Puimakoneen kokoinen Metso

[9.3x622]

[Tiger]

[Känkkäränkkä]

Kyselin aiemmin ketjussa metson käyttäytymisestä ympärivuotisesti, mutta taisi hävitä kysymys viestimereen joten koitetaan uudestaan.

Onko kellään havaintoa, että käyttäytyykö metso ravinnon kanssa samalla tavalla loppusyksystä/talvesta.

Toisin sanoen: Kun te syksyllä kytistelette tiettyjä hakomapuita niin käyttääkö linnut talvisin samoja apajoita?

Ja vielä esimerkin kautta. Jos talvella hiihtelen ja löydän metson hakomamäntyjä niin onko mahdollista että ensi syksynä niistä voisi myös löytää lintuja? Vai ohjaako syksyllä muu ruokavalio lintuja toisille puille?
_________________
Elä ammu, se on kaakana!

[NoVoeHelevetti]

Kun metso siirtyy hakomahommiin niin kyllä, samat puut ovat suosiossa niin kauan kuin neulasia riittää, oli syksy tai talvi. Ruåttissa tulee syksyisin aina katseltua suon laitoja "sillä silmällä", ja toki mieluisimmat männyt erottuvat ympäri vuoden. Mutta se on ihan arpapeliä milloin mikäkin kukko siirtyy hakomaan. Tänä vuonna ensimmäiset vanhat hakoi kuulemma jo lintujahdin aloituksessa, toiset vanhat ei hakoneet vielä kauden lopullakaan.

[iiroS]

[tuhola]

[NoVoeHelevetti]

Täällä kyllä kelepaa suonlaitamännyt, mutta myös ropsimänniköt ovat suosiossa. Siemenpetäjätkin jossain määrin, etenkin suoalueiden lähistöllä. Ropsimänniköissä ei tartte kiväärihommista edes haaveilla, vaan sitä vartenhan on koirat.

[tuhola]

Kausi startannut. Alotusaamu menee töissä mutta kyllä syksyn aikana ainakin yritys on saada metso saaliiksi. Eikä mitään tuppisulkaa vaan nimenomaan puimakoneluokan yksilö.

[MARCOLIN]

Kuva puimakoneen kokoisesta metsosta albumissakin painaa sen 1:den kilon verran

[Pohjola]

Nyt oon nähny oikean ison meton,,, kunnanrajalla ku lensi niin oksia lenteli molemminpuolin rajaa, lähti vaan 5m väärältäpuolen ja ku tuli puolueettomalle nii oli liian kaukana ammuttavaksi

[Ginerno]

Aamulla klo: 4.30 pimeään metsikköön oottelemaan metsoja saapuvaksi. Klo: 5.00 Alkoi metso soimaan selän takana paikassa josta vähän aikaa sitten olin kävellyt haulikkohollilta ohi No ei muuta ku hyppäämään soitimelle, hivenen teki vaikeuksia löytää lintu puusta kun sen verran oli vielä pimmeetä. Lopulta pisti linnun hahmo silmään ja siitä haulipiipulla ukko tonttiin klo:5.20. Hyvin alkoi tämä mehtuusyksy Kuulostihan tuo toinenki ukko soivan rämeen laidassa kun lähdin pois päin, oli sen verran ahasta repussa että jätin kaverin rauhaan.

[tuhola]

