Rauma Luvia Pori Merikarvia: Rannikon linnustus loppuu!

[mehtään]

[Lahtinen]

[Lahtinen]

Ja jotta mittasuhteista saa jonkinlaista kuvaa, niin alueiden pinta-alat taitavat mennä jotenkin seuraavasti:

Tammisaari 52km2
Perämeri 157km2
Saaristomeri 500km2

Nyt kaavailtu Selkämeren kansallispuisto on megalomaaninen noin 8000km2 koollaan.

Kun vielä ajatellaan, että kansallispuiston kaavailtu pituus on noin 160km, niin matkailupalveluiden keskittäminen ei onnistu mitekään. Samoin alueen huollossa tulee olemaan melkoisia haasteita...

[Aris60]

Nyt 17.9 ennustamani lausunto tuli ulos oikein ministerin suulla Mitä jos käyttäjä maksaisi? Metsähallitus tai joku muu olisi yrittäjänä, joka maksaisi vuokraa valtiolle. Ja jos homma ei pelaa niin pitäisikö vähän vaihtaa ihmisiä? Ei valtio voi maksaa aikuisten päivähoitoa ja leikkipuistopalveluita. Ja sitten ne todelliset arvoja sisältävät kohteen muodostettaisiin luonnonpuistoiksi.

http://yle.fi/alueet/lappi/2010/09/ministeri_luontopalvelujen_rahapula_ei_hellita_2004590.html

[Simo52]

Puiston perustamista sokeroidaan lisäbudjetissa rahalla, että saataisin tämä lakipaketti myytyä kansalle. Jatkossa kustannukset ollaan tiputtamassa alueen yrityselämän ja kuntien niskaan. Niinkuin on jo monesti todettu, nykyistenkin puistojen palveluja ollaan ajamassa alas. Tämä mammuttimainen suojelualue on osaltaan rikkana lisäämässä tätä poliittisten kokkien keittämää soppaa.

[Lahtinen]

Nimim. Ariksen linkistä pisti erityisesti silmään oheinen Ministeri Lehtomäen kommentti:


Lehtomäki ei ottanut kantaa siihen, pitäisikö uudet kansallispuistohankkeet jäädyttää rahapulan vuoksi. Uudelle Selkämeren kansallispuistolle hän kuitenkin lupasi erillisen käynnistysrahan syksyn lisäbudjettiin.


Siis kuinka älyvapaata toiminta oikein on…


Eli polkaistaan homma pystyyn, vaikka on aivan selkeät merkit siitä, ettei rahoitukselle ole mitään jatkumoa. Vai kuvitteleeko joku oikeasti, että homma pysyy käynnistämisen jälkeen pystyssä itsekseen?

Vai onko jo tehty “kassakaappisopimus”, että käynnistämisen jälkeen taloudellinen vastuu sysätään alueen kunnille tai yrittäjille?


Käsittääkseni jonkinlainen “kassakaappisopimus” on jo olemassa, että mahdollisen Selkämeren kansallispuiston vaatimat MH:n resurssit “höylätään” organisaation muilta alueilta.


Edelleen tuntuu siltä, että alue halutaan ainoastaan suojelustatuksen piiriin ja pienen intressiryhmän määräysvallan alle, eikä alueelle ole edes tarkoitus perustaa kestävää huollon piirissä olevaa palveluverkostoa.

Kannattaa sekin muistaa, että nykyään kaavaillun kansallispuiston alueella saa liikkua ja esimerkiksi yleisillä vesialueilla linnustaa ihan ilmaiseksi. Mitä merkittävää etua kansallispuistohanke edes on tuomassa, rajoituksia...

[Lahtinen]

Pakko näitä hommia on vähän ihmeellä:

”Tavoitteena on edelleen, että Selkämeren kansallispuisto perustettaisiin YK:n biodiversiteettivuoden 2010 nimissä.”
Hei camoon, ketä tässä koitetaan lipaista…

”Metsähallitus aloitti yt-neuvottelut hallituksen esityksen jälkeen koko maassa…”
Ainakin ”oikeiden ihmisten elämässä” tämänlaisissa taloustilanteissa pohditaan aika tarkkaan uusien hankkeiden käyntiinpolkaisun mielekkyyttä.

”Puiston palveluiden järjestäminen on alun perin suunniteltu tehtäväksi yhdessä alueen kuntien ja kaupunkien kanssa. Pitkällä, vaikeanmallisella alueella palvelut olisi muuten hankala järjestää”
”Satakunnan kohteiden huoltoon ja opastukseen on varattu vain noin 25 000e vuodessa.”
”Perusrahoitus riittää Länsi-Suomessa vain noin parin sadan metrin pitkospuiden uusimiseen”.

