Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
VKK Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Tou 2004 Viestejä: 3306 Paikkakunta: "Mauser-maa"
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Bokmal Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Jou 2004 Viestejä: 920 Paikkakunta: Inkoo
|
Lähetetty: 13.01.2011 11:31 Viestin aihe: |
|
|
Ihan mukavaa luettavaa, olen kärsinyt vastaavasta oireilusta... Nykyisen elämänvaiheen ajanpuute on kuitenkin pakottanut turvautumaan valmiskivääriterapiaan
Suhtautuisin kuitenkin hieman varauksellisesti Chucks'in M96:een kaliberissa 9,3x62! Tämä voi tietenkin olla kirotusvihreä tai silkkaa tietämättömyyttä, Chucks kirjoittaa myöskin CZ 620:sta...
Chucksin kirjoitukset ovat aika vaihtelevaa tasoa. Joskus tulee jopa Mike Venturino-tasoisia päästöjä, vrt: Nagant revolveri on täytynyt olla sotilaallisesti iso floppi koska Miken kokeilussa yhdellä patruunalaadulla se ei lävistänyt kypärää 20 metristä... huokaus....
BTW; asesepälläni on hieno kokoelma 1900 alkupuolen M96 lukkokehyksiä jotka ovat haljenneet jopa vakiolatauksilla. Hänen käsityksensä on, että ruotsalaisten oma M96-tuotanto sai karkaisupuolen kuntoon vasta 1920-luvulla. Olivat sitä ennen kuullemma liian kovia. Hän suosiikin joko Oberndorfissa ennen 1900 valmistettuja tai ruotsalaisia 1930 ja 40-luvun kehyksiä. _________________ Kertalaakiyhdistys ei r.y. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sarvikuono Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Tam 2008 Viestejä: 9694 Paikkakunta: Suuri tyhjiö keskellä ei-mitään
|
Lähetetty: 13.01.2011 12:13 Viestin aihe: |
|
|
Mielenkiintoista tuo tieto M96 mallista! Onko M98:n kestävyydestä jotain viitteitä kirjallisuudessa? käsittääkseni tuo aktio pitäis olla turkasen luja. Kuitenkin esim. Hornadyn latauskirja, 6. painos, on sitämieltä että kirjan lataukset ovat tehty "lujille, nykyaikaisille kivääreille" ja että niiden käyttöä tulisi varoa wanhoissa 98 mausereissa. _________________ Video meliora proboque deteriora sequor. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
euroshopperi Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Elo 2008 Viestejä: 3839
|
Lähetetty: 13.01.2011 13:08 Viestin aihe: |
|
|
Mulla on myös sellainen muistikuva, että tuolta Ruotsista olisi tullut aikojen alussa Saksalaisille ihmeteltäväksi lisenssillä valmistettuja kivääreitä, jotka olivat kestoltaan ihan muuta, kuin niiden oma valmisteet. Joten tuo raudan karkaisu/sitkeys taito olisi alkujaan noitten ruottalaisten osaamista.
Ja tuohon 9,3x62 versus 6,55 kaliberiin. Niin eikös niissä ole nuo paineet samat ja sitten hylsyn peräpää saman kokoinen. Tästähän seuraa, että rasitukset on samat. Ainoastaan paineenkeston aika vaihtelee. Siitä ei siis ole epäilystäkään, etteikö 9,3x62 kestäisi tuossa. _________________ http://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Bokmal Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Jou 2004 Viestejä: 920 Paikkakunta: Inkoo
|
Lähetetty: 14.01.2011 01:13 Viestin aihe: |
|
|
Kyllä hyvin tehty M96 lukko kestää 9,3x62 paineet, no problem. Kyseessä on vain huomattavasti pidemmästä patruunasta joka ei alkuperäiseen makasiiniin mahdu millään. Kehystäkin on täytynyt avartaa reippaasti jotta tämä syöttäisi.
