Osuus yhteisiin vesialueisiin

[eero]

[Pohjola]

rannalla metsästys on maan metsästysoikeuden haltialla, mutta ei yllä vedenpäälle, on sitten asia erikseen jos on esim sopimus vesiosista, jakokunnalta jne. mutta pelkkä oikeus yhteisiin ei tuo sinällään mitään oikeutta metsästää.
ja vedenpäällä metsästäjä ei voi kajota maanpuolella lentävään mikäli ei ole kyseiselle alueelle oikeutta / lupaa.
Sama pätee linnun haltuun otossa, alue mihin tippuu tuo oikeuden lintuun, ihan sama kuka ampu.

[Pohjola]

voi olla alueita missä rajat yltää vesiin , tai jopa erillisiä länttejä isommassa vesistössä. (ns. yksityisiä vesiä tai kortepaikkoja jne.)

[eero]

[outomies]

Tietty rantakin voi kuulua osakaskunnalle (vesijättö).

[MtJ]

[Pyrykoira]

Käy maanmittaustoimistosta selvittämässä jakokunnan tilanne ja ko vesialueiden osakasluettelo, osuudet, järjestäytyminen jne...

Ne kyläpäälliköt eivät aina ole asiasta perillä.

[MtJ]

Jep, näinhän se on, ainakin jos ne on noin SKP:n miehiä kuin tällä kylällä. Niille ei kukaan maata omistava kerro yhtään mitään, menee vielä vaikeammaksi kalastus, jos niitten kanssa ryhtyy mihinkään puheisiin
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[Aris60]

Lukekaan ihan ajatuksella MtJ:n kirjoitukset tässä ketjussa. Herättikö joitakin ajatuksia, ihmetystä.

Oli ihmiset mitä poliittista suuntausta hyvänsä ja ovat osakaskunnan omistajia niin päätösvalta on heillä. Ei osakaskunnassa kaksi ihmistä pysty mitään rauhottamaan ilman muiden suostumasta. Vielä vähemmän jos eivät ole osakaskunnan jäseniä tai heidän valtuuttamiaan. Kaikista järjestyneistä osakaskunnista ja niiden toiminnasta saa tietoa. Sen takaa laki. Järjestymätön osakaskunta on pikkuisen hankalampi. Siinä osakkaat käyttävät osakaskunnan hallitsemaa aluetta osakaslukunsa mukaisesti muiden oikeuksia polkematta. Järjestäytymätön osakaskunta ei esim. voi tehdä käytännössä päätöstä tai sopimusta alueen käyttörajoituksista. Esim. rauhoittamisesta. Ihmiset muistavat usein että heillä on omistusoikeus johonkin. Unohtuu kuitenkin osuusluvun olevan esim. 0,0001 osaa hallittavasta etuudesta. Eli todellisuudesta omistuksessa on aarin perunamaa. Ja sen osuusluvun kautta toinen aari vesialuetta. Jonka sijainti on määrittelemättä osana yhteisaluetta. Kyvyttömyys tehdä osakaskunnan kanssa yhteistyötä on yleensä merkki jotenkin tulehtuneesta tilanteesta. Jos riita on laajempi vaihtuvat osakaskunnan johtohenkilöt normaalissa kylässä pikaisesti. Järjestäytymättömän yhteisalueen osakaskokouksen voi kutsua kokoon osakkaista kuka hyvänsä, asioiden niin vaatiessa. Järjestyneillä osakaskunnilla on säännöissä kerrottu kuinka se tapahtuu.

Nämä yhteisalueiden asiat ovat yleensä niin yksinkertaisia, että jos niistä joku saa riidan aikaan on yleensä kysymys jostakin virheellisestä uskomuksesta ja asiantuntemattomuudesta.

Kiinteistötietojärjestelmästä löytyy jokaisen järjestäytyneen osuuskunnan vastuuhenkilön nimi ja osoite. Sitä käytetään kaiken virallisen postin lähettämiseen. Ja kyllä meillä kylässä tiedetään myös kuka kuuluu yhteisalueiden, kalastuskunnan (ei ole yhdistetty edelliseen), metsästysseuran, kalastusseuran tai minkä yhdistyksen nyt hyvänsä johtokuntaan. Ja ihan samaa leipää syöviä nuokin johtohenkilöt ovat.

[MtJ]

[MtJ]

Pitää mm. koiriaan vapaana ja ne repivät tänä keväänäkin naapurin karjatilan vasikoilta selät auki ja söivät takasia. 5 jouduttiin lopettamaan, mutta koiraa ei saatu kiinni paikalta, vaan se juoksi aina karkuun. Semmoinen ukko täällä huseeraa.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?