Ensivuodelle (2010) luvassa ennätysmäärä lupia

[Nimrod]

Kerrotko Pohjola jonkin yhdistyksen, jossa on paljon metsävahinkoja alueilla, joissa jahti jatkuu aktiivisena joulukuun loppuun asti. Näitä ei ole. Metsävahingot painottuvat alueille, joissa jahti kestää aktiivisena vain lyhyen aikaa ja tällöin alueelta otetaan valtavasti hirviä. Ts. luvat käytetään nopeasti. Jos ne käyvätkin vähänä, niin muualla aktiivisena jatkuva jahti painaa hirviä taas näille alueille kun siellä on rauhallista.

Nyt ei puhuta sitten useista kymmenistä tuhansista hehtaareista, vaan pienemmistä, yhden metsästysseuran tai pyyntiporukan alueista. Ongelma on kuitenkin se, että näille alueille saattaa pakkautua aivan järjetön määrä hirviä ja silloin tulee myös vahinkoja.

[Nimrod]

En uskoisi tuohon kähinäänkään, sillä itse olen hyvässä asemassa kun meillä on hirviä mitä pyytää johtuen juuri siitä, että me kepitämme hirvet nurin kuukaudessa ja sitten muut tuuppaavat hirvet meidän puolelle. Toisin sanoen meillä on hirviä mistä pyytää vaikka samalla suunnalla yleisesti olisi hyvinkin vähän hirviä.

Tilanne on muille isompi ongelma kuin meille. Samaten ongelmia on niillä metsänomistajilla, joiden metsiä hirvet niittävät. Kerran tulikin möläytettyä, että sitten kun meillä on luvat käytetty, niin pitäisi myös muiden lopettaa hirvenpyynti. Ongelma on vain se, että silloin muilla ei ollut edes puoliväli ylitetty...

[tahaton]

No tehän vastuullisina metsästäjinä tietysti aloitatte pyynnin vasta kun muilla on jo yli puolenvälin tai kaikki pakkasessa.

Leikki leikkinä, mutta ei niin paljon leikkiä etteikö vähän asiaakin. Kyllä jokaisessa rhy:ssä pitäisi porukalla seurojen ja yleensä pyytäjien kesken katsoa missä ne hirvet milloinkin majailevat ja missä niitä tuhoja ja ongelmia syntyy. Onhan se valtavaa vääntöä ja kähinää, mutta sittenpähän kun se on tehty kaikki puhuvat edes samasta asiasta ja on helpompi katsoa miten pyynti tulisi painottua.
Kun tämä ensimmäinen vääntö on tehty, jäsenet velvoittavat RHY:n neuvottelemaan kaikkien naapuri yhdistysten kanssa tämän saman asian reuna-alueilla. Paljon siinä saa istua ja karttoja katsella monenkin eri ihmisen kanssa, mutta kun sekin on tehty, on yhdistyksillä antaa selvät kuvat ja kartat RHP:lle hirvilupapolitiikan toteuttamiseen ja pyynnin ajoittamiseen vaikka seuroittain. Tammikuun alusta lähtien sitä aikaa hirvimiehillä piisaa vaikka tällaiseenkin harrastukseen.
_________________
loputon suo

[Nimrod]

Ongelmana painottamisessa on se, että mitä isommasta yksiköstä on kyse, sen tyhmempi yksikkö on. Toisin sanoen jos rhy yrittää painottaa lupia, niin painotus on joillekin sopiva ja toisille taas ei. Sama juttu kuin vasaprosentin määrittäminen. Osassa paikkoja jahdataan vasoja ja osassa käytetään aikuisten lupia ampumalla vasoja. Joissain paikoissa ennalta päätetty vasaprosentti on sopiva. Keskimäärin homma menisi kuitenkin oikein jos prosentteja ei päätettäisi etukäteen vaan pyytäjät tekisivät valinnan metsässä.

