Palautettu:Kanalintujahtia lyhennetään Pohjois-Karjala/Suomi

[duster]

Samaa mietin itsekin...
_________________
Gsp

[GWP]

[GWP]

Jos vielä jatkaisi tähän, koska otsikkossa oli myös koko suomi..

Niin ihmettelyn aihetta on tuossa päätöksen teossa paikallisuuden ja metsissä kulkeneiden havaintojen jättäminen merkityksettömäksi, kuten joku otta esille. Esim kahden piirin (lappi ja oulu) kymmenkunta punanuttua päättää pinta-alaltaan puolen suomen alueen metsästyksestä. Siinä ei ole päättäjillä edes teoreettista tietoa lintukannoista.

Jos rauhoitetaan taitaa ainoa merkityksellinen rauhoitus olla oikeaan aikaan tehty täysrauhoitus. Se ei onnistu kuin siirtämällä päätöksenteko yhdistystasolle ja sielläkin siihen kun laskennat on suoritettu tai aikaisintaan kun tilanne on selkeytynyt.

[NoVoeHelevetti]

[kytösavu]

Jos joku kertoo koko lintukannan olevan pudonneen rajusti KOKO MAASSA, minä kyllä kerron oman kantani, joka pohjautuu elokuun lopulta kevätaurinkoon asti tapahtuneisiin retkiin vähintään 3-4 kertaa viikossa oikein sinne metsään, missä linnut elävät.
Metsoa oli enemmän kuin vuosiin, teeriä täältä ikään ole puuttunutkaan.
_________________

[eero]

No syksyllä se nähdään kun ruvetaan kertoo saalismääristä,ehkä pohjanmaalla on lintuja mutta kyllä hiljasta tuntuu olevan monessa paikassa.

[NoVoeHelevetti]

No, jos ampuisin joka linnun johon mahdollisuus (kävisi vielä suolla vähän lihankeruussa) on ja retostelisin sitten vielä saalismäärillä täällä, niin kylläpä olisi melkoinen sekamelska valmis. Mutta kaikkea ei tietenkään tarvitse ampua, se on sitä valikoivaaa metsästystä nääs. Joten ne saalismäärät ei kerro hölökäsen pöläystä lintukannoista. Korkeintaan arvion, jota tuo lyhyt metsästysaika vielä osaltaan vääristää.

[pekkis]

Kelit näyttää siltä et on kyl hyvä et metästystä rajoitetaan.

[Lyrurus]

Nautitaan nyt näistä rajoituksista, kun se on vielä mahdollista. Luulenpa nimittäin, että ne on katoavaa kansanperinnettä. Kunhan tässä tieto ja viisaus pikku hiljaa leviää, niin rhp:en ukotkin huomaavat, että kanalintujen metsästysrajoituksia on hankala perustella.

Rajoituksien ongelma on siinä, että niitä suosittelevat ihmiset olettavat, että kanalintukadon loppumisen ja kanalintutiheuden välillä ei ole riippuvuutta. He toisin sanoen ajattelevat, että kanalintutiheyden ei tarvitse laskea jollekin tietylle tasolle ennen kuin pesintä alkaa taas onnistua.

Tämä oletus on valitettavasti virheellinen. Jo kantojen syklisyys antoi olettaa, että tuo riipuvuus olisi olemassa, ja nyt tälle ilmiölle voidaan antaa myös sisällöllinen selitys. Kanalintukato tarkoittaa lintukannan puhdistumista sisäloisista. Lintutiheyden pitää laskea jollekin tietylle tasolle, missä loisten leviäminen lakkaa. (Tämän kohdan tarkka kuvaus vaatisi hiukan empiiristä tutkimusta.) Tuo taso pitää saavuttaa ennen kuin pesintä alkaa taas onnistua. - Joten kanalintukadon loppumisella ja kanalintutiheydellä on riippuvuus.

Mutta miten joku standardi riistapäällikkö (lyhyesti SRP) perustelee metsästyksen rajoittamista tässä ympäristössä. Vaihtoehdot ovat nämä:

1. SRP: Kanalintujen metsästystä on rajoitettava, koska en halua, että kanalintutiheys laskee sille tasolle, jolla pesintä alkaa taas onnistua.
(Täyttä potaskaa. Se laskee kuitenkin.)

2. SRP: Kanalintujen metsästystä on rajoitettava, koska en halua, että kanalintutiheys laskisi kovin nopeasti sille tasolle, missä pesintä alkaa taas onnistua.
(Tässä voisi periaatteessa olla järkeäkin, riippuen em. empiirisen tutkimuksen tuloksista. Luultavasti kuitenkin täyttä potaskaa. Lintutiheyden laskunopeuteen ei metsästyksellä ole käytännön merkitystä.)

