| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Nimrod
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005
Viestejä: 14793
|
 Lähetetty: 22.09.2011 20:07 Viestin aihe: |
 |
|
| heiluri kirjoitti: | | Nuolen massa ratkaisee paljon enemmän kuin sen nopeus. |
Nuolen energia jouleina lienee ainoa merkityksellinen asia läpäisyn kannalta. Perinnejousipuolella tämä "kaksi terää ja painava nuoli" -uskonto toki pitää paikkaansa määrättyyn pisteeseen asti, mutta itse luotan mieluummin kolmeen isomman haavan leikkaavaan terään ja tästä huolimatta tapahtuvaan täydelliseen läpäisyyn... Siis isoin mahdollinen haavanakanava, aina... |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
heiluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006
Viestejä: 34943
|
| Lähetetty: 22.09.2011 20:25 Viestin aihe: |
|
|
No mikä estää käyttämästä kolmiteräistä vaistojousissakin?
Aika moni niitäkin käyttää,minäkin,raskaampi kärki lisää mukavasti massaa.
_________________
Kertalaakiyhdistys |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005
Viestejä: 14793
|
| Lähetetty: 22.09.2011 20:29 Viestin aihe: |
|
|
| heiluri kirjoitti: | | No mikä estää käyttämästä kolmiteräistä vaistojousissakin? |
Uskonto. Sinä, senkin kerettiläinen!  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Kiul
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Maa 2005
Viestejä: 3980
|
| Lähetetty: 22.09.2011 20:34 Viestin aihe: |
|
|
| igorrock kirjoitti: | | Lainaus: | | Ei se, että ampuu vaistolla tarkoita, että samalla jotenkin 'ylimaallisesti' saa nuolen lentämään hyvin ilman asiaan paneutumista ja tarvittavaa säätämistä. Kautta aikain perinnejousella ampuvat ovat tunnistaneet jousen ja nuolien sopivuuden toisiinsa jopa yksittäisen nuolen tarkkuudella, ei tässä nyt mitään uutta ole. |
Toki, mutta jos mietitään miten perinteiset nuolet ja jouset tehdään, on kait aika selvää että se "säätö" tehdään jo valmistusvaiheessa. Eli metsään lähdettäessä säätöjen tekoa ei enää tarvita vaan voidaan rauhassa keskittyä itse ammuntasuoritukseen.
| Lainaus: | | Kaikkea ulkomaista isoa riistaa voi luonnollisesti metsästää perinteisellä jousella, näin tehdään tänä päivänä ja näin on tehty tuhansia vuosia. |
Toki, mutta niillä pitkä/vastakaarijousilla joista löytyy isoille eläimille vaadittava paunamäärä, ei kyllä ammu ihan jokainen "jamppa". Muutenhan taljajousi olisi melkoisen tarpeeton kapistus. |
Niin, jos palataan siihen, mielestäni harhaanjohtavaan, väitteeseen ettei perinteinen jousi vaadi säätöä, tuntuu kuin itse asiassa jokainen keskustelija on jollain tavoin joutunut perinnejousi-nuoli -yhdistelmäänsä säätämään ennen metsälle menoa.
Mitä jousen jäykkyyteen tulee perinnejousen osalta, niin varmasti on 'paksunahkaisia' eläimiä joiden tappamiseen tarvitaan paunoja, mutta muuten pärjätään kyllä vähemmällä. Rapakon takana, ja miksei meilläkin, tunnettu jousimetsästäjä Fred Eichler on suorittanut 'North American Grand Slamin' perinnejousella. Hänen jousessaan on maltilliset 54" ja se on riittänyt niin ruskekarhulle, biisonille kuin puumallekin + 26:lle muulle mantereen 'isolle' nisäkkäälle.
Miksi taljajousi on keksitty on varmaan oman keskutelunsa paikka, mutta pelkästään tehosta ei taida sittenkään olla kyse. Näin taljajousen käyttäjänä uskaltaisin väittää, että osumisen helppoudella on oma roolinsa, kuten tässäkin keskustelussa on jo todettu.
