| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
CrB
Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Lok 2005
Viestejä: 1839
|
 Lähetetty: 03.07.2011 18:54 Viestin aihe: |
 |
|
Voisi myös ymmärtää, isojen investointien yli (tai niistä johtuen), saadaan vielä se 4E tuntipalkka. Tämä ei päde kääntäen, eli minimoimalla investoinnit maksimoitaisiin tuntipalkka.
_________________
Liikettä niveliin |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Aris60
Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004
Viestejä: 3295
|
| Lähetetty: 03.07.2011 19:46 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Kylvö ja sadonkorjuuajat on rajallisia, joita vielä säät sotkee. Silloin ei vehkeet voi olla remontissa odottamassa korjaajaa tai varaosaa. Etenkin jos hommaa tehdään tosissaan. Yllämainitut seikat ovat myös syy siihen miksi esim. puinnin ulkoistaminen voi olla mahdotonta. |
Tuttu perustelu. Suomalaisella tilalla on keskimäärin alle 40ha peltoa. Kaikki pelto on hyvin harvoin samalla viljeltävällä kasvilla kylvetty. Edes naapureiden. Lajikkeetkin vaihtelevat. Tämä luo pakostakin porrastusta kylvön ja sadonkorjuun aikatauluihin.
Nykyaikainen iso puimuri kykenee suuuruusluokkaan 2 ha puintiin tunnissa. Eli sadonkorjuu etenee 10-15ha päivässä. "Normitilan viljavainiot " on puitu kolmessa päivässä. No tämähän ei ole koko totuus vaan puimuria joudutaan siirtämään, pahimmillaan pitkiäkin matkoja lohkojen välillä ja niitä odotustuntejakin tulee. Eli teho putoaakin 1-2ha välille tunnissa monin paikoin. Ja niitä hankaliakin lohkoja on. Kyllä puimuri on kallis investointi. Tuosta 40ha tulee viljaa noin 160-200 tonnia. Eli vuorokaudessa pitäisi esimerkiksi kuivata optimi 18% kosteuksista vehnää noin 13% 80 asteen lämpötilassa 100 tonnia. Todellisuudessa jo 70 asteen lämpötila lisää riskiä itävyyden kärsimisestä. Se juuri onnistuu nykyään pienelläkin 6 tonnin tuntivauhtiin pääsevällä kuivurilla. Jos taas kosteus olisikin huonoista keleistä riippuen 25% (suurin suositeltava kosteus puitaessa mallasohraa) tai jopa 30% jota vielä joskus puidaan kun kelit ovat surkeat, ei enää täyttä päivää tahdo puimurilla voida ajaa jos sitten kuivuri ei ole aika rutkasti ylimitoitettu (esim. 12 tonnia tunnissa). Ja se ei tahdo kannattaa. Nyt joku sanoo mallasohran kestävän 25% kosteudella vuorokauden varastoinnin. Totta toinen puoli, mutta kuka sen uskaltaa silloin tuohon varastoon jättää. Jos vilja onkin vehnää ja pääsee kuumenemaan ennen kuivausta, sitko kärsii niin paljon, että leivontaominaisuudet menevät. Puintikapasiteettia voi ostaa. Jatkokäsittelykapasiteetin ostaminen on vaikeampaa ja riskit kasvavat. Mitä halvempaa vilja on sitä suuremman sääriskin korjuuaikana voi ottaa. Jos sääriski on olemassa laitekannan puutteiden takia olisiko kannattavampaa siirtyä kokonaan rehuviljan viljelyyn? Sopimusviljelijöistä valtaosa käyttää "rahtikuivausta" ja 40-60ha tiloista siihen haluaisi siirtyä 47% kyselyn mukaan.
Leikkuupuimurin käyttötuntimäärän lisäys 40 tunnista 120 tuntiin vuodessa pudottaa konetuntikustannusta 30-35%%. Jos käyttötunnit ovat vain 20h vuodessa tuntikustannus nousee 80-100% Verrattuna 40h vuotuiseen käyttöaikaan.