Viikonloppuna harrastin sellaista tiedusteluluontoista mettojahtia. Aamusta kyttäilin ihan sattumanvaraisissa paikoissa ja havaintojakin sain mutta ei oikein mieltäylentävää ollut. Lauantaiaamu oli toki kuin aikamatka entisaikojen paratiisiin. Näin kaksi 30 heinurin parvea tekemässä muuttoa etelään, kaksi samanlaista metsähanhiparvea ylitti minut komean klaklatuksen kanssa. Hirvet, siis useampi huuteli kiimoissaan ihan parin sadan metrin päässä, kauan kaipaamani ensimmäisen pakkasaamun ilma oli just niin raikasta kuin muistin. Vanha ukkometso näyttäytyi passipaikallani mutta ei tarjonnut mahista ampua. Vanhaa ukkoa hakiessani myöhemmin heräilevä metsopoikooskin pölähti läheisiin haapoihin. Niihin en pilkkuseiskan ruutia polttanut. Kaikenkaikkiaan täydellinen aamu. Päivän pääpaino oli kuitenkin hirvikoirien reenauksessa mutta haukkujen sujuessa jäi aikaa tutkia parempia metsopasseja. Aamusella löyty yksi syömähaapa ja päivän päälle tehtiin emännän ja hänen seisojien kanssa pikku lenkki "uusille" alueille. Siis hänelle uusille mutta minulla tietty ajatus hyvien metsopaikkojen kartoittamiseksi koirien avulla. Kolme seisontaa saatiinkin metsoista hyvin pienellä matkalla ja kaikki varmuudella eri lintuja. Arkoja olivat mutta yksi oli likillä joutua ammutuksi hyvästä riistatyöstä. Huonoa tuuria emännällä kun ei pystynyt ruutia polttamaan. Mutta pienellä alalla kun näkee kolme metsoa, aukkojen rikkoma maasto missä monipuolista tonttia kuivasta kankaasta rehevämpään korpimaastoon isoilla paksuoksaisilla haavoilla kuorrutettuna on se suht hyvä merkki että joulumetsoon voisi olla mahdollisuuksia.. Sunnuntai aamulla kyttäilin sen syömähaavan alla minkä edellispäivänä löysin mutta sieltä sain vain kaukaisen kuulohavainnon aamunsa aloittaneesta isosta mustasta. Hirvikoirien haukkua taas kuunnellessani kävin jälleen tiedustelemaan yhtä uutta paikkaa. Kyseessä soidinpaikka missä keväällä mukavasti tavaraa. Olihan siellä metso, maassa. Kuinka satuinkaan näkemään. Ja hetken viihtyi kiikarissakin mutta ennenkuin ampumaan alkasin niin nousi ilmaan.

No alustavat tiedustelut tehty, monet haavat kierretty. Pääasiassa koppeloita lähti haavoista. Huomenna ajattelin suunnata aamukytikselle tuonne missä näimme kolme metsoa. Ei ole helpoin paikka kytätä mutta ehkä alan painottamaan jahtia tuonne. Vähä semiouto paikka minullekkin eli voi siinä joutua jonku aamun kytistelemään ennenkuin pääsee jyvälle mitä pitää tehdä.

Tuo syyssoidinhomma on käsittämätön juttu. Ei onnistu täälläpäin ku syyssoidinta ei täällä pääse kuulemaan kuin kerran kymmenessä vuodessa jos sitäkään.. Eivät soi siis täällä. Jämerä ku esim. suomussalmella kuulee harva se aamu meton näppäilyä. Niin ne ovat erilaisia eri puolilla suomea.

[tuhola]

Eipä ota onnistuakseen. klo 6.30 vasta kuulin miten metso lähti yöpuultaan n. 150m päästä.. Ja matkasi tietty väärään suuntaan. Jostain kaukaisuudesta ehkä kuulin miten laski puuhun. En löytänyt sitä enää mistään. En ehtinyt jäädä kävelyjahtiin haapoja kiertämään nyt ollenkaan. Vähä kiiruullista. Metonpyytäjän arki on kovaa ku töistä pääsee 23.30, aamulla ennen viittä ylös. Pikkusen meinaa välillä ahdistaa kun muutenkin unet jääny vähälle. Mutta joku ihmeen voima sitä ajaa kumminkin aamupimeään metsään istuskelemaan.

No perjantaina ehkä ja viikonloppuna uusiksi taas. Sais nuo kelit vähä jäähtyä, nytkin polttiaisia niin prkeleesti mun passissa että meinas hermo mennä. Ei oikein sovellu mettälintukytikselle kavereiksi nuo.

[Känkkäränkkä]

Kyllä jos sais valita yhden jahtipäivän jonkin foorumilaisen kanssa olisi se meikäläisellä Tuholan kanssa mettojahdissa. Kaikesta huokuu suuri intohimo kyseistä jahtimuotoa kohtaan.

Viikonloppuna tarkoitus ekaa kertaa elämässä itte lähteä aamujahtiin. Yövytään teltassa pari yötä vanhan homenokan mailla joten ollaan heti kellon soidessa niin sanotusti pelipaikoilla. Ei meinaa illalla uni tulla kun mielessään käy mahdollisia tilanteita läpi. Saaliilla ei kyllä niin väliä, koska tarkoitus saada pari pyytä pillillä jotta lauantain juhlaillallinen olisi taattu, mutta olisi ihan helvetin hienoa päästä aamupimeässä kuulemaan mahdollista soimista tai sitten siipien huminaa ja metton laskeutumista syönnöspuulle. Sykemittarikin varattu kyseistä tilannetta silmällä pitäen
_________________
Elä ammu, se on kaakana!

[tuhola]