P.S. Käytän myös silmälaseja, kiikareita, optisia tähtäimiä ruutiaseissa, radiopuhelinta, autoa, jopa kompassia, ym. apuvälineitä metsästysreissuillani. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Kiul
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Maa 2005
Viestejä: 3980
|
| Lähetetty: 22.09.2011 20:45 Viestin aihe: |
|
|
| Nimrod kirjoitti: | | heiluri kirjoitti: | | Nuolen massa ratkaisee paljon enemmän kuin sen nopeus. |
Nuolen energia jouleina lienee ainoa merkityksellinen asia läpäisyn kannalta. Perinnejousipuolella tämä "kaksi terää ja painava nuoli" -uskonto toki pitää paikkaansa määrättyyn pisteeseen asti, mutta itse luotan mieluummin kolmeen isomman haavan leikkaavaan terään ja tästä huolimatta tapahtuvaan täydelliseen läpäisyyn... Siis isoin mahdollinen haavanakanava, aina... |
Tämä energia - liikemäärä keskustelu on mielenkiintoinen juttu. Energian osuudesta läpäisyyn ei oikeastaan löydy minkäänlaista tutkittua tarinaa, tai ainakaan itse en ole löytänyt. Toisaalta liikemääräpuolella on tarinaa asiasta enemmän = yksi kaveri, joka tekee tutkimuksia ja julkistaa omaa juttuaan.
Meilläkin moni pitää energiaa oikeana mittarina ja 'liittokin' on valinut tämän tien suosituksissaan. Samaan aikaan kuitenkin 'toisella kädellä' suositellaan painavia nuolia esim. majavametsälle nimenomaan parempaa läpäisyä ajatellen. Useimmilla jousilla painavalla nuolella saavutetaan parempi hyötysuhde, joten enrgiakin kasvaa. Ei kuitenkaan siinä suhteessa kuin mitä 'parannusta' saadaan tunkeutumiseen nuolen painon kasvaessa. Vastaava suuntaus näkyy myös ruutipuolella, jossa painavilta luodeilta ei edellytetä samaa energiamäärää kuin kevyiltä. Massan roolia siis hieman korostetaan sielläkin. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005
Viestejä: 14793
|
| Lähetetty: 22.09.2011 20:51 Viestin aihe: |
|
|
Voidaan mielestäni sanoa perustellusti nykykokemukseen nähden, että "normaalissa" riistaosumassa kolme terää ja korkea joulemäärä toimii keskimäärin paremmin (iso haavakanava, nuolen varren pieni vastus), mutta jos kohde on vahva tai hyvin iso, muuttuu tilanne. Majavan ongelma on siinä, että osuma-alue on hyvin pieni ja luinen. Täten se on eri asemassa kuin ns. tavallinen riista, jossa vahvaa luuta on vähemmän. Tavanomaisessa suurriistaosumassa isossa roolissa on myös haavakanavan koko ja nuolen liukkaus kudosnesteen voitelemassa kanavassa.
Majavan kohdalla rooli on myös lyhyellä ampumaetäisyydellä. Nuolen nopeudella ei ole juurikaan merkitystä osumaan. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
heiluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006
Viestejä: 34943
|
| Lähetetty: 22.09.2011 20:58 Viestin aihe: |
|
|
No juu,iskuedergiaa on helpoin kasvattaa nopeutta lisäämällä,se johtaa tosin hiukan hakoteille koska kevyt projektiili menettää osumassa nopeutta ja sitä kautta energiaa nopeammin kuin hitaampi mutta vastaavasti painavampi ammus,tässä astuu peliin se liikemäärä josta nykyään käydään keskustelua.
Oma näkemykseni on niin luoti kuin jousiasepuolellakin...raskaampi on parempi.