3. SRP: Kanalintujen metsästystä on rajoitettava, koska haluan, että seuraavalle nousukaudelle jää tarpeeksi pesiviä lintuja.
(Täyttä potaskaa. Lintutiheys on oikea/sopiva silloin, kun pesintä alkaa taas onnistua.)

4. SRP: Mitä se BirdLife Finlandkin sanoisi, jos ei ikinä rauhotettaisi?
(...?...)


Aika mielenkiintoinen juttu, mutta kaikkein parhaiten SRP voi perustella tuota vaihtoehtoa neljä. Tietämättömät ihmiset voivat kysellä ilkeitä, jos lintukato ei aiheuta mitään toimenpiteitä.

[Puuhapete]

Se että ollaanko nyt elämässä lintukatoa vai eletäänkö lintukodossa voi jokainen päätellä alla olevien v. 2008 laskentojen myötä.


Metsäkanalinnut riistanhoitoyhdistyksittäin

Taulukon tiheysarvot ovat osin laskennallisia, ja ne perustuvat paikoin niukkaan laskenta-aineistoon. Annettuja tiheyksiä on aihetta tarkastella tietyllä varauksella.

Etelä-Hämeen riistahoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys
metso teeri pyy riekko

1 Asikkalan rhy 1,0 3,8 8,5 0,0
2 Forssan-Tammelan rhy 2,9 4,4 9,4 0,0
3 Hattulan-Kalvolan rhy 2,9 3,4 11,0 0,0
4 Hauhon-Tuuloksen rhy 2,0 3,1 9,6 0,0
5 Hausjärven-Riihimäen rhy 3,2 6,2 9,6 0,0
6 Hämeenlinnan rhy 2,6 2,9 9,9 0,0
7 Janakkalan rhy 2,9 4,2 9,7 0,0
8 Jokiläänin rhy 3,2 4,3 9,5 0,0
9 Lahden seudun rhy 2,5 6,9 10,8 0,0
10 Lammin rhy 2,2 3,4 9,5 0,0
11 Lopen rhy 2,9 3,6 6,8 0,0
12 Padasjoen rhy 1,4 3,5 6,1 0,0
13 Rengon rhy 2,9 3,2 8,0 0,0
16 Urjalan rhy 3,0 4,3 9,9 0,0

Etelä-Savon riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys
metso teeri pyy riekko

51 Anttolan rhy 2,9 6,7 6,8 0,0
52 Enonkosken rhy 1,8 6,4 8,8 0,0
53 Hartolan rhy 1,2 5,5 6,9 0,0
54 Haukivuoren rhy 3,7 7,6 8,6 0,0
55 Heinolan seudun rhy 1,7 5,4 8,4 0,0
56 Heinäveden rhy 1,4 7,3 10,0 0,0
57 Joroisten rhy 2,6 6,5 6,6 0,0
58 Juvan rhy 3,2 7,0 6,2 0,0
59 Jäppilän rhy 3,1 7,1 8,0 0,0
60 Kangaslammin rhy 1,3 6,0 10,4 0,0
61 Kangasniemen rhy 2,6 6,9 10,7 0,0
62 Kerimäen rhy 2,9 7,4 8,3 0,0
63 Mikkelin seudun rhy 3,8 7,0 9,1 0,0
64 Mäntyharjun-Hirvensalmen rhy 1,9 5,0 7,9 0,0
65 Pertunmaan rhy 1,9 5,8 8,3 0,0
66 Pieksämäen rhy 3,7 7,6 7,7 0,0
67 Punkaharjun rhy 3,0 7,1 7,9 0,0
68 Puumalan rhy 2,7 6,1 6,1 0,0
69 Rantasalmen rhy 1,8 5,5 7,6 0,0
70 Ristiinan rhy 2,9 5,4 6,4 0,0
71 Savonrannan rhy 1,6 7,7 9,0 0,0
72 Sulkavan rhy 2,5 5,8 7,7 0,0
73 Sysmän rhy 1,4 5,5 6,7 0,0
74 Savonlinnan rhy 2,6 7,4 7,8 0,0
75 Virtasalmen rhy 3,4 7,7 6,7 0,0

Kainuun riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys
metso teeri pyy riekko

701 Hyrynsalmen-Ristijärven rhy 2,4 8,5 4,8 1,5
702 Kajaanin seudun rhy 2,3 8,7 5,7 0,9
703 Kuhmon rhy 4,0 9,4 5,5 0,5
704 Paltamon rhy 1,9 8,9 4,2 0,8
705 Puolangan rhy 1,8 7,1 3,9 1,2
706 Sotkamon rhy 3,8 10,1 4,7 0,8
707 Suomussalmen rhy 2,2 6,2 3,6 1,3
708 Vuolijoen rhy 3,1 7,8 5,6 1,6