Mitä tulee tuohon sutkautukseen, että me aloittaisimme vasta sitten kun muut ovat puolivälissä, niin saattaisi mennä koko syksy pyytämättä. Alueemme on muutenkin hirvien suosiossa ja jos naapurit alkaisivat jahdin ja me emme, niin kohta olisi todellakin tilanne, että hirvet olisivat kaikessa rauhassa meillä ja muualla olisi 30% lukuunkin vaikea päästä...

Tällaisen tasoitusjahdin ei tarvitsisi olla pysyvä käytäntö, eli se olisi mielestäni hyvä työkalu tällaisten ongelmalliseksi paisuneiden tilanteiden ratkaisuun. Käytännössä viidenkin vuoden välein toteutettuna kannat pysyisivät huomattavan paljon tasaisempina ja tihentymät vähentyisivät. Hirvitiheys hakeutuisi aika luonnollisesti sille tasolle, millä kannan pyydettävyys eli tiheys olisi kohtuullisen tasainen.

---

Ehdotin yhteishaussa viime vuonna sellaista jakomenetelmää, että edellisen kauden ensimmäisen kuukauden jälkeinen kaatoprosentti olisi suhdeluku, jonka perusteella seuraavan kauden luvat jaetaan. Siis vaikkapa niin, että meidän 78% vs. naapurin 35% ja näiden suhteessa sitten lupapainotusta niin, että meille lisää ja naapurilta pois. Porukka tajusi mitä ajoin takaa, mutta systeemi ei saanut kannatusta, sillä osa pienemmistä porukoista olisi jäänyt kokonaan ilman lupia!

Tämä on luonnonmukaisen tasoituksen ongelma - se ei ota huomioon ihmisten tasa-arvoa... Sinänsä typerää. Voisinhan minäkin alkaa vaatia peuralupia itselleni kun niitä pirkanmaalaisetkin niin runsaasti saavat.

[Pohjola]

kinasteleppa nyt yksin jonkinaikaa ja selvitä onko ongelma vai ei, palataan sitten asiaan.
nyt lähen vaikuttamaan oman rhy:n hirviasioihin

[Nimrod]

Eipä tässä tarvitse kinastella, mielipiteitä on vain moneksi. Kenen asiaa Pohjola ajat? Kenen asiaa minä ajan? Näillä kysymyksillä on merkitystä.

Itse haluaisin, että omilla mailla olisi sopivasti pyydettävää, jotta homma ei mene aivan vakituiseksi työksi ja toisekseen haluaisin, että valtionmaillakin olisi hirviä ja järkevä määrä pyytäjiä. Minä en siis hamua lihaa ja lupia, vaan haluaisin, että harrastaminen olisi mahdollisimman mielekästä.

Tosiasia on kuitenkin se, että Lapin hirvenmetsästys on täynnä satuja, uskomuksia, lihanhimoa ja sosiaalipolitiikkaa. On muuttoparvia ja on suuria vaelluksia Ruotsista, mutta tosiasia on se, että ainoastaan pyynninaikaisella hirvien sijoittumisella on merkitystä. Tämä ei perustu sitten taas siihen, että mitä tulee, mistä tulee ja minne on ehkä menossa. Tähänkin on olemassa indikaattori, eli edellisten kausien kaatoprosentin kehittyminen jahdin alkuvaiheessa, mutta tätä ei haluta käyttää sen vuoksi, että se on alueellinen työkalu, ei poliittinen. Toisin sanoen painottamalla lupia alueellisesti oikein, saadaan aikaan epätasa-arvoa pyytäjien välille.

---

Henkilökohtaisesti poistaisin hirven osalta vapaan metsästysoikeuden. Aivan oikein. Näin rajusti tekisin. Sitten taas antaisin paikkakuntalaisten seurueille etuoikeuden hakea lupaa oman kunnan alueelle. Tässä yhteydessä jakaisin valtion maa-alueet metsästyssektoreihin, joille myönnettäisiin luvat sektoreittain. Valtion alueiden luvat jakaisin hakijoille "arvalla", eli esimerkiksi niin, että seurue jättää jokaisesta metsästäjästään arvan, joka tuo sitten luvan seurueelle jos ko. arpa vedetään. Täten riskillä voisi jättää omankin arvan omalla nimellään, jolla saisi sitten sopivan munkin käydessä koko hirven itselleen. Jos siis haluat huonona vuonna metsälle, niin hakeudut isompaan seurueeseen, johon suuremmalla todennäköisyydellä tulee lupa/lupia.

