"Nuorta verta seuratoimintaan ja muita paradokseja"

[Pro. V. Gaattori]

"Nuorta verta seuratoimintaan ja muita paradokseja"

-uusia kehii
Oletteko tömänneet metsästysseuran kokouksessa seuraaviin epäkohtiin ja tai kehittämistä tarvitseviin asioihin.

Olen onnellisessa tilanteessa, että kuulun useampaan metsästys yhdistykseen. Metsästysmaita on vähintääkin runsaasti ja riistakanta on kohtuulinen... Mutta.

Metsästys seurojen kokouksissa käynnin yhteydessä törmää aina samaan keskusteluun.
kokouksen puheenjohtaja kertoo mielipiteensä, että seuratoimintaan pitäisi saada "nuoria, aktiivisia henkilöitä".

Samaan hengenvetoon alkaa valinnat seuran hallitukseen, sekä toimielimiin eli jaostoihin...

Samainen puheenjohtaja esittää, että vanhat jäsenet jatkavat hallituksessa. Kops, nuija iskee pöytään

Ja valitaan jaostot... Puheenjohtaja esittää vanhoja ... Kops

Joku kokousväestä herää ja pyytää puheenvuoroa... Hän esittää arasti kysymyksen millon ja mistä saa heiniä os vaikka veisi jäniksille? Puheenjohtaja vastaa murskaavalla äänellä... Annetaan riistahoitojaoston miesten viedä heinät kun tietävät vanhastaan paikat...

Sitten kun kokous on Nuijittu pöytään ja on aika avata puhehanat pihalla tupakkaa poltellen, niin ihmetellään että miksi se taas hakkasi nuijalla samat naamat kaikkiin toimielimiin.

Tämä Foorumi ei liene se paikka jonka avulla tähän asiaan saa muutoksen, mutta asiallinen keskustelu on aina hyvästä.

Joten avaan keskustelun... Kops.



Jos minä ihmisten tavoin olen taistellut petojen kanssa Efesossa, mitä hyötyä minulle siitä on? Jos kuolleet eivät heräjä, niin: "syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme"

[Passimiäs]

Hyvin voi kuvitella homan menevän juuri näin useimmissa seuroissa.

Aika suuri kulttuurin muutos tarvitaan todennäköisesti seuroihin ennen kuin tämä metsästysharrastus alkaa muistuttamaan "normaalia" harrastustoimintaa johon jokaisella on mahdollisuus. Ja tämä kulttuurin muutos vaatii todennäköisesti sen että vanhimmat pierut saadaan eläkkeelle. Itselläni on kokemusta metsästyksen lisäksi mm laskuvarjohyppytoiminnasta jota voisi pitää hyvänä vertailukohtana.

Laskuvarjokerhoonhan pääsee sisälle kun suorittaa kurssin ja maksaa liittymismaksun. Seuran toiminta rahoitetaan kurssimaksuilla, hyppymaksuilla ja talkootyöllä. Talkootyöstä seuralaiset voivat hyötyä esimerkiksi alennetuilla hyppymaksuilla, esim kouluttajat saavat ilmaisia hyppyjä kun oppilas on mukana.

Jos tätä samaa ideaa soveltaisi metsästyseuroihin niin tuleville jäsenille voisi pitää kurssin jossa perehdytetään riistanhoitoon, rajoihin ja mihin tahansa seuratoimintaan ja yhteisiin pelisääntöihin. Sitten sellaiset käytännöt kuten "ei yksin metsään ekana vuonna" voisi laittaa tämän koulutuksen piikkiin ja siitä kouluttaja saa sitten oman porkkanansa. Koulutuksen lisäksi metsästyspäivistä perittäisiin tietty seuran sopima maksu ja maanomistajat saavat tietysti oman alennuksensa tai vapautuksen näistä maksuista. Sitten jos käy niin että hienon lahtivajan ja muiden hankeiden jälkeen rahaa jää niin ei muuta kuin laajentamaan seuran reviiriä ostamalla lisää maita.

Etelässä maat maksavat keskimäärin noin 4200 eur/ha. Ja ilman maita ei metsästys ole mahdollista. Harvalla taasen on mahdollisuuksia ostaa itse maita. Mutta harvalla myöskään on mahdollisuutta ostaa omaa lentokonetta mutta seuratoiminnalla tämäkin on melko pienissäkin seuroissa onnistunut. Laskuvarjoporukoissa aloittelijoilla on valtava motivaatio kun pääsevät "omassa porukassaan" sisälle toimintaan kurssin aikana ja jos jostain luvataan porkkanaa esim alennettujen hyppyhintojen muodossa niin eipä ole talkooporukasta puutetta.