kumppareilla ja takaisin tullessa taas muistin, että olisihan minulla ollu kengätkin. Noh, kaikkea ei aina voi muistaa.

[Sämpy]

Joo, itsellekin on tuohon alaleuan ja kyrvän tyven väliin kertynyt toistakymmentä kiloa kuollutta painoa ja alkanut sen huomaamaan hientuotossakin. Eikä kumpparitkaan tunnu niin tukevilta enää, tosin uudet Kontiot on jo niin lötkyjä, että hyvä kun pystyssä pysyvät. Mutta kyllä se jalaka tottuu. Jos sitä edes kerran tietäs niin kuivia maita kulkevansa että laittas Haixit metille jalakaan... Ja tietenkin nuukana miehenä pelkään repiväni sitten heti housunlahkeet.

Niin, ja jos suonenvedot ja krampit haittailee niin suosittelen suolaisten eväitten syömistä. Päivän kun on joskus hikoillut heinäpellolla ja sormet on illalla pitänyt vääntää yksitellen irti hangonvarresta, olen oppinut ehkäisemään tällaisia vaivoja seinäkuivalla.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Peltsu]

Ei auta suola, vaikka sitä syön aika paljon. Metwurstia, suolakalaa, punaista voita ja kaikkea muuta terveellistä. Lääkärikin määräsi syömään lisää suolaa ja kerrankin uskoin ... Magnesiumtabletti auttaa, mutta eihän niitä muista koskaan metälle ottaa. Tietenkään.

Kontioitten käyttö loppui kun kokeilin 30 v käytön jälkeen muita kenkiä.

Nyt muuten onkin kohta paikka testailla galvokenkiä oikeasti, kohta viikon loma ja tarkoitus olisi piipahtaa koiraa ulkoiluttamassa. Arvelin olla niin kauan kuin varusteet pelaa, en kuitenkaan viikkoa pidempään. Määränpäähän 30 km joten saa siinä tallustella.

[Nihis]

Paljon on jo tarinaa.
Lisään oman lusikkani tähänkin soppaan.

Alkuun taisi olla kyse gore kenkien hoidosta. No, kalvoille on omat hoitoaineensa ja jops kengässä on nahkaa, niin se tekee omat ongelmansa. Se mikä on nahkalle hyvä, ei välttämättä olekkaan kalvolle hyvä. Itselläni on nyt kokemusta neljistä kalvokengistä, joten kokemuksen määrä on rajallinen. Kolmet itsellä ja yhdet emolla.

Kauppiailta, maahantuojilta ja jos jonkinlaisilta asiantuntijoilta olen asiaa kysellyt ja vaikeaksi sen havainnut, koska neuvot ovat niin moninaisia. Oma hoitomallini on mehiläisvahapohjaista kovaa vahaa nahan hoitoon ja sumutettavaa kalvonhoitoainetta. En tiedä kumpaa pitäisi milloinkin laittaa, joten olen antanut sattuman hoitaa taajuuden ja järjestyksen.

Tänä syksynä kenkäni sauma sitten rupesi vuotamaan. Ei siis hoitovirhe, vaan valmistusvirhe. Uudet kengät sain takuuseen tällä viikolla, mutta käytännössä koko syksy meni niitä odotellessa.

Ostin sitten paljon kehutut "vaellus kumpparit", sellaiset yli sata euroa maksavat (Aigle). Kumpparit ovat ihan hyvät, (jos ei paremmasta tiedä,) mutta ei ne kyllä vaelluskenkiä syrjäytä. Sukat on puolen päivän reissusta kosteat, eikä ainakaan omat jalkani siitä pitäneet. Vaelluskenkävi ovat usein hörpänneet vettä, mutta sukka on parin tunnin päästä kuivemman tuntuinen, kuin kumpparissa muutama tunti kuivassa kävelty - no rehellisesti sanottuna, yhtä kosteita. Alkuun tuntui oudolta nuo kumpparit, eivät nimittäin anna läheskään samanlaista tukea kuin vaelluskengät. Kyllä nuo kunnon kumpparit ihan erisarjassa perus lontsareista ovat, mutta niin on eri sarja oikeilla vaelluskengilläkin. Näiden ostamieni kumppareiden eduksi luettakoot ojien ylitykset, jossa ei tarvitse varoa hörppäämistä niin paljoa. Tuntuvat hörppäävän kumpparitkin, pidemmästä varrestaan huolimatta, mutta niissäpä ei sukka kulkiessa kuivukkaan.

Onneksi kumpparissa kulku loppui osaltani tähän tälle syksylle.