Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21573 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 19.01.2012 08:49 Viestin aihe: Valkoinen väriaine rautojen käsittelyaineisiin? |
|
|
Mikä voisi olla edullinen, hajuton ja tehokas valkoinen väriaine. Minulla on tuossa eräänlaisia valmistamiani "tököttejä", jolla käsittelen rautoja sekä jalkanaruja. Ajattelin että josko liuoksen saisi valkoiseksi. Talviaikaan raudat ja narut saisi olla valkoiseksi "vahattuja" .
Minulla on vahamaista lämmittämällä sulatettavaa sekä rautojen pintaan kuivattavaa käsittelyainetta. Molempiin aineisiin tarvitsi saada jokin tehokas valkoinen värjäysaine.
Kertokaa kemistit, jos tietoa löytyy. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
Tapiok ***
Liittynyt: 09 Maa 2004 Viestejä: 6929
|
Lähetetty: 19.01.2012 09:26 Viestin aihe: |
|
|
Rautoihin kilikalipullolla väri pintaan. Ei siinä sen kummoisempaa ole jos ne nyt pitää valkoiseksi välttämättä saada.
Ketun jalkanarupyynnissä ei välttämättä toimi. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21573 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 19.01.2012 11:03 Viestin aihe: |
|
|
Maalaus toimii niin raudoissa kuin jalkanaruissakin. Olen niitä maalaillut. Maalauksen ongelma on siinä että se täytyy tehdä kesällä. Kesken kauden ei voi maalien kanssa ruveta suttaamaan koska maali haisee yllättävänkin kauan.
Maalauksen toinen ongelma on että maali ei tahdo pysyä. Eli kun kettu on ollut narussa, maalista ei ole jäljellä mitään. Samaten kuljetusta nähneet jokusen kerran lauenneet raudat alkavat olla maalittomia.
Käsittelen rautoja ja naruja useita kertoja kaudessa. Olisi helppo saada väri pintaan samalla kertaa. Joku yksinkertainen värijauhe tökötin sekaan ja narut olisivat aina samalla kertaa valkoiset. Jenkeissä myydään valmista ainetta mutta suomesta sitä ei saa. Muutenkin olen passiivipyynnissä tee-se-itse miehiä, eli kaikki pitäisi valmistaa itse.
En tietysti ole vuosiin passiivipyyntiä harrastanut oikeastaan ollenkaan. Nyt kuitenkin näyttää että kettukoira alkaa jäädä vanhaksi enkä ainakaan välttämättä ole uutta heti ottamassa. Passiivipyynti sopisi kuvaan aika hyvin. Pitää alata kuitenkin varustautumaan, jos pyyntiin taas rupeisi.. Eilen kehitin uuden jalkanarumallin ja sen sellaista.. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
pekkis Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Maa 2004 Viestejä: 2362 Paikkakunta: Laukaa
|
Lähetetty: 19.01.2012 11:07 Viestin aihe: |
|
|
Narut kannattaa tehdä /hankkia rosterisina niin ei tarvitse touhuta minkään aineiden kanssa.
Raudat kannattaa käyttää sinkityksessä, esim keltapassivointi. On sen jälkeen ikuiset, eikä tarvii temppuilla niiden kanssa. Samoin nykyään luullakseni on myös saatavana rst-rautoja ainakin ameriikasta. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
tapmar Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Hei 2006 Viestejä: 2712 Paikkakunta: polulla
|
Lähetetty: 19.01.2012 11:13 Viestin aihe: |
|
|
Minä kyselin tuon jenkkiläisenLogwood Crystal Dyen perään toisessa keskustelussa. Voisin kyllä kuvitella, että tuota tavaraa saisi jostain Suomessakin jossain muussa käyttötarkoituksessa.
