Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Jussio Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Maa 2004 Viestejä: 696
|
Lähetetty: 30.11.2009 17:08 Viestin aihe: peuran ruhopaino |
|
|
Sellaiset kuuluisat epätieteelliset mittayksiköt kuin metson tai jäniksen paino ovat saaneet uuden kilpailijan.
Varsinais-Suomessa eräs peuramies kehuu ampuneensa 135 kg pukin. Jos muistelen yhtään mitä uudessa mettäkalassa oli peuran ruppipainotilastoja, niin viimevuotiseen verrattuna tuo 13 piikkinen otus on 33 kg eli yli 30 % suurempi kuin viime vuoden kymppipeuroista suurin. Taitaa olla ns. kalajuttu?
Kuinka suuria on suurimmat olleet todellisuudessa? Veikkaan ettei ole 110 kg Suomessa mennyt rikki. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MikaS Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Maa 2004 Viestejä: 3985
|
Lähetetty: 30.11.2009 18:50 Viestin aihe: |
|
|
106kg on meidän seuran ennätys -80 luvulta, 14piikkiä ja muistaakseni noin 70cm leveät. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
WTD Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Jou 2007 Viestejä: 149
|
Lähetetty: 30.11.2009 20:40 Viestin aihe: painoo |
|
|
joo kyl taitaa olla elopainosta kyse. meiltä en tiedä yli satasta ammuttaneen. toi mikan kokoluokka 106 kg on jo tolkuttoman iso..
mielestäni jos talvipaino ruholla on yli 80 kg voidaan puhua isosta pukista, siis painoltaan ei välttämättä sarviltaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JokuUkko Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2007 Viestejä: 8759 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 01.12.2009 12:12 Viestin aihe: |
|
|
Meillä on suurin punnittu ollut noin 90kg (kymppipiikkinen pukki) ja tiedän yhden kaverin ampuman pukin punnitun hiukan alle 90 kiloa. Ne oli ruhopainoja Ja ne oli molemmat poikkeuksellisen suurikokoisia. Et epäilen ettei sen sadan kilon ylitys kovin yleistä oo. Mut mistä sitä tietää millaisia mörköjä metsässä piileksii
Mut jos joku mulle selittäis et ampu 135kg peurapukin niin sanoisin kyl että valehtelee. Meillä painaa ylivuotias hirvi usein sen verran... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Woodleight Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 13 Lok 2009 Viestejä: 61
|
Lähetetty: 01.12.2009 13:41 Viestin aihe: |
|
|
Meillä täällä, missä peuroja on metsästetty 50-luvun lopulta, on suurimmat pukit juuri ylittäneet satasen rajan. Mutta siitä, kun niitä on ammuttu, on aikaa paljon.
1990-luvulla tilanne meni siihen, että pukkikanta ammuttiin aivan surkeaksi. Eläimet kaadettiin nuorina ja ruhopaino oli korkeimmillaan tuollaista 60 kilon luokkaa.
Nyt aivan viime vuosina on kaatunut joitain yli 80 kiloisia. Mutta satasesta ollaan vielä kaukana, voi olla ettei sinne päästä koskaan. Suurta ruhoa periyttävät pukit on kaadettu jo pari vuosikymmentä sitten, niiden sukulinja ei välttämättä enää näy nykykannassa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 15050
|
Lähetetty: 01.12.2009 14:48 Viestin aihe: |
|
|
Woodleight kirjoitti: | Suurta ruhoa periyttävät pukit on kaadettu jo pari vuosikymmentä sitten, niiden sukulinja ei välttämättä enää näy nykykannassa. |
Voi olla myös niin, että suuri ruho ei ole meidän olosuhteissa se paras mahdollinen ja metsästyksellä on vain nopeutettu kehitystä. Yleensä ekologinen lokero vaikuttaa aina siihen, että mikä on lajille elinvoimaisin kokoluokka. Periaatteessa kyse ei ole kuitenkaan niin vanhasta tulokkaasta. Toisaalta myös leviämisnopeus on kasvanut ja siihen vaikuttaa tuottavan kannan koon lisäksi tn. myös se, että kanta on muotoutumassa optimaalisen kokoiseksi Suomen olosuhteisiin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
kalmo Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Tam 2006 Viestejä: 1647 Paikkakunta: Tampere
|
Lähetetty: 01.12.2009 15:22 Viestin aihe: |
|
|
Mitä oon lueskellut amerikkalaisia tutkimuksia, niin ruhopainoltaan suurimmat peurat on Kanadassa levinneisyysalueen pohjoisosassa, kun taas eteläisimmät Väli-Amerikassa on keskikooltaan pieniä. Jonkun artikkelin mukaan suuri koko on energiataloudeltaan tehokkain, vaikka nopeesti jattelis että pieni eläin pärjää vähemmällä ravinnolla.
Suomessa saattaa ruokinta vääristää tilannetta myös, jos ei muuten niin siten että suuret pukit on helpompi saada saaliiksi ruokinnalta kuin jos eläisivät luonnonravinnolla ympäri vuoden. Woodleight mainitsi että tiheän kannan aluella muutos olisi tapahtunut 40 vuodessa, kuulostaa liian nopealta ollakseen puhdasta luonnonvalintaa.
Kalmo |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 15050
|
Lähetetty: 01.12.2009 15:31 Viestin aihe: |
|
|
Lämpötalous toisella puolen, mutta toisella puolen myös lumipeitteen paksuus. Käsittääkseni alue josta peurat on aikanaan Suomeen tuotu on lumipeitteensä puolesta erilainen kuin Lounais-Suomi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
kaide100 Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 29 Huh 2005 Viestejä: 24 Paikkakunta: Espoo - Veslaht
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Petomies(kö) Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Lok 2007 Viestejä: 386 Paikkakunta: Akaa
|
Lähetetty: 01.12.2009 22:36 Viestin aihe: |
|
|
Woodleight kirjoitti: | Meillä täällä, missä peuroja on metsästetty 50-luvun lopulta |
Lienet metsästelevän siis Urjalan Halkivahassa?
Sillä tietääkseni siellä kaadettiin ensimmäinen luvallinen valkohäntäpeura (naaras) vuonna 1958!
Muutoin ensimmäiset valkohännät suomessa metsästettiin vasta vuonna 1960 maatalousministeriön myöntämillä 12 kpl kaatolupia, näillä luvilla ammuttiin tiettävästi 9kpl urospeuroja! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Woodleight Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 13 Lok 2009 Viestejä: 61
|
Lähetetty: 01.12.2009 22:46 Viestin aihe: |
|
|
En metsästä Urjalassa mutta ihan naapurissa. Paikkakunnalla, jossa legendaarinen kylänmies totesi, ettei peura olisi koskaan levinnyt Vesilahdesta Krääkkiötä kauemmas, jos sen liha olisi syötävää
No, tämä lause on sittemmin osoitettu vääräksi. Mutta saatoin erehtyä siinä, että ekat peurat olisi kaadettu 50-luvun viimeisenä vuonna. Saattoi se mennä vuoteen 1960 tai 1961. Pitää tarkistaa majan seinältä, siellä on alkuperäinen kaatoilmoitus kahdesta peurasta, jotka seuran mailla ammuttiin.
Luonnonvalintaan asti en ole valkohäntäpeuran kannan rakennetta selvittänyt tai tutkinut. Kirjoittamani kommentti oli vain mutu-pohjalta heitetty. Siltä vaan on tuntunut. Isompia pukkeja kaadettiin aiemmin. Syyä koon pienenemiseen voi olla tietysti joku muukin, kuin metsästäjien suorittama kaadettavien yksilöiden valikointi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JokuUkko Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2007 Viestejä: 8759 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 02.12.2009 11:17 Viestin aihe: |
|
|
Mut kai se aina menee niin et kun jonkun eläimen jahtia jossain aloitetaan niin siellä on paljon vanhoja yksilöitä Kun ne on saanu monta vuotta kasvaa. Meillä on nyt sama tilanne kauriin kanssa: näkyy tosi komeitakin sarvipäitä välillä (tosin olen aika huono vielä kauriinsarvia arvioimaan). Kun ei sitä kaurista oo metsästetty kun vasta noin 5v ja kaatomäärä ei vieläkään oo varmaan yli 25 yksilöä yhteensä. Eikä pukkeja oo ammuttu ku vasoina ja muutamina pikkupukkeina...
Varmaan sekin kanta nuorenis paljon jos se olis niin tuottoisaa et niit vois tosissaan alkaa paukuttaa Vähän off topicia ku peurast puhuttiin mut joku aasinsilta kuitenkin... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Giant Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Jou 2006 Viestejä: 434 Paikkakunta: Etelä
|
Lähetetty: 03.12.2009 11:04 Viestin aihe: |
|
|
Paljonko vasojen teuraspainot ovat olleet?
Ammuin ison olosen pukkivasan, ja paloiksi laitettaessa punnitsin ruhon osat 3 päivän riiputuksen jälkeen. Yhteensä tuli painoa 30,5kg.
En ole noita teuraspainoja koskaan aikasemmin punninut. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
kalmo Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Tam 2006 Viestejä: 1647 Paikkakunta: Tampere
|
Lähetetty: 03.12.2009 11:14 Viestin aihe: |
|
|
Kaksi vasaa tänä syksynä, uros lokakuun puolessa välissä 28kg ja naaras viime viikonloppuna 22,5kg. Siis orressa ilman päätä, nahkaa ja koipia.
Hyvin samoissa on vasikoiden painot pyörineet vuodesta toiseen. 27-28kg yleensä suurimmat, mutta pienimmät on olleet jotain 15kg paikkeilla. Pienet taitaa olla loppukesästä syntyneitä, eli joulu-tammikuun jälkikiiman tuotoksia.
Kalmo |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Woodleight Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 13 Lok 2009 Viestejä: 61
|
Lähetetty: 03.12.2009 15:47 Viestin aihe: |
|
|
Tarkastin ensimmäisten meidän seuran peurojen kaatovuoden. Se on "vasta" 1961. Uros ja naaras. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|