Kokemuksia koppelon rauhoituksesta seuran alueella?

[KurkkaHolli]

Mites naapurialueet? Jos siellä teidän soitimilla ei ne isännät olekaan samaa körmyluokkaa, mitä naapurustossa niin voipi tuollakin olla lusikka sopassa. Eikös se jossakin ollu oikein tutkimuksinkin todettua, että metson soidinäänen matalat taajuudet kantavat jopa useiden kilometrien päähän? Tuosta voisi järkeilemällä päätellä, että sinnehän ne koppelot suuntaavat, mistä ne parhaat geenitkin saadaan. Pesinnäthän eivät soidinkeskuksesta kovin hirveän kauas kulkeudu.

[Sojakka]

Meillä on ollut koppelo rauhoitettuna niin kauan kuin muistan. Metsokiintiö on ankkuroitu sekin yhteen. Jahtihommat aloitin 80-luvun lopulla ja silloin tuntui metsoja ja koppeloita olevan ~50/50.

Nyt viimeisen ~10 vuoden aikana tuntuu koppeloiden määrä nousseen kovasti suhteessa metsoihin. Poikueen kun näkee niin 80% lentoon lähtee koppelo. Vaan voipihan se olla sattumaakin, sen verran pienet ovat omat otannat viime vuosilta.

Tuon yhden metson ampuminen/syksy on kuitenkin vieläkin helppoa kuin heinänteko, kiitos alueemme järkevän metsästyspaineen sekä pienpetopyynnin.

[tetri]

[yyp]

Maisemat ei kyllä muutu mitenkään toisenlaisiksi naapuriseurojen puolella. Faktaa on, että metsoja on metsästettäväksi asti, koppeloita vaan ei ole läheskään niin paljon kuin ukkoja. Muutamia aktiivisia soitimia on tiedossa ja metsot lisääntyy alueella ainakin jossain määrin. Poikueita ei kuitenkaan montaa vuodessa näe. Ehkä maastomme on sitten paremmin sopivaa ukkometsoille, en tiedä. Siirtyisivätkö ne sitten muualta alueellemme, vaikea sanoa onko niin, mutta itse en siihen usko.

Eipä taida olla syytä koppeloa rauhoittaa, kun ei tunnu muiden kokemusten perusteella siitä olevan kovinkaan merkittävää hyötyä ja kanta tuntuu kestävän kevyen verotuksen. Hyvä se on kuitenkin seurata tilannetta ja jos ukkometsotkin alkaa loppumaan niin tekee sitten se rauhoituspäätöksen.
_________________
" Rauhoitettu riistanhoitomaksulla "

[HaM]]

Metsopoikueessa taitaa käydä niin, että ukkolinnut valitsevat reviirinsä kohtuu läheltä synnyinsijojaan, kun taas koppelot muuttavat nuorena jonkin verran asuinsijaansa, aivan kuten akkateeretkin, mutta sitten alueelle vakiinnuttuaan pesivät siellä vuosi toisensa jälkeen, mikäli olosuhteet sallivat, ja alueelta löytyy vielä myös ukkoja. Jostain syystä teidän alueelle ei nyt ole tullut nuoria koppeloita, johtuuko se sitten valtakukkojen puutteesta vai siitä, että lähialueilla ei ole koppeloita mitä levitä teidän alueelle.

Saakos kysyä yyp:ltä, että missä päin kuopiota hän mahtaa vaikuttaa..? Meillä tuolla länsirintamalla ei ainakaan metsokanta ole vuosiin ollut oikein metsästettävällä tasolla. Syksyisin kyllä kukkoja varsinkin näkyy tutuilta paikoilta, mutta koppeloita melko harvoin, poikueita ei juuri koskaan. Suurimpana syynä siihen on varmastikin todella pirstaleiset metsäalueet ja metsänomistajien tyyli työntää kuusentaimea joka paikkaan maatyypistä riippumatta.