Keski-Suiomen riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys

metso teeri pyy riekko

101 Ala-Keiteleen rhy 4,1 9,5 9,3 0,0
102 Hankasalmen rhy 3,1 7,2 9,5 0,0
103 Itä-Päijänteen rhy 1,7 8,6 8,4 0,0
104 Jyväskylän seudun rhy 3,4 8,5 8,0 0,0
105 Jämsän seudun rhy 3,8 9,1 10,3 0,0
106 Kannonkosken-Kivijärven rhy 3,9 12,4 7,5 0,8
107 Karstulan-Kyyjärven rhy 4,9 11,6 7,4 0,4
108 Keuruun rhy 4,3 9,9 8,2 0,0
109 Kinnulan rhy 2,1 11,1 6,6 1,1
110 Konneveden rhy 3,6 7,9 8,8 0,0
111 Laukaan rhy 3,4 7,9 8,9 0,0
112 Multian rhy 4,4 10,4 8,3 0,0
113 Petäjäveden rhy 3,8 9,7 7,5 0,0
114 Pihtiputaan rhy 2,5 8,6 9,2 1,4
115 Pylkönmäen rhy 4,9 11,1 8,1 0,2
116 Saarijärven rhy 4,9 10,4 8,2 0,0
117 Suolahden-Sumiaisten rhy 4,2 8,5 9,0 0,0
118 Toivakan rhy 1,3 8,0 8,0 0,0
119 Uuraisten rhy 4,0 9,2 8,4 0,0
120 Vanhan-Korpilahden rhy 2,6 9,3 8,0 0,0
121 Viitasaaren rhy 2,5 10,5 8,3 1,0

Kymen riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys
metso teeri pyy riekko

151 Anjalan rhy 2,6 3,7 6,4 0,0
152 Elimäen rhy 2,8 5,3 6,6 0,0
153 Etelä-Saimaan rhy 5,0 3,0 4,0 0,0
154 Iitin rhy 2,6 5,7 9,9 0,0
155 Jaalan-Kuusankosken rhy 1,8 4,6 11,1 0,0
156 Joutsenon rhy 3,4 5,4 4,3 0,0
157 Kymin-Karhulan rhy 3,6 2,7 7,0 0,0
158 Lemin-Taipalsaaren rhy 3,3 3,5 4,9 0,0
159 Luumäen rhy 3,8 2,1 5,8 0,0
160 Miehikkälän rhy 4,9 1,4 6,8 0,0
161 Pyhtään rhy 2,8 4,4 5,2 0,0
162 Rautjärven rhy 3,2 7,8 5,9 0,0
163 Ruokolahden-Imatran rhy 2,8 6,1 6,4 0,0
164 Savitaipaleen-Suomenniemen rhy 3,1 3,9 6,1 0,0
165 Sippolan rhy 2,6 2,6 6,8 0,0
166 Valkealan-Kouvolan rhy 1,7 3,1 7,7 0,0
167 Vanhan-Parikkalan alueen rhy 2,9 7,0 8,1 0,0
168 Vehkalahden-Haminan rhy 3,4 2,5 6,1 0,0
169 Virolahden rhy 5,1 1,7 7,4 0,0
170 Ylämaan rhy 5,1 2,3 5,2 0,0

Lapin riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys

metso teeri pyy riekko

201 Enontekiön rhy 0,6 0,0 0,2 1,7
202 Inarin rhy 2,1 0,1 0,3 0,3
203 Kemijärven rhy 4,2 3,4 1,7 1,3
204 Keminmaan rhy 1,8 2,3 4,0 1,6
205 Kittilän rhy 1,3 0,6 1,2 1,2
206 Kolarin rhy 1,6 0,3 2,4 1,5
207 Muonion rhy 0,5 0,0 0,2 0,2
208 Pelkosenniemen rhy 3,5 2,5 2,4 1,7
209 Pellon rhy 2,2 2,0 3,4 1,5
210 Posion rhy 4,0 3,3 1,2 1,6
211 Ranuan rhy 3,5 3,7 4,0 0,3
212 Rovaniemen seudun rhy 3,8 2,4 3,1 1,1
213 Sallan rhy 3,1 2,7 1,3 1,6
214 Savukosken rhy 1,9 2,0 2,0 0,6
215 Simon rhy 2,0 2,1 3,0 0,4
216 Sodankylän rhy 2,6 4,4 1,2 1,1
217 Tervolan rhy 3,3 2,3 3,8 0,8
218 Tornion seudun rhy 1,4 3,8 3,4 1,6
219 Utsjoen rhy 2,2 0,3 0,6 3,6
220 Ylitornion rhy 2,5 2,8 3,5 0,9