Suomessa maatalustraktorin käyttötuntimäärä on noin 1000h Euroopassa keskimäärin 4000-4500h maasta riippuen. Traktoria ei teollisuuteen kannata hankkia normaaliajoon tehdasalueelle ollenkaan jos käyttötunnit jäävät alle parin tuhannen. Se tulee halvemmalla palveluna. Edes lumitöiden tekemiseen menevä 500h vuodessa lähinnä yöaikaan tuoma lisätuntimäärä ei vielä investointia pinnalle nosta.
1000h tunnin vuotuiseen työkäyttöön ostettu yleiskäyttöinentyökone (traktori) on lähes jouto käytössä. Maatilapalveluita, aurausta ja kuljetuksia, maansiirtoa tekevä yritys ajaa kahdella traktorillaan noin 6500-7000h vuodessa tässä naapurikunnassa. Työntekijöitä on 7 henkeä. Talvella kuulemma töistä on kuitenkin pulaa.
Osittain sääriskiä pienentävää 3m suorakylvökonetta ei kannata hankkia jos kylvettävä alue on alle 120ha eli kolme suomalaista tilaa yhdessä. Suorakylvöllä hehtaarisuorite on kolminkertainen aikayksikössä. Jos sillä aikoo urakointia tehdä olisi kylvettävää olla tuplamäärä.
Ja kun MTT teki viljan korjuun herkkyysanalyysiä niin tälläisen alla olevan tilan sadonkorjuuseen meni lohkonvaihtoineen puintitunteja 91h ja traktoreiden ajoon 20h työaikaa. Vastaavasti kuivausaika oli noin 300h.
Viljelypinta-ala 120ha koneet puimuri 360cm, kaksi traktoria, kaksi peräkärryä ja käyttäjinä 2 henkilöä. Ohraa 48ha, kauraa24ha, kevätvehnää 24ha, syysvehnää 12ha ja ruista 12ha. Sääaineisto 1997 ja 30m3 kuivuri.
Johtopäätöksenä oli mm. Urakoitsijan käyttö isoillakin tiloilla oli kannattavaa puintityössä. Sadon määrä on kyettävä suhteuttamaan tuotantokustannuksiin. Isolla panostuksella on järjetöntä pyrkiä maksimaaliseen tuottoon. Koneiden käyttömäärät ovat alhaiset. Uudet tekniikat kokeiluun ja kehitykseen.
Tuo edellinen on viljelijöiden omasta koulutusmateriaalista.
Lainauksen kirjoituksessa näkyy juuri osan viljelijöiden ajatusmaailman koko kuva. Vehkeet on oltava omat. Kaikki työ on tehtävä itse, riippumatta onko se kannattavaa. Sitä ei tarvitse eikä kannata laskea koskaan. Mitään muutakaan kannattavaa työtä ei ole näköpiirissä, saatanhan tuon tehdä. Lisäksi lainauksen ulkopuolelta. Hyvällä viljelijällä on korkea satotaso, panostuksilla ei niin väliä ole. Viljelypinta-ala ratkaisee menestyksen, ei niinkään lohkojen sijainti, koko ja tarkoituksenmukaisuus. Mä tiedän juuri parhaiten itse mikä kasvaa hyvin mun pelloilla. Totta varmasti. Mutta mikähän menisi syksyllä varmasti kaupaksi ja vielä kunnon hinnalla? Ilman varastointia kevääseen saakka? Mitenkähän viljelijän työtuntien vuosittaista jakautumaa voisi tasoittaa? Voiko sitä?
Kyllä tässäkin taitaa olla ihan sama ilmiö kun muussakin yhteiskunnassa. Nuoret ovat hyvin (tai paremmin) koulutettuja kun vanhempansa. He tuntevat usein uudet työmenetelmät ja eri tekijöiden vaikutukset. Muutosta ei tapahdu ennen tilojen siirtymistä heille. Jos silloinkaan kun vanhukset jäävät lomitus/sesonkityövoimaksi tilalle. Kotieläintuotanto ja kasvinviljelytiloilla on osittain pahimmat työsumat eri aikaan. Rehuviljanviljely ja eläintuotantotilojen yhteistyö voisi olla esim. harkittaessa viljankuivauksen tarpeellisuutta varmasti paremapaa. Paljon muutakin yhteistyötä voisi olla tarpeen harkita. Muunmuassa varaosat ja konehankintojen koordinointi.