Esimerkkinä edellä mainituista koppeloiden muutosta on omakohtaisia kokemuksia hyvin pieneltä alueelta. Alueella on pieni suolampi, räkämännikköä, isoa kuusikkoa mustikkakankaineen ja jonkinmoinen ala männikköä puolukoineen. Alue ei todellakaan ollut iso, muutaman hehtaarin luokkaa. Muutama syksy sieltä löysi joka kerta ukkometson ja usein näki koppeloitakin, "parhaalla" reissulla kolme. Onnistui siinä joskus pieni metsopoikuekkin, kunnes alueen valtakukko mennä kupsahti. Pari vuotta aluetta sai kulkea, eikä siellä varmasti nähnyt metson metsoa, mutta nyt pari syksyä takaperin alueen oli ottanut omakseen uusi kukko. kahtena syksynä sitä olen nyt käynyt katselemassa, oikeastaan joka kerta sen löytää, mutta yksin sekin siellä saapi olla, ei ole koppeloita näkynyt... Yhtenäinen metsäalue tässä on todellakin hyvin pieni siihen nähden mitä kirjat kertovat vähintään 50ha kokoisesta metson reviiristä, mutta kai siellä on peruselementit kohdallaan, koska siinä joku aina yrittää majaansa pitää...

[kari049]

meidän alueilla n.30000ha koppelo rauhoitettu ainakin 30v ja niitä on aina vaan "vähän"ei se metsästys niitä tapa. joku muu asia se on ehkä pedot ?viisaammat vastatkoon.

[yyp]

[HaM]]

juu, näkyyhän nuita, mutta en usko poikueiden selviävän täällä kovinkaan hyvin. Viime kesänä meillä oli rauhoitetulla alueella iso metsopoikue, laskin että lintuja oli yhteensä 8, ja isäni oli eri kerralla lenkillä käydessään laskenut 9, mutta jonkin ajan päästä ei poikueesta ollut enää mitään tietoa. Sen verran keväällä huomasin, että sillä alueella pesi huuhkajat ja löysinkin melko monta jäniksen raatoa sinä kesänä, eli olisiko ne koituneet metsopoikueen kohtaloksi. Silloin kun minä näin poikueen, poikaset olivat jo suunnilleen teeren kokoluokkaa ja lensivät hyvin. Mutta koska en raatoja löytänyt, toivoa sopii että ne olisivat vain muuttaneet jonkin verran aluetta =) (raatopino tietysti löytyy huuhkajan pesän kupeelta...)

Metsopoikueitten epäonnistumiseen nyt löytyy paljonkin syitä; korppeja, variksia, närhiä ja supikoiria on vähintään riittävästi. lisäksi isompien metsien aluskasvusto ei ole monin paikoin riittävän suojaisaa ja nuoremmat metsät taas on pelkkää kuusikkoa tai sitten jotain läpikulkematonta ryteikköä.

Mutta luotto on kova, että vielä ne kannat tuosta nousevat Kunhan vaan jäniksiä metsissä riittäis, jottei tuo suhteellisen korkeaksi noussut ilveskanta rupea kovasti verottamaan liikaa lintusia..

[yyp]

Parhaana aamuna viimesyksynä bongasin metsäautoteiltä automatkalla teerisuolle ja takasin 11 mustaa metsoa, joten kyllä niitä alueellamme on. Vertailun vuoksi koko syksyn aikana näin alueellamme kaksi koppeloa, toisen tiellä ja toisen maastossa. Aika paha vääristymä täällä on, ja ymmärtänette syyn huoleen tulevaisuuden metsokannasta.
_________________
" Rauhoitettu riistanhoitomaksulla "

[Horst]

Meillä oli aikoinaan 80 ja 90 luvulla varmaan lähemmäs kymmenen vuotta seuran mailla kaikki kanalinnut rauhoitettu. Alueen kokoa en muista, mutta useita kymmeniä tuhansia hehtaareita kuitenkin. Tuohon ajanjaksoon mahtui niin huonoja kuin hyviäkin lintuvuosia, mutta ei siitä rauhoituksesta mitään havaittavaa hyötyä ollut sitten kun rauhoitus purettiin. Metso oli tuonkin jälkeen vielä rauhoitettu monta vuotta, mutta niin vain kävi, että metso alueelta hävisi melko olemattomiin lähinnä isompien vanhempien metsä-alueiden hakkuiden vuoksi. Sitä ennen niitä näkyi kyllä kohtuullisesti.

