Kanalintujen suolinkaiset.

[Tiger]

[MtJ]

Jep, suolinkaisiahan nuo. Itse en ole omista linnuista tänä vuonna pongannut suolinkaisia, vaikka olen metsästänyt täällä Savossa 3 seuran alueella ja Kainuussakin 1 seuran alueella (ja metsällä olen käynyt joka päivä).

Koirametsästäjät noita matoisia lintuja saa useammin kuin muut. Tästä oli tutkimuskin olemassa. En jaksa nyt alkaa iltasella hakemaan, mutta linkkaan sen tähän, kun löydän, jos joku muu ei ehdi ennen.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[peelo]

[karkuri]

viime syksynä Taivalkosken kunnaneläinlääkäriä haastateltiin radiossa ja sanoi,että hyvinä lintusyksyinä parasta kannanhoitoa on ampua lintuja mahdollisimman paljon ettei loiset pääse iskemään lintuihin...peräänkuulutti erityisesti koirametsästäjien vastuuta asiassa!
_________________
jos olisin kala niin olisin vastarannankiiski

[deadline]

Ite ruukaan just tuosta syystä pistää suolet kattomatta mättääseen. Vaikka pysyis madot miten suolissa, niin vähä se ellottas alakuun pistää lintua lihoiksi, vaikka ateriaksi toki päätyykiin aina.

Kerran oon ite löytäny vanhalta teereltä just noita, neki oli ontelossa ihan irtaallaan. Kovin elottoman olosta sakkia, en tiiä matkivatko supikoiraa vai jättääkö niistä aika niin nopeasti, kun lakkaa elintoiminnot isännältä... Teeripaisti oli kyllä yhtä maukas ku aina muullonki...
_________________
"Hän oli mahtava metsämies Herran edessä"

[MtJ]

Nostelkaa ne suolet oksalle roikkumaan sen verran korkealle, ettei koirat yltä, eikä muut pedot. Vähentää kuitenkin jossain määrin tartuntavaraa, kun suurin osa madon munista on nisäkkäiden tavoittamattomissa. Kaikkia tartuntojahan se ei estä, madot tippuvat helposti maahan, samoin munat saattavat tippua roippeiden mukana nisäkkäiden saataville.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[peelo]

[MtJ]

Itselläni oli samanlainen mielikuva tästä, mutta jätin kirjoittamatta, kun muistikuva oli niin hatara. Pitää varmaan kaivella lisätietoa asiaan liittyen, ehkäpä ne ei tartu ihmisiin tai koiriin?
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[tapmar]

[pekkis]

[quote="tapmar] Mutta miten nuo suolinkaiset tarttuvat ja leviävät? Ravinnossa olevien munien kauttako nuo leviää vai miten?[/quote]

http://www.siipi.net/index.php?option=com_content&view=article&id=89:suolinkainen&catid=20:terveys&Itemid=61

[Sämpy]

Aika harvoin noita suolinkaisia on kyllä omalle kohalle sattunut. Ainut kerta mikä muistuu mieleen oli soitimelta ja ihan hyväkuntoisesta teerestä. Eipä se varmaan muuten energiaa syyssoitimessa kuluttaisikaan.

Nuo valakoset maot on leivitettynä tosi hyviä, eli kannattaa kerätä talteen.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Lyrurus]

Skotit syöttää nummiriekoille matolääkkeessä uitettua soraa, lähinnä Trichostrongylus tenuis loista vastaan. Se on pikkuinen max. 7 milliä pitkä sukkulamato, joka romahduttaa lääkitsemättömän nummiriekkokannan 4-5 vuoden välein. Vähintään 28 päivää ennen metsästyskauden alkua sora vaihdetaan puhtaaseen, jottei ihmiset saa riekoista kemikaaleja. (Googlettamalla tuon Tricho... jne. saa paljon tietoa.)