_________________
Kertalaakiyhdistys |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Kiul
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Maa 2005
Viestejä: 3980
|
| Lähetetty: 22.09.2011 21:04 Viestin aihe: |
|
|
| Nimrod kirjoitti: | Voidaan mielestäni sanoa perustellusti nykykokemukseen nähden, että "normaalissa" riistaosumassa kolme terää ja korkea joulemäärä toimii keskimäärin paremmin (iso haavakanava, nuolen varren pieni vastus), mutta jos kohde on vahva tai hyvin iso, muuttuu tilanne. Majavan ongelma on siinä, että osuma-alue on hyvin pieni ja luinen. Täten se on eri asemassa kuin ns. tavallinen riista, jossa vahvaa luuta on vähemmän. Tavanomaisessa suurriistaosumassa isossa roolissa on myös haavakanavan koko ja nuolen liukkaus kudosnesteen voitelemassa kanavassa.
Majavan kohdalla rooli on myös lyhyellä ampumaetäisyydellä. Nuolen nopeudella ei ole juurikaan merkitystä osumaan. |
Tuosta 'kokemuksesta' ei ole oikein 'tietoa' missään, eikä kaikkien 'kokemus' ole samanlaista. Jos tarvitaan painavaa nuolta 'luisille ja vahvoille' eläimille, niin ei se painavan nuolen parempi tunkeutuvuus poistu heikommillakaan eläimillä. Kärjen muoto ja nuolen paino eivät ole millään tavoin sidoksissa toisiinsa. Kun ameriikassa saa ampua peuroja 35" perinnejousilla, niin on vaikeaa ajatella, että silloin enrgia olisi kovin suuressa roolissa.
Oma keskustelunsa on sitten lentorata, ampumamatka ja muu osumisen helppous,joiden merkitystä ei pidä vähätellä, mutta jotka ovat jotain muuta kuin tunkeutuvuus. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jouhannes
Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Hel 2011
Viestejä: 501
|
| Lähetetty: 22.09.2011 21:18 Viestin aihe: |
|
|
| heiluri kirjoitti: | Esimerkiksi hirvelle riittää 55-60# jousi,valkohäntäpeuroja ammutaan ihan yleisesti 40-45# jousilla.
Nuolen massa ratkaisee paljon enemmän kuin sen nopeus. |
Nimen omaa massa tai oikeammin läpäisykyky tai momentum on melko ratkaiseva tekijä. Se mitä aiemmin viittasin valkohäntäkauriiseen ja taljajouseen, niin tarkoitin sillä sitä, että en voisi kuvitellakaan meneväni pitkän perinnejousen kanssa ahtaaseen kytykoppiin, jos kovasti puupassiinkaan, mutta taljan kanssa sinne saataisi jopa sopia ja mahtua jopa ampumaankin - riippuen tietysti kopista. Itselläni on viidessä metrissä lava metsäkaurista varten ja sielläkin vastakaarijousen käsittely vaatii totuttelua.
Mitä taas Nimrod kirjoitti tähtäimestä, niin omalla kohdallani olen todennut tähtäimen olevan vain tiellä. Joskus, kun opettelin ampumaan jousella ja nimen omaa vaistolla, niin silloin en ollut edes kuullut tähtäimistä. Ei sellaisia varmaan oltu edes keksitty. Myöhemmin olen kokeillut tähtäimenkin käyttöä, mutta todennut sen perin hankalaksi. Luulen, että jos opettelisin käyttämään tähtäintä jousen kanssa, niin siihen totuttelu veisi aikaa varmasti saman verran kuin mitä meni aikaa siihen, että aloin saamaan ilman tähtäintä kelvollisia osumia. Kyse on paitsi tottumuksesta, pitkästä ajasta saada tottumus muutettua toiseksi.