Ja kyllä maailma on muuttumassa myös tukipalveluiden osalta. Ei muutamavuosi sitten voitu keskustella traktorin hankinnasta huoltoleasing -ratkaisulla. Tietylle kiinteälle vuotuiselle tuntimäärälle hinnoiteltuna. Nyt kuulemma voi. Kun ei mainosta juuri mun traktorin olevan näin hankitun.Asiakkaita ovat isot tilat, jotka muutenkin ostavat ulkoisia huoltopalveluita tuotantokoneille.
Mutta jos joku hommaa tekee todellisella 4-5€/h tuntipalkalla hän varmasti homman haluaa myös tulevaisuudessa tehdä samoin. Ei silloin kukaan voi neuvoa. Eikä herra paratkoon saa edes yrittää.
P.S Kuka todella tietää puinnin jääneen tekemättä puimurin puutteen takia? Tai kylvön kaatuneen konekapasiteetin riittämättömyyteen? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Lahtaaja
Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2004
Viestejä: 2693
Paikkakunta: EU:n maakunta
|
| Lähetetty: 03.07.2011 23:39 Viestin aihe: |
|
|
Onko niitä ostopalveluja saatavissa ihan noin vain?
Jos joku haluaisi keskittyä monipuoliseen maatalouden koneurakointiin, niin vehkeitä olisi oltava isolla rahalla sen traktorin päälle, ja joilla käyttöaika kuitenkin olisi varsin lyhyt. Käytännössä kymmenien tuhansien eurojen investoinnit seisoisi 11kk vuodessa. Hieman hillitsee koneurakoinnin aloittamista.
Toisekseen onko tiloilla halukkuutta palveluiden ostoon jos oma aika vähänkin riittää? Vieraan työssä on aina sen vieraan palkka lisänä kustannuksissa. Toisekseen omaan käyttöön ostetulla käyttöaika on pitkä, kymmeniä vuosiakin.
Mitä tulee noihin kaukana oleviin ja muuten hankaliin (pieniin) lohkoihin, ne varmasti syö aikaa ja kannattavuutta melko lailla. Toisaalta ei EU sen paremmin kuin suomen valtiokaan isommin panosta näiden ongelmien parannukseen aiemmin mainituista syistä johtuen. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Aris60
Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004
Viestejä: 3295
|
| Lähetetty: 04.07.2011 00:49 Viestin aihe: |
|
|
Onko niitä ostopalveluja saatavissa ihan noin vain?
Muutama esimerkki
http://www.aulisnuuja.fi/urakointi.html
http://www.kuhankone.fi/
http://www.koneurakointia.fi/
Näitä riittää ...
Lisää http://www.fonecta.fi/tuotteet-palvelut/-/q_maatalous%20koneurakointi/1/
| Lainaus: | | Jos joku haluaisi keskittyä monipuoliseen maatalouden koneurakointiin, niin vehkeitä olisi oltava isolla rahalla sen traktorin päälle, ja joilla käyttöaika kuitenkin olisi varsin lyhyt. Käytännössä kymmenien tuhansien eurojen investoinnit seisoisi 11kk vuodessa. Hieman hillitsee koneurakoinnin aloittamista. |
Kun itsellä koneet pyörivät muutaman päivän niin yrittäjällä ne pyörivät huomattavasti enemmän viikkoja ne uusitaan aika tiheästi, huolletaan ja joskus urakoitsijalla niitä koneita on useampia vaikka yksi olikin rikki niin korttitalo ei romahda kuten itsellä yhdellä puimurilla. Enhän minäkään lehmää elätä saadakseni kahvimaidon.