Epäilykseni suuntaui emmänkin tuohon mallinumeroon; M46 on tietääkseni tehty vain M96:een eikä koskaan 9,3x62:na Husqvarnan toimesta. M146 (640 edeltäjä) taas on kuvien perusteella tehty M98:een ja k.o. kaliberille.
Epäilenkin että Chuckilla on joku Husqvarnan M98 aktiolle tehty malli. Koska olen ilkeä ja ennoakkoluuloinen oletin että hän, niin kuin moni tuntemani jenkkiaseharrastaja, pitää Husqvarnan koko tuotantoa Swedish Mausereina ja kuvittelevat usein näitä pelkästään M96:ksi
Tuosta karkaisuhommasta minulla on erilainen käsitys kuin sinulla. Minulla ei kuitenkaan ole esittää sen tueksi muuta kuin asesepän kertomaa, joten jos sinulla olisi esittää joku lähde olen valmis muuttamaan käsityksiäni. _________________ Kertalaakiyhdistys ei r.y.
Viimeinen muokkaaja, Bokmal pvm 14.01.2011 01:53, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
euroshopperi Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Elo 2008 Viestejä: 3839
|
Lähetetty: 14.01.2011 01:30 Viestin aihe: |
|
|
Tiedä tuosta huskystä sitten, mutta Carl Gustafs gevärfabrik ja Bofors oli jotain.
"Bofors AB
Founded in 1873
Still in business.
Located close to the town of Karlskoga.
An hammer mill was founded at the Bofors waterfalls in the mid 1600s. Bofors became a limited company in 1873. In 1878 Bofors announced that they had succeeded in making the first sound high quality cast steel in the world, and the Swedish Navy ordered a 4 pdr piece to test this new steel. The cast was made in 1879 and machined by Finspong. It proved to withstand a pressure of 5000 atm, compared to the 3900 atm that the strongest pig iron gun from Finspong would handle. During the following years Bofors made a couple of trial guns, witch all seems to have been quite successful."
'Barnekow cried for fourteen days because he could not manage to blow the gun to pieces. He was religious and did not dare to curse.'
http://www.gotavapen.se/gota/sverige/history_se.htm
Tuolta sivulta jääny tuo mieleen ja se muu muistikuva oli jostain muusta, ehkä Mauser historiikista. Ei millään jaksa muistaa, mistä. On tietysti reilusti varaa joustaakkin ja olisikohan siinä ollu vaikka teräslaadusta pelkästään kyse, kun noita lukkoja tehtiin alkuaikoina. _________________ http://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman |
|
Takaisin alkuun |
|
|
VKK Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Tou 2004 Viestejä: 3306 Paikkakunta: "Mauser-maa"
|
Lähetetty: 14.01.2011 08:29 Viestin aihe: |
|
|
Sarvikuono kirjoitti: | Mielenkiintoista tuo tieto M96 mallista! Onko M98:n kestävyydestä jotain viitteitä kirjallisuudessa? käsittääkseni tuo aktio pitäis olla turkasen luja. Kuitenkin esim. Hornadyn latauskirja, 6. painos, on sitämieltä että kirjan lataukset ovat tehty "lujille, nykyaikaisille kivääreille" ja että niiden käyttöä tulisi varoa wanhoissa 98 mausereissa. |
on se. Turkasen luja. _________________ "I believe in ammunition" -Bob Leckie |
|
Takaisin alkuun |
|
|
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 14.01.2011 12:21 Viestin aihe: |
|
|
Sen verran on todettava että jenkit selvästi kategorioivat myös m98 -aktiot. Isoimmat ja suuripaineisimmat kaliiberit pyritään rakentamaan aina sellaisiin aktioihin jotka on tehty I maailmasodan jälkeen, mieluummin vielä ulkomaan vientiin. Suosittuja ovat mm. Argentiinan ja Uruguayn kontrahdit. Näiden edelle arvostetaan kuitenkin kuitenkin vielä Tsekeissä (VZ-24) ja Belgiassa (FN) tehdyt.