Mutta en keksi hyvää syytä, miksi ei ensimmäinen jousi voisi olla taljan sijasta perinnejousikin. Kyse on pikemminkin siitä, onko kiirus metsälle sen jousensa kanssa. Yleensä perinteisellä metsästävät treenaavat vuosia, jopa pitempäänkin ennen, kuin lähtevät haastamaan itseään. Tähtäimellisellä aseella aika on oletettavasti lyhyempi. Joskus pikkunaperona ammuskelin satunnaisesti naapurin poikien ilmakiväärillä ja intissä ammmuin siltä pohjalta siis käytännössä ilman aiempaa kokemusta hyvinkin nopeasti rynkyllä valion. Aika monet onnistuivat tässä samalla tavalla. Tähtäin helpotti, kuten myös se, että asetyyppi oli uusi tuttavuus ja saattoi alusta asti opetella uudenlaisen laitteen käsittelyä ilman vanhaa tottumusta. Vastaavasti pitkäjousella ja vastakaarella osumatarkkuuden kehittyminen vastuulliseen metsästyskuntoon on vaatinut tavattomasti enemmän aikaa ja harjoitusta.
Mutta siis edelleenkin - anteeksi hölmöyteni - hieman kummeksun tuota säätöhommelia. A) ostan uuden jousen ja vedän sen vireeseen. B) katson silmämääräisesti onko jänneväli riittävä ja jos ei niin muutama kierros jänteeseen lisää. C) pujotan jänteen väliin pari villatupsua ja vahaan jänteen, nyt se on äänetön. D) asetan jänteelle hyväksi toteamani nuolen ja ammun muutaman laakin löytääkseni hyvän paikan nokille. Painan nokinpaikan mieleeni ja tästä homma lähtee etenemään ihan itsestään.
Huollon yhteydessä esim. vahatessani jännettä tarkistan samalla suurin piirtein onko jänneväli ehkä muuttunut jne. Ampuessani treenisarjoja tarkistan samalla jousen käyttäytymistä, heittoa, nuolen liikettä ym. ja nokinpaikkakin luontuu siinä sivussa. Jos tämä on säätöä, niin ok, mutta kyllä tämä on minulle enemmänkin jousen kanssa tutuksi tulemista ja tuttuna olemista. Ei kuusiokolokiinnityksia, ei pujotuksia eikä liikaa liikkuvia osia. Nyt minulla on käytössäni ase, jonka tunnen ja johon voin luottaa ja joka on ampumakuntoinen alle puolen minuutin, kun otan sen telineestä. En kyllä keksi, mikä olisi tämän vaivattomampaa  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jouhannes
Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Hel 2011
Viestejä: 501
|
| Lähetetty: 22.09.2011 21:31 Viestin aihe: |
|
|
| Nimrod kirjoitti: | | Perinnejousipuolella tämä "kaksi terää ja painava nuoli" -uskonto toki pitää paikkaansa määrättyyn pisteeseen asti, mutta itse luotan mieluummin kolmeen isomman haavan leikkaavaan terään ja tästä huolimatta tapahtuvaan täydelliseen läpäisyyn... Siis isoin mahdollinen haavanakanava, aina... |
Olen kokenut ongelmaksi lähinnä kolmiteräisten kanssa sen, että käyttämissäni nuolissa liikerata ei ole riittävän vakaa. Ennemmin vaikka sitten neliteräinen. Oikeastaan ainoa vähän paremmin toimiva kolmiteräinen on ollut sellainen, jossa on teriä vähän taivutettu. Merkkiä ja nimeä en nyt muista, mutta toimivat nuolissani ihan kiitettävästi. Paras vakaus on kuitenkin ollut ihan perinteisillä kaksiteräisillä leikkureilla. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
heiluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006
Viestejä: 34943
|
| Lähetetty: 22.09.2011 21:33 Viestin aihe: |
|
|
En minäkään itse jousta sen kummemin säätele,jännevälin tarkistus ammuskellessa,nuolissa on jännevälin merkki josta näkee kätevästi aina nokittaessa onko tarvetta säätelyyn...yleensä ei ole,nokinpaikka noin suunnileen,sen kanssa ei ole niin millin päälle...
Mutta nuolten kanssa on,nuolen on sovittava kärkineen jouseen täsmälleen,siinä en tee kompromisseja.