| Lainaus: | | Toisekseen onko tiloilla halukkuutta palveluiden ostoon jos oma aika vähänkin riittää? |
Juuri näin, tästä se 4€/h palkka juuri tuleekin. Mutta mitä jos kävisitkin tekemässä tuona aikana naapurille viherrehua, paalausta tai vaikka lanaamassa tilustiet? Tuskin sitä tarvitsee tehdä 4€/h tuntipalkalla. Tai työvaihtona auraa sen tie talvella.
| Lainaus: | | Toisekseen omaan käyttöön ostetulla käyttöaika on pitkä, kymmeniä vuosiakin. |
ja sama mies kirjoitti hieman aiemmin | Lainaus: | | Kylvö ja sadonkorjuuajat on rajallisia, joita vielä säät sotkee. Silloin ei vehkeet voi olla remontissa odottamassa korjaajaa tai varaosaa. Etenkin jos hommaa tehdään tosissaan. Yllämainitut seikat ovat myös syy siihen miksi esim. puinnin ulkoistaminen voi olla mahdotonta. |
Luotettavat kymmeniä vuosia vanhat koneet, varaosia saa etsiä. Kehityskin on muuttanut työmenetelmätkin jo kauan sitten. Mun mielestä kone "omaan käyttöön ostetulla käyttöaika on pitkä, kymmeniä vuosiakin" on hukkainvestointi. Siitä ei koskaan saa rahoja pois. Yli kymmenen vuotta vanha kone ei sovi enää ammatinharjoittamiseen jos se on edelleen teknisesti uuden veroinen on se ollut käyttämättä. Tuo pikkuisen kärjistettynä. Rautakanki kesti 25v ja sitten meijän häjypoika sen krapulassa vihaisena väänsi vinoksi. No väänsin suoraksi, että itse korjattu.
| Lainaus: | | Mitä tulee noihin kaukana oleviin ja muuten hankaliin (pieniin) lohkoihin, ne varmasti syö aikaa ja kannattavuutta melko lailla. Toisaalta ei EU sen paremmin kuin suomen valtiokaan isommin panosta näiden ongelmien parannukseen aiemmin mainituista syistä johtuen. |
Se vasta kaiken huippu olisi, jos valtio ja EU alkaisi vielä tuohonkin sekaantumaan. Eiköhän tuo ole ihan yrittäjän oma asia. Fiksu tekee asialle jotakin joku muu ei huomaakkaan asiaa. Kertoo mielestäni yksittäisen maatalousyrittäjän asenteesta ja ammattitaidosta jotakin. Vapaaehtoinen tilusvaihto on yksi mahdollisuus, aika harvoin sitä vielä käytetään. Maanmittauslaitos on hinnoitellut tilusvaihdon jossa kaksi viljelijää voi vaihtaa esim. lohkoja keskenään ja arvotasaus voidaan tehdä esim. rahalla aika kohtuullisesti. Aina 20ha asti veloitus on 770€.
Ja ei noita ostopalveluita ole tarjolla paikoissa missä niille ei ole kysyntää. Ja jos on niin kyllä ne vähän vaivihkaa myydään kuin pimeä pullo.  Mainoksetkin ovat vain ammattilehdissä jos sielläkään. No onhan noita.
Ja koneurakoinnin lisäksi joskus voi hyötyä olla asiantuntijoistakin. Esim.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/ProAgria/ProAgriaUusimaa/Palvelut/ProAgria%20Yritys
Edellinen esimerkkinä en tunne heidän toimintaansa mitenkään.
Jotenkin tuntuu metsänomistajien olevan helpompi käyttää hyväkseen asiantuntijapalveluita. Heistä on vain pieni osa päätoimisia, oma epävarmuus/puute osaamisessa on helppo myöntää. Kuitenkin virheet tuntuvat palkkapussissa huomattavasti pidempään kuin viljelijällä.
Ja monelle "pienviljelijälle" kaikista kannattavin vaihtoehto on peltojen vuokraus. Jos vaihtoehto on 5€ tuntipalkka. En viitsi aloittaa kinaa hehtaarivuokrista. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