Oulun riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys
metso teeri pyy riekko
251 Haapajärven-Reisjärven rhy 2,7 7,6 7,5 0,7
252 Haapaveden rhy 1,7 5,8 7,8 0,7
253 Hailuodon rhy 0,7 6,8 2,6 0,0
254 Haukiputaan rhy 2,6 6,3 3,3 0,0
256 Iin seudun rhy 2,1 5,3 3,6 0,1
258 Kalajoen-Alavieskan rhy 2,3 8,8 4,8 0,4
259 Kempeleen-Oulunsalon rhy 2,2 7,1 3,1 0,0
260 Kiimingin-Ylikiimingin rhy 2,6 7,5 2,9 0,1
262 Kuusamon rhy 2,4 1,5 3,0 0,7
263 Kärsämäen rhy 2,8 5,6 9,3 0,0
264 Limingan seudun rhy 2,2 7,9 2,6 0,2
265 Muhoksen rhy 2,4 9,4 1,8 0,1
266 Nivalan rhy 2,8 9,2 6,8 0,4
267 Oulaisten rhy 2,4 8,2 5,6 0,6
268 Oulun rhy 2,2 7,1 2,9 0,0
270 Piippolan rhy 2,9 6,4 7,8 0,2
271 Pudasjärven rhy 2,0 4,9 3,0 0,1
273 Pyhäjärven rhy 3,1 4,9 9,7 0,2
274 Raahen seudun rhy 2,2 8,1 5,4 0,5
275 Sievin rhy 3,1 8,6 5,5 0,4
276 Siikajokilaakson rhy 1,9 8,6 5,3 0,2
279 Taivalkosken rhy 1,8 3,3 3,1 1,1
280 Tyrnävän rhy 1,7 8,1 1,8 0,1
281 Utajärven rhy 2,5 7,5 2,1 0,4
282 Vaalan rhy 2,3 6,2 3,7 0,4
283 Ylivieskan rhy 2,5 8,5 6,1 0,5

Pohjanmaan riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys

metso teeri pyy riekko

301 Alajärven rhy 5,3 13,0 7,4 0,5
302 Alavuden-Töysän rhy 5,5 10,0 5,7 0,2
303 Evijärven-Kortesjärven rhy 3,4 13,7 6,2 0,0
304 Halsuan rhy 2,3 8,6 4,4 0,1
305 Himangan rhy 2,8 9,3 4,1 0,3
306 Härmän rhy 2,9 13,0 6,2 0,0
307 Ilmajoen rhy 4,6 9,7 5,6 0,4
308 Isojoen-Karijoen rhy 1,7 12,5 4,8 0,0
309 Jalasjärven rhy 5,1 10,6 3,0 0,3
310 Jurvan rhy 2,9 8,8 6,7 0,0
311 Kannuksen rhy 2,8 8,8 4,6 0,2
312 Kauhajoen rhy 3,7 11,0 3,5 0,1
313 Kauhavan rhy 3,7 15,0 8,1 0,1
314 Kaustisen rhy 2,4 6,5 4,9 0,0
315 Kuortaneen rhy 3,7 9,8 5,4 0,2
316 Kurikan rhy 4,4 10,5 5,0 0,3
317 Kyrönmaan rhy 3,0 9,1 8,1 0,0
318 Kälviän-Ullavan rhy 2,6 8,6 4,7 0,4
319 Laihian rhy 2,8 8,3 8,1 0,0
320 Lappajärven-Vimpelin rhy 3,9 13,4 7,3 0,1
321 Lapuan rhy 3,2 13,5 6,9 0,3
322 Lehtimäen-Soinin rhy 5,3 9,6 6,3 0,4
323 Lestijärven rhy 2,5 9,6 5,5 0,7
324 Lohtajan rhy 2,7 9,0 3,8 0,1
325 Nurmon rhy 4,4 10,7 5,5 0,5
326 Perhon rhy 2,6 10,6 5,0 0,8
327 Peräseinäjoen rhy 5,5 10,6 3,5 0,3
328 Seinäjoen rhy 4,3 10,3 5,8 0,5
329 Teuvan rhy 2,7 10,2 5,6 0,0
330 Toholammin rhy 2,8 8,2 4,4 0,1
331 Vetelin rhy 3,6 10,3 5,5 0,0
332 Ylistaron rhy 3,8 9,9 6,6 0,4
333 Ähtärin rhy 5,7 9,2 7,2 0,1

Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys
metso teeri pyy riekko

352 Jalannin rhy 2,9 4,4 10,6 0,0
354 Kangasalan rhy 2,3 7,0 10,1 0,0
356 Kuhmalahden-Sahalahden rhy 2,4 4,2 8,0 0,0
358 Kuhmoisten rhy 2,7 6,0 7,0 0,0
360 Kurun rhy 3,6 6,8 7,7 0,0
362 Lempäälän seudun rhy 2,2 5,5 9,8 0,0
364 Längelmäveden rhy 3,8 8,1 9,0 0,0
366 Mäntän seudun rhy 4,2 8,6 10,9 0,0
368 Nokian seudun rhy 2,9 5,6 8,2 0,0
370 Pälkäneen ja Luopioisten rhy 2,0 3,4 8,9 0,0
372 Ruoveden rhy 4,2 7,5 10,5 0,0
374 Sääksmäen-Valkeakosken rhy 2,6 4,7 10,6 0,0
376 Tampereen rhy 2,6 7,5 9,2 0,0
378 Teiskon rhy 2,6 7,5 9,2 0,0
380 Virtain rhy 5,5 7,6 7,4 0,0

Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys
metso teeri pyy riekko

401 Enon rhy 4,1 9,1 5,0 0,0
402 Ilomantsin rhy 4,8 8,6 4,3 0,0
403 Joensuun seudun rhy 1,5 8,8 7,9 0,0
404 Juuan rhy 4,4 7,9 6,9 0,0
405 Kesälahden rhy 3,1 8,0 8,3 0,0
406 Kiteen rhy 3,3 8,0 5,4 0,0
407 Liperin rhy 1,2 9,3 8,8 0,0
408 Nurmeksen rhy 4,8 9,3 6,8 0,5
409 Outokummun rhy 1,9 7,6 8,4 0,0
410 Lieksan rhy 4,9 11,1 7,6 0,1
411 Polvijärven rhy 2,3 6,8 7,1 0,0
412 Rääkkylän rhy 2,2 8,8 7,5 0,0
413 Tohmajärven-Värtsilän rhy 2,9 6,5 4,6 0,0
414 Tuupovaaran rhy 3,0 4,9 3,8 0,0
415 Valtimon rhy 4,7 9,5 5,9 0,7

Pohjois-Savon riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys
metso teeri pyy riekko

451 Iisalmen rhy 1,5 5,0 9,0 0,0
452 Juankosken rhy 3,0 7,3 9,1 0,0
453 Kaavin rhy 3,3 5,8 6,5 0,0
454 Karttulan rhy 1,9 8,0 8,6 0,0
455 Keiteleen rhy 1,7 7,3 8,7 0,7
456 Kiuruveden rhy 3,7 4,8 10,1 0,0
457 Kuopion rhy 2,0 7,6 11,1 0,0
458 Lapinlahden rhy 1,9 5,8 8,7 0,0
459 Leppävirran-Varkauden rhy 2,1 6,8 11,3 0,0
460 Maaningan rhy 1,6 6,6 8,2 0,0
461 Nilsiän rhy 3,1 7,8 8,6 0,0
462 Pielaveden rhy 1,8 6,4 9,4 0,6
463 Rautalammin rhy 2,7 7,2 9,3 0,0
464 Rautavaaran rhy 3,8 8,1 7,1 0,8
465 Riistaveden rhy 2,0 7,6 11,1 0,0
466 Siilinjärven rhy 1,6 7,0 9,8 0,0
467 Sonkajärven rhy 2,6 8,9 5,3 1,5
468 Suonenjoen rhy 2,6 7,6 7,7 0,0
469 Tervon rhy 1,4 7,5 8,3 0,2
470 Tuusniemen rhy 2,2 7,2 10,4 0,0
471 Varpaisjärven rhy 2,6 6,8 7,5 0,4
472 Vehmersalmen rhy 1,8 7,3 13,0 0,0
473 Vesannon rhy 2,1 8,7 8,0 0,4
474 Vieremän rhy 2,8 8,6 6,7 1,6

Ruots. Pohjanmaan riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys

metso teeri pyy riekko

501 Karlebynejdens jvf 1,8 7,4 5,4 0,0
502 Pedersörenejdens jvf 1,5 8,3 5,0 0,0
503 Nykarlebynejdens jvf 1,6 9,4 5,3 0,0
504 Vörånejdens jvf 1,6 9,8 5,9 0,0
505 Vasanejdens jvf 0,6 7,0 8,9 0,0
506 Malaxnejdens jvf 1,3 7,7 9,0 0,0
507 Närpesnejdens jvf 1,7 9,9 6,7 0,0
508 Lappfjärdsnejdens jvf 1,9 13,0 4,3 0,0