[Pohjola]

joopa, soppa valmis, kuka missäki on ollu ja millon yms.

Minä ajan tasapuolista kantaa sekä pyyntiä, mutta ihan oman kunnan alueelle. Yksityis maat on yksityistä omaisuutta. Niillä tuleva on ihan eri asia kun jaetaan valtion tuotto, siihen pitää olla kaikilla tasapuolinen oikeus omassa kunnassa, riippumatta saako valtion eläkettä, paljonko on tilillä, tai sioitettuna, omistaako kerrostalon vai metsätilan.

Esim. meillä on erinlaista tuottopohjaa kun kunta on iso, kumminki hehtaarit on samanarvoisia jokapuolella. Hyvä niin, koska kumminki pyynti painottuu jolseenki koko kuntaan.
Onhan kunta jaettu useaan lohkoon, nyt jos lohkoja aletaan painottamaan eriarvoisesti, niitä olisi hieman pienennettävä tuotollisesti järkeviin kokoihin, ja myös silloin tulis eteen erinlainen jako eri alueiden hehtaareille, soppa valmis, (kiistaa tulee ketä pannaan sinne missä saa kahdeksalla kortilla luvan, kun toisella alueella sais kolmella).
Tätä taistelua on muutamissa yhdistyksissä hoidettu menestyksellä, jos mittarina on julkisuus.
Siis, pääsääntöisesti pysykäämme tasajaossa. Kuhan maattomat seurat ei ala vetämään liiaksi mattoa alta. Ahneus on paha asia, valitettavasti sitä on meillä kaikilla, vaikka emme ite huomaa. Mielestäni se on oikeuksien puollustusta .
Olisi muuten mielenkiintoisaa kuulla mikä on sopiva miesmäärä hirveä kohtaan oman kunnan lupaan, ennenkuin lupia jaetaan ulkokuntiin.
Vai onko jokin rosentti luvista laitettava ulos?

[Nimrod]

Sopivalla miesmäärällä ei ole merkitystä, vaan lähinnä sillä, että paljonko mistäkin kaadetaan. Ehkä paras olisi määrittää jokin prosentuaalinen kiintiö ulkopaikkakuntalaisille, ja hinta sellaiseksi, että esimerkiksi naapurikuntalaisen tai lappilaisen hinta näiden lupien osalta olisi edullisempi ja mahdollistaisi esimerkiksi kunnan rajamailla asuville joustavamman metsästyksen "kotimetsässä" naapurikunnan puolella. Suosittelisin ottamaan suoraan mallia Kanadasta tai USA:sta, jossa tämäntyyppinen järjestelmä on valtionmaiden suhteen käytössä.

Henkilökohtaisesti en ymmärrä yhtä asiaa tässä vapaassa metsästysoikeudessa ja se on se, että periaatteessa minulla on yksityisseuran jäsenenä oikeus pyytää myös valtionmailla, vaikka tämä ei varmasti ole ollut luvanmyöntäjän tarkoitus. Meidän seurassa tätä ei kuitenkaan harjoiteta, eli pysymme yksityismailla. Sanoisin kuitenkin, että on olemassa yksityisseuroja, joiden jäsenet pyytävät hyvin suurella painotuksella valtion mailla ja tämä johtaa taatusti kantojen tihentymiseen yksityismailla, kuten se myös haittaa valtionmailla pyytäviä. Tämä pitäisi saada loppumaan kertakaikkiaan. Sitten kun muistetaan, että Lapin yhdistykset ovat etelän piirien kokoisia, niin valtionmaiden osalta tulisi ehdottomasti mennä pienempiin alueisiin. Voin kertoa, että esimerkiksi Rovaniemen yhdistyksen alueella tulisi jahdin painopisteitä muuttaa raa'asti ja alueellisesti tarkemmin siten, että miehet hakeutuisivat pyytämään niille valtion alueille missä on hirviä.