Tähän syyt ovat moninaiset mutta eräs mielenkiintoinen saksassa tehtyjen aktioitten laatuun vaikuttanut tekijä on tuonaikaisen työväen harrastama "myyräntyö", silloin saksassakin kommunistit olivat hetken vahvoilla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
astalo Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Lok 2004 Viestejä: 6040
|
Lähetetty: 14.01.2011 13:39 Viestin aihe: |
|
|
igorrock kirjoitti: | Sen verran on todettava että jenkit selvästi kategorioivat myös m98 -aktiot. Isoimmat ja suuripaineisimmat kaliiberit pyritään rakentamaan aina sellaisiin aktioihin jotka on tehty I maailmasodan jälkeen, mieluummin vielä ulkomaan vientiin. Suosittuja ovat mm. Argentiinan ja Uruguayn kontrahdit. Näiden edelle arvostetaan kuitenkin kuitenkin vielä Tsekeissä (VZ-24) ja Belgiassa (FN) tehdyt.
Tähän syyt ovat moninaiset mutta eräs mielenkiintoinen saksassa tehtyjen aktioitten laatuun vaikuttanut tekijä on tuonaikaisen työväen harrastama "myyräntyö", silloin saksassakin kommunistit olivat hetken vahvoilla. |
Tämä oli mielenkiintoinen asia. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sauerssoni Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Lok 2004 Viestejä: 1327
|
Lähetetty: 15.01.2011 14:23 Viestin aihe: |
|
|
En kyllä jaksa uskoa, että kommunistien/anarkistien myyräntyö olisi mitenkään suuri huolen aihe.
Ennemmin miten kiivastempoisempi sarjatuotanto ja mahdollinen materiaali pula on vaikuttanut ekan ja tokan maailmansodan aikana laatuun?
Kävimpä arma uleassa pyörähtämässä. On sota-Mausereiden hinnat parissa vuodessa lähes kaksinkertaistuneet! Hyvä kuntoisesta FN-m24:stä pyydettiin reilut 600€. Kar-98k:n hintoja en uskaltanut edes kysellä.
Yritin katsella Gew-98 osia, mutta onhan se aika toivotonta löytää semmoisia Suomesta. Kar-98k osia ja tukkeja olis ollut jonkinverran. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Bokmal Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Jou 2004 Viestejä: 920 Paikkakunta: Inkoo
|
Lähetetty: 15.01.2011 15:52 Viestin aihe: |
|
|
Sauerssoni kirjoitti: | En kyllä jaksa uskoa, että kommunistien/anarkistien myyräntyö olisi mitenkään suuri huolen aihe.
Ennemmin miten kiivastempoisempi sarjatuotanto ja mahdollinen materiaali pula on vaikuttanut ekan ja tokan maailmansodan aikana laatuun? |
Kyseessä olikin Weimar-tasavallan aikainen sekava poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne. Tämä vaikutti laatua heikentävästi mauserinkin tehtailla. Vrt englantilainen 1970-luvun autoteollisuuden alennustila... _________________ Kertalaakiyhdistys ei r.y. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sarvikuono Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Tam 2008 Viestejä: 9694 Paikkakunta: Suuri tyhjiö keskellä ei-mitään
|
Lähetetty: 15.01.2011 15:59 Viestin aihe: |
|
|
Dodii. Kaiken asiapuheen välillä tuli naapurjin sedän kanssa käytyä koulun puupajalla rapsuttelemassa tukkia etiäppäin.
Enste alkuun asetellaan työpöytä askartelukuntoon. Vauhtijuomaa ja kunnon työpöytä, tästä ei työnteko (harrastelu) parane:
Perslevyn ohetessa noin kahdeksasosaan alkuperäisestä, ruuvin reikä tietysti jäi hieman lyhyeksi. Asiaa auttaa pora. Arvatkaapa lähtikö toinen reikä hieman vinoon, arvatkaa?