Satakunnan riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys

metso teeri pyy riekko

551 Ala-Satakunnan rhy 4,0 3,2 6,5 0,0
553 Euran seudun rhy 3,3 2,8 4,8 0,0
554 Harjavallan seudun rhy 4,3 3,4 7,1 0,0
555 Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy 3,3 5,9 8,4 0,0
556 Ikaalisten-Jämijärven rhy 3,7 5,6 7,5 0,0
557 Kihniön rhy 5,1 9,0 5,0 0,0
558 Kokemäen-Kauvatsan rhy 4,7 3,1 7,8 0,0
559 Lavian seudun rhy 4,0 4,0 8,7 0,0
560 Lounais-Satakunnan rhy 3,0 3,0 4,4 0,0
561 Merikarvian rhy 3,2 10,8 8,8 0,0
562 Mouhijärven piirin rhy 3,4 4,9 8,5 0,0
563 Noormarkun seudun rhy 4,0 5,0 11,6 0,0
564 Parkanon-Karvian rhy 4,1 8,5 4,9 0,0
565 Pohjois-Satakunnan rhy 3,8 6,6 8,3 0,0
566 Porin rhy 3,6 4,8 10,0 0,0
567 Punkalaitumen rhy 2,8 3,8 9,2 0,0
568 Sastamalan rhy 3,7 4,2 7,8 0,0
569 Siikaisten rhy 4,1 7,1 9,7 0,0
570 Säkylän-Köyliön rhy 3,6 3,2 5,2 0,0
571 Ulvilan piirin rhy 4,4 4,1 8,9 0,0

Uudenmaan riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys

metso teeri pyy riekko

601 Askolan-Pukkilan rhy 4,2 10,1 8,3 0,0
602 Helsingin rhy 0,0 5,0 1,7 0,0
603 Hyvinkään rhy 3,0 6,0 8,9 0,0
604 Karjalohjan rhy 5,8 7,9 10,0 0,0
605 Keski-Uudenmaan rhy 3,2 8,0 8,1 0,0
606 Lappträsk jvf 3,4 7,6 6,1 0,0
607 Lohjan rhy 5,0 8,3 9,2 0,0
608 Myrskylän-Artjärven rhy 3,5 9,8 7,7 0,0
609 Mäntsälän rhy 3,8 8,2 8,9 0,0
610 Nummi-Pusulan rhy 4,0 7,2 7,4 0,0
611 Nurmijärven rhy 2,4 5,9 7,0 0,0
612 Orimattilan rhy 3,4 9,0 9,2 0,0
613 Pornaisten rhy 3,9 9,6 7,8 0,0
614 Ruotsinpyhtään rhy 3,6 6,6 4,3 0,0
615 Sammatin rhy 4,8 7,6 8,6 0,0
616 Vihdin ja Karkkilan rhy 3,2 6,5 6,3 0,0
617 Borgå jvf 3,7 11,2 5,5 0,0
619 Ekenäsnejdens jvf 6,9 8,1 13,0 0,0
620 Espoon-Kauniaisten rhy 0,0 5,8 2,5 0,0
621 Hangöudds jvf 2,4 3,4 9,2 0,0
622 Vanda jvf 1,9 6,4 5,5 0,0
623 Ingå-Snappertuna jvf 8,5 11,2 14,3 0,0
624 Karis jvf 6,3 8,9 11,9 0,0
625 Kyrkslätt jvf 5,7 12,2 13,3 0,0
626 Liljendals jvf 3,5 10,1 8,2 0,0
627 Pernå-Lovisa jvf 3,9 8,9 4,1 0,0
628 Pojo jvf 5,6 7,9 11,7 0,0
629 Sibbo jvf 3,1 9,0 7,1 0,0
630 Sjundeå jvf 5,7 9,3 10,6 0,0
631 Tenala jvf 5,5 6,3 11,9 0,0

Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri
Lintuja / km² metsämaata
Riistanhoitoyhdistys

metso teeri pyy riekko

651 Alastaron rhy 2,7 3,4 7,3 0,0
652 Kalannin seudun rhy 1,7 2,0 4,1 0,0
653 Kimitoöns jvf 1,3 3,4 9,4 0,0
654 Kiskon piirin rhy 4,1 6,9 8,4 0,0
655 Laitilan seudun rhy 2,2 3,3 5,7 0,0
656 Loimaan seudun rhy 2,0 4,1 8,0 0,0
657 Marttilan seudun rhy 0,8 4,3 4,6 0,0
658 Maskun seudun rhy 0,9 3,5 6,2 0,0
659 Mynämäen alueen rhy 1,2 3,4 7,3 0,0
660 Paimionlahden rhy 0,6 4,5 5,9 0,0
661 Pargas jvf 0,1 3,4 3,3 0,0
662 Perniönseudun rhy 4,7 6,4 10,4 0,0
663 Pöytyän seudun rhy 2,2 3,0 6,6 0,0
664 Rymättylän-Merimaskun rhy 0,2 1,6 2,6 0,0
665 Salon seudun rhy 3,6 6,8 8,3 0,0
666 Turun seudun rhy 0,3 3,8 5,2 0,0
667 Vakka-Suomen rhy 0,6 1,8 4,4 0,0
668 Åbolands skärgårds jvf 0,0 0,8 0,8 0,0
669 Someron rhy 3,2 4,4 6,6 0,0
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[Puuhapete]

Ja edelliseen vielä liitteeksi:


