Metsäkanalintujen rauhoitukset 2010

[pekkis]

Aukkoja on monenlaisia... rehevän ja ravinterikkaan maan aukkoihin kasvaa semmoinen vimmatun viidakko ja heinikko, että sen alla ei mikään kasva. Sitä jos et vuosittain käy siivoamassa, niin siitä ei kehity juuri mitään.

Mutta monesti karummilla "havumailla" olevat aukot ovat siistimpiä ja marjaakin löytyy melkein het kohta hakkuun jälkeen. Ja monesti koppelon pesä löytyy tuoreesta hakkuuaukon murrokosta.

[Anttiman]

Etelä-Suomen rehevillä kasvupaikoilla heinittyminen ja pusikoituminen heikentää hakkuun jälkeistä elinympäristöä. Kotoseudulla on myös paljon sellaisia tiheitä kuusikoita, joissa kenttäkerros on aivan kuollutta ja linnut eivät noilla alueilla viihdy kuin korkeintaan lepäämässä puissa.

Harsinnan huono puoli on se, että siinä helposti käy niin, että nopeiten kasvavat laadukkaan geeniperimän puut kaadetaan nopeasti pois ja sukuaan jatkamaan jäävät hitaammin kasvavat tai muuten epäkelvot puuyksilöt.

Metso on laji joka tarvitsee yhtenäisiä metsäalueita. Etelän tilkkutäkki metsät eivät elätä kovinkaan tiheää metsopopulaatiota ja siksi soitimet kärsivät. On mielenkiintoista nähdä miten "Osaran aukeiden" metsopopulaatio pärjää nyt kun alueille on saatu varttunutta metsää. Osaa, ainakin Etelä-Suomen, metsistä on hoidettu liiankin hyvin metsätaloudellisessa mielessä, että niistä olisi hyviksi elinympäristöiksi metsäkanalinnuille. Suurin ongelma mielestäni ei ole ruuan puute vaan kunnollisten poikueympäristöjen puute ja jossain määrin suojan puute.

[Hylsysoppa]

Ja pelkästään marjoilla ei kanalinnut elä...aukaskeepa kupu, rokkatorvi, rauhasmaha, kivipiira kunnolla ja "PEITTÄKÄÄ" ne marjat ja katsokaa lähempää mitä muuta kun marjoja sieltä löytyy...

[velman]