Ei ollut nyt parempaa jauhoa käyttää, mutta naapurjn sedän huomautuksesta päätyi käteen taululiitu, millä kokeilla sovituksia. HIeman huonosti tarttui perslevystä puuhun, mutta mitäs pienistä.
Silmämääräinen mallinnus aina välillä, että mistä se kanittaa.
Kun perslevyä upotteli tuohon, peräharja joka nousee ylöspäin, alkoi tietysti irvistelemään. Ongelmana mikään, rapsuttelin sen loppua kohti pois, ja alapäästä hieman ylipitkä levy kaipasi hieman rautasahaa, mutta kyllä se nöyrtyi. Viilalla sitten loput.
Aikaa paloikin tuossa jutellessa ja touhutessa. Vielä lopuksi ennen siivoamista vauhdilla paikat hihnalenkkien sylintereille. Apropoo arvalla arpoen valistunut arvaus hyvästä sijainnista ja ei kun menoks. Koko juur sopiva 12,5mm, sylinterin karhennukset saa painaa voimalla sisään, vielä en kokeillut kun en ollut varma tuleeko nätisti ulos. Sijoitus tulee olemaan ilmeisesti lopullinen Keulapäästä piti sitten suosiolla tehdä 13mm reikä ja sylinteri upposi heittämällä sinne, niin liukkaasti etten huomannut naapurjn sedän sen sinne tuikanneen malliksi. Ei sattunut nyt kuvaa siitä, mutta pyöreään tukkiin tuollainen palikka.. hohhoi..
noh, tässä profiilikuva reiästä sekä perslevystä, sen perään kun yläreunaa on vähän siistitty ja alapäästä ylimääräinen häntä rykästy pois.
PAhimmat alkaa olla takana. Perslevyn hionta+sinistys, joku temppu tuolle irvistävälle ruuvinkannalle (ruuvin vaihto?) ja sitten saakin alkaa loppuhionta.
pistoolikahvan pohjaan varattu pala ebeniä oli sittenkin ehkä nihkeän pieni, joten olkoon tuo muovinen nyt vielä. Kattottaan mitä siihen joskus keksitään. _________________ Video meliora proboque deteriora sequor. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
9.3x622 Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Huh 2004 Viestejä: 16694
|
Lähetetty: 15.01.2011 16:53 Viestin aihe: |
|
|
Hienoa kuvaa. _________________ Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 15.01.2011 16:54 Viestin aihe: |
|
|
Toivottavasti sinulta toveri kuonokas löytyy uraruuvit lopulliseen asennukseen, ristipää-ruuvi kun ei oikein sovi tuon perälevyn tyyliin. Ja muista että ruuvin kantojen täytyy valmiiksi kiristettynä asettua siten että kannan urat ovat linjassa perän pystysuunnan mukaisesti... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sarvikuono Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Tam 2008 Viestejä: 9694 Paikkakunta: Suuri tyhjiö keskellä ei-mitään
|
Lähetetty: 15.01.2011 17:19 Viestin aihe: |
|
|
Ei ole uraruuveja eikä oikeen oo ajateltu koko ruuviasiaa. Nuo ristipäät tuumasin että viilalla poistan sinkit, sinistän ja annan p@skojen olla. Ei juuri kiinnosta jokku ruuvinkannat
Ruuvit kyllä mahd. vaihtuu, ainakin tuo alempi, jos ei tuota kantaa saa jotenkin nätisti laskettua syvemmälle. Oikeen sylettää. Piti nimittäin tehdä uusi reikä; vanha reikä oli väärässä paikassa, joten tikkasin umpeen epoksilla ja poralla sitten uusi. Lopputulos näkyy kuvissa
No, krapsuttelin viilalla tuota perslevyä äsken ja sehän alkaa olla ku tehty tuohon mauserin tukkiin. Komiaa. Homma etenee ko VR:n pendolino lumikelillä _________________ Video meliora proboque deteriora sequor. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|