Sitä ampuu hyvin vaikka harjanvarrella kunhan siinä on sopiva nuoli...
_________________
Kertalaakiyhdistys |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005
Viestejä: 14793
|
| Lähetetty: 22.09.2011 21:35 Viestin aihe: |
|
|
Eri laskutavat ovat ongelmallisia siinä mielessä, että niillä voidaan painottaa asioita haluttuun suuntaan. Mielestäni jousiasioissa on niin, että täydellistä läpäisyä parempaa läpäisyä ei tarvita ja jos se ylipäätään saavutetaan, ovat laskukaavat tästä eteenpäin epärelevantteja. Ohutnahkaisessa riistassa (peura, hirvi, kauris jne) täydellinen läpäisy saavutetaan useimmiten. Erikoista on se, että täydellinen läpäisy loppuu usein jäykkiin sulkiin, jotka tökkäävät nahkaan sisäänmenopuolella...
Täten relevantimpi on haavakanava. Kolme terää kevyemmässä varressa tarkoittaa yleensä huonompaa läpäisyä teoriassa, mutta jos läpäisy riittää koko eläimen läpi, on kolmen terä aiheuttama haavanakava suurempi kuin kahden terän.
Esimerkki laskukaavaongelmasta: Taylor Knock Out Value (TKO): toimii määrätyssä viitekehyksessä, mutta ongelmia tulee kun vertailukohteena on pesäpallo projektiilina...
Kannattaa myös muistaa, että SJML:n suosituksissa otetaan AINA huomioon lain asettamat alarajat. Täten esimerkiksi blunttikärkiä ei suositella sorsalle, sillä lain määrittämällä alarajalla niitä ei voida suositella. Kun tähän lisätään vähän kierroksia, muuttuu tilanne aika radikaalisti... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Kiul
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Maa 2005
Viestejä: 3980
|
| Lähetetty: 22.09.2011 21:44 Viestin aihe: |
|
|
| Jouhannes kirjoitti: |
Mutta siis edelleenkin - anteeksi hölmöyteni - hieman kummeksun tuota säätöhommelia. A) ostan uuden jousen ja vedän sen vireeseen. B) katson silmämääräisesti onko jänneväli riittävä ja jos ei niin muutama kierros jänteeseen lisää. C) pujotan jänteen väliin pari villatupsua ja vahaan jänteen, nyt se on äänetön. D) asetan jänteelle hyväksi toteamani nuolen ja ammun muutaman laakin löytääkseni hyvän paikan nokille. Painan nokinpaikan mieleeni ja tästä homma lähtee etenemään ihan itsestään.
|
Ja samaan hengenvetoon todetaan, että: "Aika huikea ero voi olla samassa nuolessa eri mallisilla saman painoisilla leikkureilla ja ero on varsinkin silloin huomioitava, kun näiden kanssa lähtee metsälle, eikä vain räiski tauluun." 
Kun olen säätänyt jouseni ei tällaista eroa ole, vaan kärkenä voi käyttää lähes mitä tahansa samanpainoista leikkuria ilman sen kummempaa testaamista. Tässä on se ero säädetyn ja 'säädetyn' jousen välillä.  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jouhannes
Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Hel 2011
Viestejä: 501
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jouhannes
Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Hel 2011
Viestejä: 501
|
| Lähetetty: 22.09.2011 22:00 Viestin aihe: |
|
|
| Kiul kirjoitti: | | Kun olen säätänyt jouseni ei tällaista eroa ole, vaan kärkenä voi käyttää lähes mitä tahansa samanpainoista leikkuria ilman sen kummempaa testaamista. Tässä on se ero säädetyn ja 'säädetyn' jousen välillä. |
Kuitenkin jossain vaiheessa riippuen esim. kärjen terien koosta ja matkasta lennon hidastuessa tekee nuoli ikään kuin flu-flun, mutta ei sulista, vaan nuolen kärjestä eli puhumme nyt hieman eri asiasta |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