Taitaa Nimim. Ariksen veikkaus pitää aika hyvin kutinsa, kenelle kustannukset lopulta kaatuvat, alueen kunnille…


”Puiston peruspalveluita pohditaan yhteistyöryhmässä vasta perustamispäätöksen jälkeen”.
Siis wottöfuk. Minkämoista projektimanageerausta tämä oikein on. Eiköhän tuommoiset asiat pitäisi nimenomaan huomioida perustamispäätöksen järkevyyttä punnittaessa. Ilmeisesti peruspalveluita ei haluta käsitellä tässä vaiheessa, koska niiden järjestämiselle ei ole minkäänlaista hyväksyttävää ja järjellistä suunnitelmaa. Tarkoitus on runnoa alueen suojelustatus väkisin läpi, ilmeisesti tästä joku saisi sulan hattuunsa ja alueen oikeat toimijat karumman "luun käteen".

[Aris60]

Lahtinen älä kanna huolta rahoituksesta....

Turun sanomien mukaan ...

Selkämeren kansallispuiston 500000€ "juhlaraha" riittää korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Silloinkaan ei saada puiston palveluita edes käyntiin erillistä hankerahoitusta.

Saaristomeren kansallispuiston Sinisimpukka suljetaaneen rahapulan takia. Kävijöitä on ollut noin 17000 vuosittain.

Teijon retkeilyalueen luontotalo suljettaneen. Se taidettiin rakentaa ja avata 2005. Tulee hieno lomamökki jollekkin. Päiväkävijäthän ovat alueella viipyneet keskimäärin 4 tuntia. Samassa tutkimuksessa josta edellä oleva kävi ilmi oli ironisesti poimittavissa asiakkaiden parhaiten arvostama palvelu - pysäköintipaikat. Samassa tutkimuksessa kerrotaan Teijon alueen työllistävän vaikutuksen olevan 21htv ja asiakkaiden rahankäyttön 1,7milj. Jotenkin tuo yhtälö ei toimi. Tuollaisen työpaikan vuosikustannus on noin 55000-60000€/vuosi. Eli hommasta pitäisi saada 75% kate että homma maksaisi omat suorat kustannuksensa ilman investointia. Luvut täältä http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/b123.pdf

Kun muistetaan Saaristomeren kansallispuiston luontomatkailusuunnitelmassa sen laatijat uskoivat saavansa (välttämätön tarve) ylläpidon lisäksi lyhyellä tähtäimellä valtiolta 1, 35milj€ "ylimääräistä puuharahaa" puiston palveluiden rakentamiseksi niin voinette kuvitella mitkä halut ovat isomman pohjoisen puiston rahatarpeeksi. Lähteenä käytin Metsähallituksen omaa julkaisua vuodelta 2007. http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/c67.pdf Pääosin raha ohjaantuisi Metsähallituksen rakentamiseen alueella ja tutkimukseen. Tutkimuksen teki Metsähallituksen Annastiina Sarlin. En ole ollenkaan puiston kehittämistä vastaan. Se on tehtävä kuitenkin kilpailutuksen kautta ja tavoitteet on asetettava ennen projektin aloitusta. Rahaa myönnetään tavoitteiden toteutumisen mukaisesti.

En viitsi jatkaa tätä ivailua. Löydätte varmasti itse kiinnostavan kohteen kävijätutkimuksen. Jos teetettäisiin yksi tutkimus riippumattomalla tilintarkastajalla. Saataisiin selvyys todellisista kävijäkohtaisista kustannuksista. Luontopalveluiden käyttäjä ei ole naapuriravintolassa lounaalla käyvä Destian työntekijä. Täällä hänetkin laskettiin kuitenkin mukaan. Kuten myös minut kun kävin noukkimassa kalat pois verkostani saunan rannasta. Kaveri tyhjäsi veneestä vettä 100m päässä kotoaan. Ja sai haastattelupaperin ja täytti sen. Kävijä mikä kävijä.

Samasta Merenkurkun tutkimuksessa, jota edellä kritisoin, valittuja tutkijoiden kommentteja.

-Tavoitteena ollut kahdeksan täytettyä lomaketta / haastattelupäivä osoittautui liian optimistiseksi ja lopuksi yhden keruupäivän keskimääräinen täytettyjen lomakkeiden määrä oli kuusi lomaketta. Työtä tehtiin 47 päivää ja ainakin osan ajasta kolmen henkilön voimin.

-Postitse palautetuista lomakkeista 10 on täytetty bussissa, joka oli paluumatkalla Vaasaan Metsähallituksen syyskuussa mailmanperintöalueella järjestämältä opastetulta retkeltä. Kuten myös ainakin Raippaluodon satamassa vastaajana oli kyseisen organsaation työntekijä, viimeinen lisäys on minun.

-Kysymyksessä 4 vastaajat saivat itse päättää ja pohtia, laskettiinko esimerkiksi Raippaluodon tai Björköbyn kylien läpi ajaminen vierailuksi niissä vai ei.

-Kohteessa vierailleiden 48% käynnin tarkoitus oli kioskissa tai kahvilassa käynti.

-Vain pieni osa (2 %) kävijöistä oli käynyt Terranovan luontokeskuksessa, vaikka luontokeskus toimii maailmanperintöalueesta kertovana näyttelynä.