Metsäkanalinnut 2008
Lintukannat hyvin heikot

Pääosa loppukesän riistakolmiolaskennoista on suoritettu ja tulokset tallennettu. Kaikki kanalintulajit vähenivät edellisvuodesta huomattavasti. Metson, teeren, pyyn ja riekon yhteistiheys, noin 16 yksilöä metsämaan neliökilometrillä, on 30 % alhaisempi kuin vuosi sitten. Nyt havaittu tiheys on 21-vuotisen riistakolmiohistorian toiseksi alhaisin. Koko maan metsotiheys kolmioalueilla pieneni edellisvuodesta lähes 20 %, pyy- ja teeritiheys noin 30 % ja riekkokanta peräti 40 %. Kaikkien lajien poikastuotto oli erittäin alhainen, niin ikään alhaisimpia kolmiolaskentojen aikana. Jyrkkä kannanlasku ei kuitenkaan selity pelkästään kehnolla lisääntymistuloksella, vaan myös lintujen säilyvyys edellisvuodesta oli hyvin heikko. Noin joka seitsemäs laskentatulos palautui riistantutkimukseen verkon kautta, mikä on nopeuttanut tuloksista tiedottamista.

Metsänriistan runsaudenlaskentaohjelman riistakolmioiden kesälaskenta toteutettiin 21. kerran. Tämä raportti perustuu 759 riistakolmion laskentatuloksiin. Jonkin verran laskentatietoja on vielä saapumatta, ja lopullinen laskettujen kolmioiden määrä tullee olemaan viime vuosien keskimääräistä tasoa. Eniten kolmioita laskettiin lauantaina 9.8. (kuva). Laskentoihin on osallistunut noin 4700 henkilöä, jotka ovat kulkeneet laskentalinjaa maastossa yli 8700 kilometriä. Linjoilla tavattiin noin 8 300 kanalintuyksilöä, eniten teeriä ja pyitä. Yleiskatsauksen lisäksi tässä tiedotteessa esitetään lajeittain kartta keskimääräisestä kannantiheydestä kolmioalueilla 50 x 50 km ruuduittain sekä lintujen kokonaistiheys, suhteellinen tiheysmuutos edellisvuodesta, poikasosuus ja poikuekoko riistanhoitopiireittäin.

Kesällä 2008 laskettujen riistakolmioiden lukumäärä riistanhoitopiireittäin ja laskentojen
ajoittuminen laskentakaudelle. Viikonloput on esitetty tummennettuna.
Tuloksista tiedottaminen nopeutunut

Tänä kesänä suositelluin laskenta-aika oli 26.7. – 10.8. ja jaksoon sisältyi kolme viikonloppua. Tänä aikana laskettiin yhteensä 481 riistakolmiota. Laskentoja on kuitenkin mahdollista tehdä elokuun loppuun asti. Riistakolmiolaskentoja on kannustettu tekemään hieman varhennetusti muutaman vuoden ajan. Tällä pyritään saatavan alustavaa tietoa lintutilanteesta ennen metsästysseurojen kesäkokouksia, joissa päätetään saaliskiintiöistä ja mahdollisista rauhoituksista. Jokaista työvaihetta – maastolaskennasta tuloksesta tiedottamiseen – on nopeutettu. Ripeämpään tiedonkulkuun on pyritty myös mahdollisuudella palauttaa laskentalomake sähköisesti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kotisivujen verkkopalvelun kautta. Verkon kautta palautettujen kolmioiden osuus on vuosi vuodelta kasvanut. Kesällä 2006 se oli 8 %, vuosi sitten lähes 13 % ja nyt 14 %.

Alustavia laskentatuloksia julkistettiin tutkimuslaitoksen kotisivuilla heti kun aineistokertymä oli riittävä, ensimmäisen kerran torstaina 7.8. Tulostaulukkoa on päivitetty sen jälkeen lähes jokaisena arkipäivänä. Päivitys verkkosivuillamme on tehty puolilta päivin, mihin mennessä posti- ja verkkopalautukset on käsitelty.
Riistakolmiohistorian heikoimpia vuosia

Koko maan keskiarvojen valossa metsotiheys aleni edellisvuodesta 20 %, teeri- ja pyytiheydet 30 % ja riekkotiheys jopa kolmanneksen. Kaikkien lajien keskimääräiset tiheydet ovat riistakolmiolaskentojen 20-vuotisen historian alhaisimpia, joten voidaan perustellusti puhua katovuodesta. Muutossuunnat olivat pääosassa maata samansuuntaiset, ja alueellisia eroja ei juuri ole. Tietyillä alueilla Etelä-Suomessa lintutiheydet eivät kuitenkaan ole mainittavasti pienentyneet.

Metsäkanalintujen poikastuotto oli kesällä 2008 erittäin huono. Poikasten osuus kaikista laskennoissa havaituista yksilöistä, mikä kuvaa hyvin lisääntymisen onnistumista, oli metsolla, teerellä ja riekolla 20-vuotisen riistakolmiolaskennan heikoin. Pyyllä poikasosuus oli sitä vastoin vain hieman pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi.