Haluatko tuhola kertoa tarkemmin noista omista pintakäsittelykeinoistasi? _________________ http://www.tapiolantakamailla.com/ - Ulkoilmaelämän tunnelmapaloja |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21573 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 19.01.2012 12:10 Viestin aihe: |
|
|
pekkis kirjoitti: | Narut kannattaa tehdä /hankkia rosterisina niin ei tarvitse touhuta minkään aineiden kanssa.
Raudat kannattaa käyttää sinkityksessä, esim keltapassivointi. On sen jälkeen ikuiset, eikä tarvii temppuilla niiden kanssa. Samoin nykyään luullakseni on myös saatavana rst-rautoja ainakin ameriikasta. |
Kyllä aineiden kanssa kannattaa touhuta, oli narut vaikka nylonia..
tapmar, erilaisia pihkajohdannaisia on minun tökötit. Reseptiä en vielä tässä vaiheessa paljasta.. Mutta ihan pelkkä perinteinen pihkakin on loistava materiaali!!
Ne jotka pyytivät ammatikseen, tiesivät että pyytöjä täytyy käsitellä. Meiltä harrastelijoilta se meinaa unohtua. Sen verran olen kuitenkin kettua pyytänyt että jotain omaakin kokemusta on kertynyt. En ollenkaan väheksy ammattipyytäjien mielipidettä käsittelyn tarpeellisuudesta. Olen täysin samaa mieltä. Käsittelen kaikki pyytöni jotenkin, aina minkinraudoista lähtien. Jopa verkkoloukut. Veden alla pyynnissä olevia rautoja ei tarvitse käsitellä kuin maalilla.
Kenenkään ei ole pakko käsitellä enkä väitä että se olisi pakollista. Jotkut kuulemma virittelee ketunnarut paljain käsinkin.. Tämä tarkkuus on vain minun tapa. Ja kysynkin edelleen, tietääkö joku siitä väriaineesta? Rosterit, nylonit ja maalit on tuttuja. Kaikkien avulla olen kettuja saanut. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
valmet 412s Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Maa 2004 Viestejä: 17250 Paikkakunta: pohjois-stakunta
|
Lähetetty: 19.01.2012 13:00 Viestin aihe: |
|
|
olekko kokeillut näitä nykyajan vesipohjaisia automaaleja, ei niissä ole aromikkaita liuottimia lainkaan ja saa paukkupullossa. _________________ Varisjahdin veteraani... |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
dinit Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 06 Mar 2008 Viestejä: 102
|
Lähetetty: 19.01.2012 13:13 Viestin aihe: |
|
|
Väripigmenttiä maali- tai askarteluliikkeestä. Voipi löytyä hajuton ja mauton jauhekin, jota sekoittaa vahaan. Tai sitten perinteinen nestepigmentti. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
pekkis Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Maa 2004 Viestejä: 2362 Paikkakunta: Laukaa
|
Lähetetty: 19.01.2012 13:13 Viestin aihe: |
|
|
Joo saapi sitä touhuilla vaikka minkä aineiden kanssa jos siltä tuntuu. Saattaa se ehkä jossain tapauksessa parantaa pyytävyyttä.
Mutta haluan korostaa varsinkin aloitteleville naru / rautapyytäjille että pyynti ei todellakaan ole mitään salatiedettä, jossa tarvii temppuilla salaisten pihkaliuosten kanssa.
Ihan pakasta vedetyilla rosterinaruilla kyllä saa kettuja. Samoin kaupan hyllystä ostetuilla raudoilla ihan varmasti saat näädän, jos vaan muuten on paikka ja syötti kohdillaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21573 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 19.01.2012 13:22 Viestin aihe: |
|
|
valmet 412s kirjoitti: | olekko kokeillut näitä nykyajan vesipohjaisia automaaleja, ei niissä ole aromikkaita liuottimia lainkaan ja saa paukkupullossa. |
Täytyypä tutustua..
dinit kirjoitti: | Väripigmenttiä maali- tai askarteluliikkeestä. Voipi löytyä hajuton ja mauton jauhekin, jota sekoittaa vahaan. Tai sitten perinteinen nestepigmentti. |
Jotain tällaista ajattelinkin, että voisi löytyä.. Väriaineen tulisi olla todella peittävää jotta valmis pihkadippi toimisi vähän kuten maali. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21573 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 19.01.2012 13:34 Viestin aihe: |
|
|
pekkis kirjoitti: | Ihan pakasta vedetyilla rosterinaruilla kyllä saa kettuja. Samoin kaupan hyllystä ostetuilla raudoilla ihan varmasti saat näädän, jos vaan muuten on paikka ja syötti kohdillaan. |
Kyllä. Aloitin narupyynnin n. 13 vanhana. Kävellen kuljin kotoa kahta naruani virittämässä ja kokemassa. Ensimmäinen kettu kääntyi kun olin koskettanut paljain käsin vääntynyttä vaijeria. Ajattelin ettei kettu sitä huomaa. Seuraavana päivänä sain tuplaketut kahdella narullani.. Sitten tulikin saalista useampana vuonna peräjälkeen ihan kohtuullisesti narumääriin nähden. Mutta joskus aina joku todella tarkka kettu hoksasi pyytöni vaikka olin kuinka tarkkana ollut. Samoja ongelmia oli myös isälläni, rautapyynin pitkänlinjan veteraanilla. Mielestäni jokainen kääntäminen on liikaa, samoin jokainen karkuutus. "Vanhoilla kanadan raudoilla" saalis oli varma kunhan vain kettu niihin astui. Naruissa on monenmoista ongelmaa ja erilaisia kiinni jäämättömyyksiä ja karkuutuksia tulee aina joskus. Yksikin on liikaa. Minun mielestä.
Siksi olen kehittänyt "salaiset pihkalitkut" ja uuden tyyppiset jalkanarut. Uuden tyyppiset jalkanarut ovat vasta paperilla mutta yritän saada sellaiset testiin ennen kevättä, jos ei nyt taas mitään uutta tekemistä pukkaa.. Itsellä on vaan nuo metallin työstömahdollisuudet tälläkertaa aika heikot, joten täytyy päästä jonnekkin pajalle soveltamaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
Juego Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Jou 2004 Viestejä: 2598 Paikkakunta: Kuikkapanta
|
Lähetetty: 19.01.2012 16:39 Viestin aihe: |
|
|
Ainoat asiat, mitkä minä olen noille henkarimallin (repo) naruille tehnyt, on vesipesu ja laukaisuviiksen päälle ujutettu valkea vaijerin kuorena ollut muovi.
Mitään pihkauksia ym ei mielestäni todellakaan tarvita. Rosteriin ei hajut tartu, kunhan pitää välineet puhtaina. Pihkailujen jälkeen niihin vasta roina tarttuukin.
Ei tästä mitään avaruustiedettä tarvi tehdä. Toki itse kukin touhuilee kuten parhaaksi katsoo, mutta aloittajille pitää homma olla selkeätä alusta asti, muutoin jää kynnys liian korkealle. _________________
![](http://img68.imageshack.us/img68/8218/images4oz.jpg) |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
tapmar Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Hei 2006 Viestejä: 2712 Paikkakunta: polulla
|
Lähetetty: 19.01.2012 18:20 Viestin aihe: |
|
|
Minusta kaikenlainen kehittely, virittely, parantelu ja tuunaus on kaiken harrastustoiminnan suola. Metsästysmuotona passiivipyynti tarjoaa siihen erityisesti hyvin mahdollisuuksia. Siksi minusta hienoa, että tuhola on lähtenyt kehittämään omia rautojen suojauksia.
Noissa ameriikan dippauksissa naamiointi on tosin käsittääkseni kakkosprioriteetin asia. Ainakin vähintään yhtä tärkeänä tavoitteena siellä näyttäisi olevan ruostesuojaus. _________________ http://www.tapiolantakamailla.com/ - Ulkoilmaelämän tunnelmapaloja |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21573 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 19.01.2012 19:29 Viestin aihe: |
|
|
tapmar kirjoitti: | Minusta kaikenlainen kehittely, virittely, parantelu ja tuunaus on kaiken harrastustoiminnan suola. Metsästysmuotona passiivipyynti tarjoaa siihen erityisesti hyvin mahdollisuuksia. Siksi minusta hienoa, että tuhola on lähtenyt kehittämään omia rautojen suojauksia.
Noissa ameriikan dippauksissa naamiointi on tosin käsittääkseni kakkosprioriteetin asia. Ainakin vähintään yhtä tärkeänä tavoitteena siellä näyttäisi olevan ruostesuojaus. |
Asian ydin lihavoituna.. Uuden kehittely ja oppiminen ovat kaikkein tärkein asia, ainakin minulle. Olin sitten missä jahdissa vain.
Isäni eno oli ammattimetsästäjä. Nimenomaan ketuilla hän talvitilinsä teki. Hän opetti isäni rautapyyntiin ja minä olen tietysti saanut isältäni samat opit. Pihkaus oli yksi asia. Perinteinen rautojen pihkaus ei sovellu ketunnaruihin. Itsekkin olen rautoja pihaannut laittamalla raudat leivinuuniin ja sitten pihkapuikolla silotellut kuumat raudat. Tällä tavoin pihkakerros muodostuu "lasiseksi" eikä tahmeaksi. Naruissa on muovia eikä ne siksi sovellu lämmitykseen. Kuumaa pihkaa ei onnistu laittaa kylmän raudan päälle, lopputulos ei ole hyvä. Siksi pitää tehdä "pihkajohdannaisia". Tässä on vieläkin kehittelemistä, tökötti jäi protoasteelle tuossa kun narupyynnin lopetin.
Kehittelemissäni uusissa naruissa valkoista väriä ei sinänsä tarvita perinteisessä jäljelle asetetussa "setissä". Ne laitetaan jäljen alle eikä koko jälkeen kosketa millään tapaa, paitsi erittäin niukoissa lumiolosuhteissa kun jäljen pohja on aivan maata vasten. Eli viritys samaan tapaan kuin esim. victoryt ja rahkolat aikoinaan viritettiin. Valkoisen värin tarpeellisuus tulee toisissa tilanteissa.
Toiset pesee pyyntilaitteensa toiset käsittelee muuten. Vaivansa molemmista. Itse maalaan tapporaudat, kesällä tietysti. Sitten syksyllä käsittelen ne pihkalitkuillani, jonka jälkeen pakkaan ne laatikoihin kuusenhakoihin kokoluokittain. Tämän jälkeen käsittelen niitä vain asiaan tarkoitetuilla hanskoilla. Narujen kanssa olen vielä tarkempi. Samoin isojen tapporautojen, jota käytin ketulle, supille ja saukolle. Pyydin aikoinaan saukkoja kalanviljelylaitoksille, rhp:n kalanviljelylaitokselle myöntämällä luvalla. Etenkin iso vanha saukko oli todella tarkka pyydettävä. Jos raudat olivat "maalla" niin niissä ei saanut olla pienintäkään hajua tai se kiersi ne. Veden alla asialla ei tietysti ollut merkitystä. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21573 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 19.01.2012 22:32 Viestin aihe: Re: Valkoinen väriaine rautojen käsittelyaineisiin? |
|
|
tuhola kirjoitti: | Mikä voisi olla edullinen, hajuton ja tehokas valkoinen väriaine. |
Saatoin löytää vastauksen. Titaanioksidi. Taitaa olla hajutonta, ainakin luulisi kun sitä kaytetään elintarvikkeissakin? Eipä tuossa nyt korkealta putoa vaikka vain testaisi kun näytti olevan kohtuu hintaista tavaraa. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
|