Metsäkanalintukantojen hoidosta

[juse]

Jos kelejä katsellaan niin tähän mennessä ollut täällä hieman Oulun itäpuolella loistavat kelit. Ja säät senkun paranee ajatellen poikasten ensimmäisiä viikkoja.

Viime vuonna onnistu kohtuudella kanalintupoikueet täällä päin, jäi talven ylikin sitä siementä . ja nyt on tähän mennessä kaikki edellytykset jopa loistavalle poikueiden onnistumiselle tälle kesää.

Pitäähän sitä tietenkin piirin tahdolta hieman rajoittaa, hyvä Kapiainen...
_________________
Hatun noston kruunaa roston, suussa palaa sippiboston

[bearking]

[Peura-esari]

Pascanpuhumista sanon minä.
_________________
Nenäpunkki- mikä ihana tekosyy...

[Horst]

Ei kyllä itsellenikään mene enää jakeluun, että miten jotkut jaksavat vielä jauhaa noista rauhoituksista: "Vuoden rauhoitus, blaa blaa..." Herätkäähän nyt tähän päivään ja menkää metälle.

[mehtään]

Ase jarä lehdessä 5-2010 on mielenkiintoinen juttu metson elinympäristöjen hoidosta, kannattaa lukea.

[mehtään]

http://www.kaleva.fi/index.cfm?m=alasivu&osio=extra;-107&juttu=850703

http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/281

http://www.luomus.fi/seurannat/talvilintulaskennat/artikkelit/100lajia/lajit.htm#12

http://www.riista.fi/?mag_nr=12&group=00000283

[pikkuhornet]

Tuo sana HOITO on kovin harhauttava ja maalaileva. Kannattaa miettiä kyllä mitä me siinä metsän ( varsinkin valtion) tehohyötykäytön jälkeen HOIDAMME ja suojelemme. Noin konkreettisesti vaan, sano. Olemme vaan siinä aikamoisia sivustakatselioita mielestäni.

[Antonov]

Eilen aamulla vajaa kolmen tunnin lenkki pystykorvan kanssa. 40 minuutin koppelohaukku harvennusmännikössä (poikue), teeripoikue 7-10 lintua harvennuskohteen vieressä, pari yksinäistä teerikukkoa + pyypoikue harvennetussa metsässä.

Tänä aamuna koppelopoikue tiellä pari vuotta sitten harvennetussa kohteessa, ei aiemmin lintuhavaintoja. Lisäksi teeripoikue taimikossa.

Nykyisin pidän kanalintumetsästäjän parhaana ystävänä harvennushakkuulle matkaavaa metsäkonetta. Harvennettavia kohteita riittää.

Etelä-Pohjanmaalla tuntuisi kanalintuja olevan mukavasti.

[jusacross]

Harvennus(jos se oikein ja maltilla tehdään) voidaan tehdä niin, että se ei häiritse/estä metson asumista kyseisellä hakkuulla. Harvinaisia ne kuitenki vielä ovat, nämä maltilla tehdyt harvennukset ja hakkuut napapiirin pohjoispuolella. Kohdalleni on osunut yksi sellainen kohde minne metso palasi parin vuoden päästä takaisin asustelemaan. Nyt siinä keväällä pääseen jo näkemään soitimiakin. Alueen melkoisen varmasti pelasti sen keskiosiin kätetty harventamaton hehtaarin alue, joka antaa hyvin suojaa(sieltä se sitten yleensä löytyykin).

Pari kilometrin päässä tästä paikasta hakattiin vaaranrinteet paikka paikoin paljaiksi. Siinä OLI aivan erityisen loistava paikka asustella kaikkien kanalintujen. Vaarat ympärillä ja marjaisat rinteet ruokapaikkoina. vaarojen keskellä suolampi ja räme sekä vaarojen välissä aina räme. Nyt on muuten turha mennä sielä lintua hakemaan.

