Piipun valmistustavan vaikutus tarkkuuteen

xyxy · Kanta-asiakas Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548

Onko piipun valmistustavalla (takominen, nappiveto, lastuamalla jne) periaatteellista vaikutusta piipun tarkkuuteen?

Kommentteja perusteluineen

huti-kuti · Lähetetty: 28.11.2011 16:47 Viestin aihe:

ei. perusteluna se, että suurin osa piipuntekijäguruista on sitä mieltä, eli menetelmällä ei ole merkitystä , vaan tekijällä joka tekee sen
_________________

Naturalis LR · Lähetetty: 28.11.2011 17:10 Viestin aihe:

Kuka muistaa, kauanko on siitä, kun tästä viimeksi väännettiin? Alle vuosi kuitennii.
_________________
Pitkä on pilalla, mutta lyhyen voi aina jatkaa.

huti-kuti · Lähetetty: 28.11.2011 18:48 Viestin aihe:

Naturalis LR · Lähetetty: 28.11.2011 19:59 Viestin aihe:

Täytyy kyllä myöntää, että erittäin hyvä mieli tuli kun pääsi mainitsemaan. Cool

No ei, oikeasti, jos joku jaksaisi, minä en, kaivaa sen ketjun esiin ja linkittää tähän niin voitaisiin jatkaa siitä mihin jäätiin ja kenties saada uusia näkemyksiä asiaan.
_________________
Pitkä on pilalla, mutta lyhyen voi aina jatkaa.

xyxy · Kanta-asiakas Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548

Jos tästä on jo jutut loppuun kaluttu, niin ei sitten. Pankaa linkkejä näkyviin, että pääsee opiskelemaan.

Itse olen mietiskellyt sitä, että ainetta muokkaavissa menetelmissä, kuten takominen tai nappiveto, rihlaa ei saada syntymään muutoin, kun ylittämällä piippuaihion raaka-aineen kaikki sallitut jännitykset (ja siten yli myötörajan) juuri itse rihlassa. Toki kiderakenne tulee suunnatuksi ja ainakin periaatteessa siten lujemmaksi. Mutta tuota sallittua jännitystä ei ylitetä tasaisesti. Eli taonnan jäljiltä piippuaihio on täynnä jännityksiä, samoin nappivedon jäljiltä. Jos jännitykset hehkuttamalla poistetaan, piipun mitat muuttuvat hiukan. JNE, vai?

huti-kuti · Lähetetty: 28.11.2011 23:04 Viestin aihe:

xyxy · Kanta-asiakas Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548

Mitenkä on, poistetaanko jännitykset piipun taonnan jälkeen? Kun katsoo taottuja piippuja, on niiden ulkopinta taonnan jäljeltä, vai onko?

Onko piipun sisällä taonnassa käytetty "piipun positiivikuva" suora, vai onko se hieman kartio, että piippu saataisiin hiukan tiukemmaksi suupuolelta joka tunnetusti edistää tarkkuutta. Kommentteja?

Browning1886 · Lähetetty: 29.11.2011 14:29 Viestin aihe:

Sako poistaa jännitykset hehkuttamalla,sitä en tiedä miten piiput hehkutuksen jälkeen käsitellään.

huti-kuti · Lähetetty: 29.11.2011 16:26 Viestin aihe:

MARCOLIN · Lähetetty: 29.11.2011 16:40 Viestin aihe:

Oi niitä aikoja,oi niitä aikoja lauleltiin 70 luvulla Laughing

Eikös tikkakoski tehnyt siihen aikaan ratavarmintin piiput lastuamalla?

Naturalis LR · Lähetetty: 29.11.2011 16:41 Viestin aihe:

xyxy · Kanta-asiakas Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548

Tämä piipun tekotavan vaikutus on siinä mielessä kiinnostava, että Aseseppä Erkki Mäkinen teki piiput lastuamalla. Kuortaneella on jonkin aikaa toiminut Aseseppä Arto Peurala, joka tekee myös piippuja. Peurala tekee piiput lastuamalla ja on jossakin määrin ilmeisesti Mäkisen "manttelinperijä". Massatuotantomenetelmähän tuo piipun poraus ja rihlaaminen lastuamalla ei ole. Mutta onko sillä niin väliäkään, jos lopputulos on hyvä.

Mäkisen kanssa olen joskus puhunut piipun teosta, ja hän totesi, että jo aihion valinta vaikuttaa merkittävästi valmistuvaan piippuun. Aihiossa ei saa olla sisäisiä jännityksiä. Hän sanoi, että jo porausvaiheessa tietää, minkälaisen lopputuloksen parhaimmillaan saa.

Tuo piipun jännitysten hallinta taitaa olla "taidetta". Jännitystä kun ei ole ilman muodonmuutosta ja päinvastoin. Hehkutuksessa aine lämmitetään sellaiseen tilaan, että se on riittävän pehmeää antaakseen periksi jännityksille. Hehkutuksessa jännitykset poistuvat ja muoto muuttuu.

Solifer · Kanta-asiakas Liittynyt: 02 Maa 2005 Viestejä: 13035

Olen ymmärtänyt että Peurala osti Mäkisen koneet jotka taas oli ostettu Tikkakosken asetehtaalta alunperin.

Leikkaamalla saa kätevästi tehtyä laadukkaita piippuja yksittäiskappalein suhteellisen edullisilla koneill ja kustannuksilla. Takopiiput vaativat muutaman miljoonan koneet jotta saa yhtään piippua valmiiksi eli soveltuvat suurtuotantoon hyvin mutta esim vaihtelevien rihlamäärien, rihlaprofiilien ja rihlannousujen tekoon takomalla tuotanto ei ole kovin kustannustehokas tapa.

Nappirihlaus on kustannustehokas ja massatuotantoon hyvin sopiva tapa. Saa sillä myös kasapiippuja tehtyä. Taitaa olla USAssa yleisin tapa massatuotantoaseissa. Takopiipouja käytetään Euroopassa paljon ja Sako myy Beretan kautta niitä kai jo muillekin valmistajille.

Leikkaamalla valmistetut piiput ovat länsimaissa jääneet jo vähän marginaaliin. Ilmeisesti massatuotannossa häviää kustannustehokkuudessa muille tuotantotavoille nykyään.

Pistoolipuolella tehdään rihloja myös EDM:llä eli kipinätyöstöllä. En tiedä tehdäänkö kiväärien piippuja vielä sillä. Ilmeisesti pitkissä piipuissa tulee ongelmia kun elektrodien mittatarkka liike on vaikea toteuttaa. 5" pituisessa. 45 kaliperin piipussa elektrodien ohajis on vielä suhteellisen helppoa s.o. ihmisillä on varaa niitä ostaakin

MARCOLIN · Lähetetty: 29.11.2011 22:36 Viestin aihe:

E. Mäkinen teki piiput lastuamalla entisillä Tikkakosken koneilla.