Riistakolmiolaskentojen tuloksista saadaan auttavaa tietoa myös lintujen kuolevuudesta vuodesta toiseen. Säilyvyys on mitta siitä, mikä on aikuisten lintujen tiheys suhteessa edellisen vuoden kokonaistiheyteen. Tämä suhdeluku kuvaa vuosikuolevuutta, mutta se ei erottele nuorien ja vanhojen lintujen kuolleisuutta.

Lintujen säilyvyys elokuusta 2007 elokuuhun 2008 on ollut hyvin heikkoa. Huono poikastuotto yksistään ei voisikaan selittää nyt havaittua kannan romahdusta. Säilyvyys oli pyyllä ja riekolla koko riistakolmiojakson heikoin, ja teerelläkin kolmanneksi huonoin. Metson säilyvyys sitä vastoin oli hieman parempi eikä kovinkaan paljon huonompi kuin riistakolmiojaksolla keskimäärin. Tällä hetkellä ei ole käsitystä siitä, mistä lintujen heikko säilyvyys on johtunut.
Sääolot erittäin epäsuotuisat

Kanalintujen kehno poikastuotto johtui pääosaltaan huonoista sääoloista: alkukesä oli kolea ja paikoin myös sateinen. Kylmyys ja märkyys ovat pienille poikasille vaarallinen yhdistelmä: ruokaa on tarjolla niukasti, ja iso osa ajasta menetetään emon alla lämmittelyyn. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun sademäärät olivat paikoin yli 2.5-kertaiset tavanomaiseen verrattuna. Kesäkuun keskilämpötila oli useimmilla mittausasemilla kolein 15 vuoteen. Edellisen kerran yhtä kylmä heinäkuun alkupuoli oli vuonna 1993. Ainoastaan metsäkanalinnut eivät kärsineet koleasta alkukesästä. Monella taholla on pantu merkille kehno pesimistulos muillakin lintulinnuilla.

Huono poikastuotto ja kehno lintujen säilyvyys ovat syynä lintukantojen romahdukseen. Epäsuotuisa kesäsää ei ole kuitenkaan todennäköisesti ollut ainoa syy pesimistappioihin. Vaikuttamassa on todennäköisesti ollut myös se, että myyräkannat romahtivat täydellisesti viime talven ja kevään aikana Itä- ja Pohjois-Suomessa. Havainnot pesiin kuolleista petolintujen poikasista Pohjois-Suomessa kertovat myös tästä. Kolmioiden talvilaskentojen mukaan kettu-, näätä- ja kärppätiheydet eivät viime talvena olleet erityisen korkeita, mutta jotain petojen on syötävä elääkseen. Ilmeistä on, ja jotain suoraa todisteaineistoakin on, että erityisesti myyrättömässä Pohjois-Suomessa kanalintujen pesiin ja poikasiin on kohdistunut voimakas saalistuspaine.
Malttia metsästykseen!

Tällaisena kanalintujen heikkona vuonna tarvitaan metsälle erityistä malttia. Lintuja epäilemättä löydetään tietyiltä alueilta kohtalaisestikin, mutta myös siellä on syytä noudattaa varovaisuutta. Runsaslintuisempien alueiden merkitys tällaisena vuonna voi olla suuri laajemmallekin alueelle. Heikon poikastuotannon vuonna metsästys välttämättä kohdistuu vanhoihin, tuottaviin yksilöihin, joista mahdollisimman monen toivoisi olevan elossa ensi lisääntymiskautena.

Pekka Helle
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Tutkijantie 2 E
90570 Oulu

Marcus Wikman
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
PL 2
00791 Helsinki
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[GWP]

[Puuhapete]

[GWP]

Onko jotenkin vaikeaa ymmärtää, että 2008 laskennat ovat jo historiaa, vaikkei niistä olisikaan täyttä kalenterivuotta.

Seuraavan (metsästys)vuoden lintukannat selviää vasta seuraavan laskennan aikaan? Jos edes silloin, sillä näihin hyödyttömiin laskentoihin ei porukkaa tahdo lähteä. Niissä jotka lähtee rauhoituksista huolimatta on aina vain vähenemässä määrin niitä, jotka osaa lintuja ettiä.

[Ippetti]

Ei laskennat hyödyttömiä ole, jos ne vaan toteutetaan. Kolmioita sais olla enempi nii laskentojen arviot ois totuudenmukaisempia. Muuta 2008 tilastot ei tässä asiassa anna kuin viitteen siitä, että kannat olivat laskussa viimevuonna ja nyt suunta on joko ylös tai alas. Elpymisen tai laskusuuntauksen jatkumisen kertoo vasta 2009 elokuun kolmiolaskennat.
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa