"Riittävä"tarkkuus

[9.3x622]

[perisofeus]

[igorrock]

Tuosta tulikin mieleeni; onko kukaan kokeillut askarrella vaikkapa TIKKA M77:ään vastaavaa muovipalatuentaa luotipiipulle (siis kiskoa piippujen väliin) kuin vaikkapa MERKELissä on ?

Tällöin voisi suuhelaa avartaa melkoisesti ja piippu olisi "vapaamminhengittävä" kuin alkuperäinen.

[Pohjola]

jooo, hieman väärä ilmaisu minulta, vaikka käyttämääni käytetään yleisesti holkkisysteemeisstäkin. tosiaan pituus on vapaa liikkeinen, jos on kunnossa.
ja kuten mainitsit, ei se kummemmin Blaserikaan ole vapaa, myös se kumi ei anna täysin vapaata värinää, toki aika hyvä systeemi. mutta pitää niitä kolmea ruuvia välisäädössä käyttää järjen kanssa.

muuten mun vanha valtsun rihla on täysin vapaasti värähtelevä.

[perisofeus]

[igorrock]

"Blaser värisee vapaasti kuuten paitsi tuosta piipun säätökohdasta"

Eli käytännössä säätöpisteestä eteenpäin ts. puolen piipun matkalta.

Olisikohan muuten luotipiipun valmistustekniikalla jotain merkitystä tuohon lämpöliikkeeseen? BLASERIn piiput ilmeisesti rihlataan takomalla mutta TIKKA teki omansa jyrsimällä.

[perisofeus]

[Elan]

[TAK85]

Et laskenut ihan oikein. Me insinöörit tiedämme että mikroni on millin tuhannesosa eikä kymmenestuhannesosa kuten esittämäsi luku 0,0001 on.

Jaa - Elan kerkesi tähän väliin oikaisemaan. Näyttää meillä Elanin kanssa olevan tuo viestien määrä samaa luokkaa, minä olen ne vaan kirjoitellut pari vuotta lyhyemmässä ajassa.

[perisofeus]

Olenkin puoli-insinööri. Miten se menikään: metallimies tekee sadasosamillin tarkkuudella, timpuri tekkee justhin.

[Pohjola]

ihan oikein kerrottu,,, värisee vapaasti muuten, paitsi.
ja kuten myös kun kumi on paikoillaan, rajoittaa vapaata värinää, oli kuinka löyhällä tahansa, jos koskee piippuun.
Sinänsä, tiedän kokemuksesta kyseisten rihlojen hyvän käynnin, ei siinä mitään. olen ollut kovin kiinnostunut Blaserista, mutta iso putkihalkaisia ja muutaman kaverin luopuminen Blaserista on saanut toisiin aatoksiin.
eipä tuossa Tikan 412 ole ollut valittamista, etenki kun otin snellarin pois.
nyt se on kahdella liipaisimella, mutta taitaa ensivuonna olla yhdellä.
en oikein osaa sanoa miksi aina vaan tartun tuohon tikkaan kun kattelen minkä ottaisin mukaan. huomenna olis viellä Dr:llä mahdollisuus päästä ulos, saas nähä.

muuten se valtsun piippu kun on täysin vapaa, se käy kyllä virheettä, mutta noin ohkaisena ei oikein isoilla pateilla suotavaa, piippu resonoi turhan paljon. ja toki luoti olis oltava yläpiipulla, jotta kalikka ja kanto haulipiipussa.

[miksa]

[Sämpy]

Vapaalla värähtelyllä ei sinällään uskomukseni mukaan ole tarkkuuteen vaikutusta. Sillä on, että piippu ei lämmetessään osoita eri suuntaan kuin kylmänä. Eli jos piippu pääsee vapaasti pitenemään lämmettyään eikä sitä kammeta mihinkään suuntaan, pitäisi osumapisteen pysyä laukauksesta toiseen samana.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Sämpy]

PTK:n ja muutaman muun tietäjän mukaan piipun (=piippureiän) oikominen valmistusvaiheessa on vahingollista, koska piippu "muistaa" missä asennossa se oli alkujaan kun pääsee lämpiämään. En ole tällaiseen aseeseen kyllä koskaan törmännyt.

Rihlakossa ei piipun valmistustekniikka taida olla kovin relevantti asia vaikka taottua piippua urbaanilegendojen mukaan arimpana jännitysten suhteen eli siihen tulisi eniten jännityksiä valmistuksen aikana jotka sitten ilmenee osumien vaeltamisena. Rihlakossa homma on kuitenkin 100-kertaa helpompi ryssiä kaikenlaisilla vääntämisillä ja jumittuneilla heloilla.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[TAK85]

Sisä ja ulkoballistiikkaan syvällisesti perehtynyt Unto Paasio minulle selitti aikoinaan että kun aseen lauetessa paine, noin 3000 baaria, piipussa toimii niinkuin paine vesiletkuun päästettäessä. Letku ponnahtaa suoraksi. Niin ponnahtaa kiväärinpiippukin, tosin pienemmässä mittakaavassa. Mutta jos piipussa on erilaisia jännityksiä niin se ponnahtaa niiden määräämällä tavalla. Siinä on kaikki se viisaus mitä aseen piipun käyttäytymisen tuntemiseksi tarvitsee tietää.