Joka tapauksessa tärkeintä olisi se, että metsästyslain 26§ muutettaisiin ja sieltä otettaisiin pois kohta "Edellä 8 §:ssä tarkoitetulle alueelle pyyntilupia myönnettäessä on lisäksi kiinnitettävä huomiota metsästysmahdollisuuksien tasapuoliseen jakaantumiseen." Tämä on kertakaikkisen sekopäinen pykälä, sillä luonto ei ole reilu eikä tasapuolinen.

[Lahtaaja]

[Nimrod]

Mikä se sitten on tämä yhtenäisen tuhannen hehtaarin järki? Ehkä sekin vaatisi sorvausta ja vaikkapa niin, että haussa ei tarvittaisi yhtenäistä aluetta, vaan ns. sirpalealueillakin voisi pyytää jos hakijalla on määrätyllä alueella riittävästi vuokramaita.

Koko homma on kiinni siitä, että halutaanko hirvilupien jaossa toteuttaa sosiaalipolitiikkaa vai halutaanko hirviä pyytää sieltä missä niitä on.

[Pohjola]

Minun puolesta esim. roi saa jatkaa ihan omassa poppoossaan sitä taistelua missä hirvet millonki on ja paljonko sulle mulle pitäs lupia herua.
Naurattanu kattoa ku äijät kerää mappitolokulla aineistoa miksi juuri meidän pitää saada enemmän lupia kuin naapurin. Jatkaa vain, mutta antakaa rauhaisempien yhdistysten olla ja päättää ihan ite hommansa.
Neuvokaa sitten ku itellä menee hyvin.

[Nimrod]

On erinomaista, että Sodankylässä ei ole ongelmia hirvenpyynnin suhteen. Erikoista asiassa on se, että kyseessä on myös riidaton porukka.

Tänään juuri kokouksessa ihmeteltiin taas kerran tätä pyyntitavoitteisiin pääsemistä ja suurimmat ongelmat oli ollut niillä seurueilla, joiden pyyntialue oli suurten yksityisseurojen vieressä. Näissä paikoissa yleinen trendi oli se, että jahdin alkuvaihe sujui normaalisti, mutta noin kuukauden kuluttua yksityismailla hiljeni sen verran, että hirvet olivat sitten siellä.

Itse voin puhua vain omasta puolestani, eli meillä oli hirvet nurin kuukaudessa ja sen jälkeen hirviä lappoi alueelle sen mitä lappoi, ja naapuriseuroissa oli tämän jälkeen hiljaista.

Oma mielipiteeni on se, että meillä pyydettiin ehkä sopiva määrä hirviä, mutta muut olisivat saaneet pyytää omansa nopeammin...

Toisaalta, tuntui tämä ongelma olevan siinä mielessä hassu, että pystyyn jäi yhtä tai kahta vasaa ja näiden perässä sitten porukka kirmasi kuin mieltä vailla. Meilläkin jäi yksi vasa ja kaksi aikuista pystyyn koko seuran alueella, mutta se on aika vähän seitsemästäkymmenestä hirvestä. Aika vähän motivoi vasajahti enää joulukuussa kun pakkaset ovat täynnä jo marraskuun alussa.

[Pohjola]

Ongelmat ja riidat on erittäin pieniä, jos vertaa muutamiin naapurikuntiin.
Totta tietenki että eri näkemyksiä on, mutta mielestäni homma on loppupeleissä reilassa.
Saa nyt nähä mitä tämä MH:n kuvio tuo tullessaan.
Kohta taas saadaan lentolaskenta ja totuutta kantaan, päästään vääntämään kiintiö.
Näppituntuma, hieman putoaa, joten miesmäärä hirvelle kasvaa.