Eikös suolinkaisille ja heisimadoille ja muille suolistoloisille (kokkidit) voisi kehittää samantyyppisiä lääkkeitä? Minä voisin vaikka omin varoin ostaa niitä ja kokeilla parhailla teerimailla tuollaisia "suolattuja" sorakasoja. Olisi äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu.

[MtJ]

[jyskyttäjä]

etelä-pohjanmaalla, tänä vuonna muutama teeri saatu joissa oli kyseisiä matoja. ja paikallisilta mettästäjiltä kuullu että matoisia lintuja on paljon.

[peelo]

tämä forumin keskustelurimpsu suolinkaisista on herättänyt kiinnostusta siinä määrin, että aiheesta tulee pikku juttu Metsästäjäliiton Jahti-lehteen 1/2013. Hieno homma.

Tässäpä jo etukäteen (ja etenkin niille, joille tuo lehti ei tule) lehden toimittajan Eviralta saama vastaus kysymykseen suolinkaisista.
Tämän jälkeen ei tarvinne enää arvailla miten asia on:

(selvennykseksi, että itse en kuulu lehden toimitukseen enkä Metsästäjäliittoon ja tuo alla oleva lainaus on erään toisen aktiivisen forumilaisen saama vastaus Jahti-lehden toimituksesta. Itse olen mukana vain antamalla käyttöoikeuden ottamalleni ja forumille lataamalleni suolinkaiskuvalle)

Soitin Eviran tutkimusprofessori Antti Oksaselle, joka on paneutunut loisasioihin. Hän kertoi, että kanalintujen suolinkaisten Ascaridia-suku on aivan eri kuin koiraeläimillä esiintyvä Toxocara-suku, eivätkä kanalintujen suolistossa olevat suolinkaiset tartu koiraeläimiin. Ei siis sikäli tarvitse olla huolissaan. Mutta Oksanen kuitenkin kertoi, että linnuissa, kuten esimerkiksi myyrissäkin, voi aivan luonnostaan olla koiraeläinten Toxocara-suolinkaisen toukkamuotoja odottamassa pääsyä koiran suolistoon. Nämä toukkamuodot ovat mikroskooppisen pieniä ja ne esiintyvät saaliseläimen lihaksistossa, eli niiden esiintymistä ei voi päätellä paljain silmin eikä suolistosta. Näin ollen kuolleiden lintujen ja pikkunisäkkäiden raakana syöminen voi joka tapauksessa aina nostaa koiran riskiä saada suolistoloisia.

Kysyin myös Oksasen näkemystä tällaisten loisten aiheuttamaan rasitteeseen isännälleen. Oksanen totesi, että toki loiset ovat rasite, mutta ei osaa lähteä arvioimaan kuinka suuri tarkalleen. Luonnoneläimet nimittäin altistuvat elämässään jatkuvasti loisille ja taudinaiheuttajille, niiden on ollut pakko sopeutua ainakin jollain tavalla lajinkehityksessään loisrasitteelle. Rasitteen määrä on tietysti sitä haitallisempi, mitä enemmän muuta painetta lintuyksilöllä parhaillaan on, esimerkiksi onko sillä infektiota, talven kylmyyttä, pesintää jne.

Sitten vielä mielenkiintoista lisätietoa häneltä. Syy miksi kanalintujen suolistoista saattaa juuri nyt löytyä runsaasti suolistoloisia, johtuu todennäköisesti parin viime vuoden hyvistä lintukannoista. Suolinkaisten munat nimittäin siirtyvät linnun suolistosta maastoon, josta ne päätyvät ravinnon mukana suoraan uusien lintujen suolistoihin kehittymään. Mitä enemmän on lintuja, sitä enemmän maastossa on suolinkaisten munia, ja lintujen loispaine kasvaa. Lintujen suolistoissa saattaa olla sekä näitä suolinkaisia että jaokkeellisia heisimatoja (ns. lapamatoja).