-Omassa metsässä metsätöissä käynti, mökissä tai kakkosasunnossa asuminen oli käynti mailmanperintöalueella. Itsellä noin 70-80 käyntiä. Samanverran käyntejä metsällä tai kavereiden luona.

Toivon vilpittömästi, että viitsisitte lukea tutkimuksen ja kommentoida mitä ajatuksia se teissä herätti. Kun muistetaan 95% palveluista on ollut alueella jo ennen Metsähallituksen hankkeita niin tuo syntyneiden työpaikkojen määrä aiheuttaisi jo työpaikkaliikennettä alueelle Vaasasta. Kuitenkin todellisuudessa se toimii päinvastoin. Jopa kesällä. Alueella ei ole kuin ruotsin- ja suomenkielistä palvelua laajemmassa määrin.

Tutkimus http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/b134.pdf

Kyllä tulosten seuranta pitäisi olla jollakin muulla kuin palvelun tuottajalla. Varsinkin kun mitään laadullisiakaan tavotteita ei ole asetettu ja julkaistu. Antakaa Metsähallituksen saama raha ohjausryhmän käyttöön joka ostaa palveluita kilpailutuksen kautta. Jos aluekohtainen liikelaitosjohtoryhmä on liian radikaaliajatus niin muodostakaa se TE-keskukseen aluksi.

Ja jos joku epäilee minun suhtautuvan kriittisesti Metsähallituksen luontopalveluiden toimintaan on osunut oikeaan. Avoimuus olisi päivän sana. Ja mistä luulette, että rahat tulevat etelän puistojen ylläpitoon? Ne tulevat Lapista. Siellä puistojen ylläpidon maksavat yrittäjät tulevaisuudessa. Liiketoiminta on vakiintunutta ja siitä ei yrittäjä pääse eroon ilman taloudellisia menetyksiä. Eli maksa hottentotti tai lopeta liiketoiminta.

[Simo52]

Viimeisessä numerossa on mielenkiintoinen pikkuinen artikkeli tästä kansallispuistosta. Siinä haastateltiin kansallispuistossa liikkuvia ihmisiä ja järjestään vieroksuttiin suojelun tuomia rajoituksia. Myös merimetson tuhoamia luotoja ja siitä johtuvaa lemua paheksuttiin. Kalastajat tietenkin olivat aiheellisesti huolissaan omasta tulevaisuudestaan.

Paikalta oli tavoitettu myös joku Rauman kaupungin entinen ympäristöviskaali. Hän leimasi kaiken vastustuksen tietämättömyydeksi. Rajoitukset eivät haittaisi mitään normaaleja ulkoiluharrastuksia ja kalastusta? Ainoastaan metsästäjät halutaan häätää tältä 160km pitkältä vyöhykkeeltä!

[mehtään]

http://areena.yle.fi/video/1424559

Ykkösen aamu-tv: Luonto lähellä

Luonto lähellä seilaa tällä kertaa Selkämerelle suunnitellun kansallispuiston vesillä.

[Elwood]

Satuin näkemään pätkän, paikallisen suojeluyhdistyksen mies mukana, ei ns vastapuolelta ketään.
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

[mehtään]

Jatkoa aiempaan:

http://areena.yle.fi/video/1445588

Ykkösen aamu-tv: Luonto lähellä

Selkämerelle suunnitellaan uutta kansallispuistoa. Luonto lähellä vierailee sen maisemissa Uudessakaupungissa ja Kustavissa.

[Lahtinen]

Nythän on väläytelty sitäkin jo useammassa asiayhteydessä, että kansallispuistoissa liikkujilta perittäisiin jonkinlainen “pääsymaksu”.


Mitenkähän tuo käytännössä esimerkiksi kaavaillulla Selkämeren kansallispuistoalueella toteutettaisiin? Ilmeisesti alueella liikkuvilla tai veneilijöillä pitäisi olla ennakkoon hankittuna jonkinlainen alueella liikkumisen saliva maksullinen “maastoliikennelupa”: Jos valvonnassa veneilijällä ei moista lupaa ole, niin seurauksena on varoitus tai sakot.


Mielestäni moinen lähestymistapa sotii melkoisesti alueen perinteitä vastaan.

[Simo52]

Tämän asian tiimoilta on ollut julkisuudessa pahaenteisen hiljaista, nyt kuuluu taas uutta:
http://www.yle.fi/alueet/turku/2011/01/selkameren_kansallispuisto_perustetaan_viela_talla_vaalikaudella_2282259.html

Kansallispuistoa ollaan siis perustamassa hintaan mihin hyvänsä, että metsästäjät saadaan häädettyä rannikon tuntumaan mökkiläisten syliin. Kun puisto mitä ilmeisemmin muodostuu hylkeiden ja merimetsojen reservaatiksi, se lienee samalla lopullinen tuho Suomen meriharjuskannan rippeille:
http://www.rktl.fi/kala/itameritutkimukset/kalojen_lisaantymisalueiden_kartoittaminen/avointen_rantojen_poikasalueet/meriharjus.html

[Lahtinen]