90-luvun puoliväliin tultaessa oli metsonkin rauhoitus purettu ja vasta 2000-luvun alkaessa alkoi metsokanta jälleen alueella lisääntyä. Tämä mielestäni johtui siitä, että taimikot ja nuoremmat metsät oli päässeet siihen kasvuvaiheeseen, että ne kelpasivat elinympäristöksi metsoille. Nykyään alueella on mukavasti ollut lintuja hyvinä syksyinä. Kiintiöitä ei myöskään ole ollut tapana pitää.

Kotipaikkani ympäristössä on ko seuran mailla muutaman tuhannen hehtaarin alue, jossa yleensä käy metsällä noin puolen kymmentä miestä ja hyvinä syksyinä siitä melkoinen kasa lintuja ammuttu. En ole huomannut, että tuollakaan olisi ollut juuri vaikutusta kantoihin, vaikka metsästyspaine on ollut välillä melkoista. Nyt viime vuosia alueella on metsästetty huomattavasti vähemmän tai ei juuri ollenkaan, ja kyllä ne kannat vain on sitä samaa mitä muuallakin tuolla päin. Menee ihan kannanvaihteluiden mukaan. Muutoin seuran alueella on nykyään kanalintujen metsästys vähentynyt huomattavasti porukan laiskuttua tai vanhettua, muutamaa soidinmaakaria lukuunottamatta, mutta eipä voi sanoa, että olisi ollut tuollakaan vaikutusta kantoihin.

Itse en usko rauhoituksiin näissä asioissa. Kyllä se enempi on kiinni siitä, että linnuille on elinympäristöt sopivia ja petokannat kurissa. Sitten se on vain kiinni lähinnä siitä, että miten sattuu pesinnät onnistumaan.

[yyp]

Taitaa loppupeleissä olla niin, että täysrauhoituksilla ei tänä päivänä taida olla suurtakaan merkitystä. Aika suuri osa seuroista asettaa kiintiöt kanalintusaaliille ja tämänpäivän valveutunut metsästäjä säätelee sitten itse mitä tai minkälaisia lintuja kiintiön sisään ampuu. Seuran sisäinen "omavalvonta" on yllättävän tehokasta.

Sinänsä hieman yllättävää kuulla, että rauhoituksilla ei ole ollut oikeastaan minkäänlaista vaikutusta kannan kehitykseen. Toisaalta tämä vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että metsästys on pieni tekijä kanalintukantojen kehityksessä verrattuna elinolosuhteisiin ja pesimä- ja poikueajan säätiloihin.
_________________
" Rauhoitettu riistanhoitomaksulla "

[Horst]

Kyllä se hyvin pitkälle varmasti noin on.

Se kuuluu mielestäni myös asiaan, että silloin kun niitä lintuja on hyvin, niin niitä voidaan myös ampua suurempia määriä. Huonona syksynä saaliit jää poikkeuksetta pieniksi, vaikka paljon metsästäisikin ja niinhän sen kuuluu ollakin. Juuri huonoina lintuvuosina kiintiöillä varmasti on paikkansa ja kyllä ainakin täällä päin jää monilla sekin kiintiö ampumatta. Hyvänä poikuevuonna kantaa voi ja pitääkin mielestäni rokottaa reilummin ja itse ainakin uskon varauksetta paikallisten metsästäjien osaavan itse määritellä sen, minkä verran niitä lintuja kärsii ampua. Mentiinpä kiintiöiden puitteissa tai ei. Tietenkin aina isosta joukosta löytyy se -50 teertä soitimelta syksyssä- tyyppi, mutta niinhän se menee aina ja kaikissa muissakin asioissa. Se ei kuitenkaan ole se kynnyskysymys tässäkään.

[dominator]

Meillä on ollut koppelo rauhoitettu niin kauan kun itse muistan, n.20 vuotta. Ja jostain syystä todella harvoin tulee mokomiin törmättyä. Mustia ukkoja kyllä tulee havaittua nykyään jo miltein joka reissulla ja vieläpä useita. Metso kanta on hiljalleen kyllä noussut. Syytä tuohon en kyllä osaa lähteä arvailemaan... Pinta-alaa meillä on n5.500 hehtaaria ja kiintiöt sallii yhden metson verotuksen per ukko ja ukkoja jotka metsään asti lintujen takia viitsii on vaan kourallinen...
_________________
Powered By: 308WIN T3 Hunter + Luger PRO-NA 3-12x56 + AU Jet-Z

[Hitleri]

[GWP]