[mehtään]

Ase ja Erä lehden juttu oli aika kriittinen nykyisen metsänhoidon hyödyille, myös harvennushakkuiden. Helposti jälki on liian siistiä, jos ennen harvennusta käydään vielä aluskasvillisuus raivaamassa siistiksi.

Mutta valtion metsät ovat meidänkin metsiämme ja meillä on oikeus ehdottaa riistan ja muun luonnon parempaa huomioon ottamista. Ja moni muukin metsänomistaja varmasti ottaisi luontoa huomioon jos tietäisi miten se tarkalleen ottaen tehdään. Paljon on siis tehtävissä luonnonhoidon saralla.

[Hannes]

Tuhometsätalous. Siinä sen syypää on. Ja MH yrittää kiillottaa kilpeään ennallistamalla joitain hassuja epäonnistuneita suo-ojituksia muka riekon elinympäristöiksi. Soidinpaikkoja huomioidaan miten huomioidaan, tuhometsätalouden ehdoilla kuiten. Eipä tiennyt muuan MH:n mies sanoa, miten ovat soitimet säilyneet hakatuilla paikoilla. Muka ohjeistetaan eikä edes kunnolla seurata mitä tapahtuu, saatikka muokata ohjeita sen mukaan.

[mehtään]

"Metson menestyminen vaatii laajoja metsäalueita
Metsokannan hoidossa tarvitaan uudenlaista maankäytön suunnittelua. Saija Sirkiän väitöskirjan mukaan hoidossa pitäisi tarkastella nykyistä suurempia alueilta, sillä meikäläiset metsopopulaatiot tarvitsevat jopa satojen neliökilometrien laajuisia elinympäristöjä.

Sirkiä perää kaksitasoista lähestymistapaa. Toisaalta laajojen mittakaavojen metsäpeitteisyys tulisi säilyttää korkeana, toisaalta yksittäisten metsäalueiden sisällä tulisi suosia monipuolista metsän ikä-, puulaji- ja aluskasvillisuusrakennetta.

Metsokannan hyvinvointi on toimivien soidinverkostojen varassa. Soidinalueet säilyvät todennäköisimmin, mikäli maisemassa on runsaasti metsää kolmen kilometrin säteellä soidinpaikan keskustasta. Soidinpaikkoja ympäröiviä metsiä tulisi tutkimuksen mukaan säästää tai käsitellä varoen noin 30 neliökilometrin alalta. Tämä vaatii alueellista maankäytön suunnittelua sekä yhteistyötä eri metsänomistajien kesken.

Metsoa on pidetty vanhan metsän lajina. Vanhojen metsien määrän ja soidinalueiden säilymisen välillä ei tutkimuksessa kuitenkaan havaittu yhteyttä. Sirkiän mukaan vaikuttaakin siltä, että nyky-Suomessa vanhan metsän määrä on maisematasolla niin alhainen, että se ei merkitsevästi selitä metson runsautta eikä soidinalueiden säilymistä.

Saija Sirkiän väitöskirja tarkastetaan 10. joulukuuta Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimuksen aineistona käytettiin suomalaisia riistalaskenta-aineistoja sekä kaukokartoitukseen perustuvia metsän rakennetietoja."

http://www.metsalehti.fi/fi-FI/Metsauutiset/uutinen/?groupId=a25a96de-2e11-470c-a39d-51193e5fd6d7&announcementId=419c8b83-0356-4d94-b0fd-2203c87997ab

[Anttiman]

Sinänsä noissa em asioissa ei ole mitään uutta tietoa...

[mehtään]

Jyväskylässä pidetyn riistanhoitoseminaaris esitys varpujen osuudesta riistan ravinnossa on nähtävissä näistä linkeistä:

http://www.youtube.com/watch?v=umvVmXvxYjg

http://www.youtube.com/watch?v=mSt9qpe-6Co

Lähinnä kanalintuasiaa, mutta myös muita riistaeläimiä mainitaan.


Muut esitykset löytyvät täältä:
http://www.metsastajaliitto.fi/uutiskirje/30062011/uutiskirje_30062011_1.html