Mitä on riistanhoito?

[hellokitty]

Toisaalta,kun miettii sanaa "Riistanhoito" Onkos sitä sitten olemassakaan?

Yleensä hoito/hoitaminen/saattaminen jokin terveeksi jne tarkoittaa mielestäni jotain muuta.

Nyt hoidetaan yleensäkkin riistaa lähtökohdiltaan parempaan kuntoon vitamiinien,suolojen rehujen avulla yms. Sitten syssynmällä losautetaan
samantein samaa riistaa kattilaan.

Pitäsikö tuo sana muuttaa joksikin toiseksi?
Nyt pitää ottaa olut ja miettiä tätä tosissaan, Ei tätä muuten voi käsittää

[Sigamees]

[tuhola]

Tuo Peto tuolla aloitti hyvin. Kyse on tasapainosta. Mutta millainen on oikea tasapaino. Yleisin mielipide on että mitä vähempi petoja, sen parempi. Ite tohdin olla toista mieltä.

Meillä on metsässä riistavaroja. On lihariistaa ja turkisriistaa. Ne ovat luonnonvaroja ihmiselle. Näiden luonnonvarojen hyödyntäminen on suunnattoman mukavaa puuhaa, koska siinä ihminen pääsee toteuttamaan viettejään. Riistanhoito on siis riistavarojen hoitamista. Riistavaroja hoidetaan niin että kannat voisi mahdollisimman hyvin. Esim. hirvellä ei kyse ole siitä että saisimme mahdollisimman paljon hirviä metsään vaan siitä että saataisiin mahdollisimman terveelle rakenteelle se kanta joka joudutaan vahinkojen minimoimiseksi pitämään. Hirven osalta parasta riistanhoitoa on malttaa olla ampumatta sitä parhaaseen ikään tulevaa hyvää sarviainesta omaavaa sonnia ja toisaalta osata säästää myös niitä hyviä paikallisia tuottavia naaraita. Hirvikannan hoito on sitä että löytää tasapainon. Tähän liittyy moninaista toimintaa, riistapellot, nuolukivet jne. joiden avulla voidaan kannan rakennetta tarkkailla ja helpottaa sitä jahtia jotta valikointi olisi mahdollisimman helppoa. Minusta valikointi on tärkeää jos meillä on nykyisenkaltaiset alhaiset tavoitekannat.

Ruokinta. Milloin sitä voidaan kutsua riistanhoidoksi? Kaikille tuttu metsästysseuran kokouksen toimintakertomuksen "jäniksille kaadettu haapoja" ei mielestäni ole kovinkaan kummoista riistanhoitoa. Rehukaalipelto hirville on tavallaan riistanhoitoa kuten edellä sitä jo kuvailin mutta sillä ei ole hirven selviytymisen kannalta merkitystä. Toki riistapelto vetää alueelle riistaa ja tekee riistan olon mukavaksi. Sama pätee jäniksen haavoille. Riista on helpompi paikantaa ja kohdentaa jahtia sinne missä tavaraa on. Tavallaan kyse on metsästyksen helpottamisesta eikä niinkään riistanhoidosta. Paitsi juuri kannan runsauden seurannan osalta.

Keväinen sorsien ruokinta vetää alueelle sorsia. Ne pesivät ja näin saadaan paikallisia riistamääriä nostettua. Tätä monesti kuvitellaan oikeana riistanhoitona. Juu, onhan se sitä tavallaan. Mutta se on juuri sellaista että pyritään saamaan alueelle mahdollisimman paljon "ylimääräisiä" sorsia ja sitä kautta mahdollisimman hyvään saalismäärään tulevana jahtikautena. Miksi siis keväinen ketunhaaska ei ole riistanhoitoa? Sillähän pyritään vetämään alueelle kettuja mikäli ketut on ammuttu vähiin päihin talven aikana. Minusta alhaisen kettukannan alueella tapahtuva petojen ruokinta on riistanhoitoa siinä missä sorsan ruokintakin.

Itse pyrin riistanhoidolla siihen että metsässä olisi mahdollisimman monipuolisesti riistaa. En pyri tappamaan viimeistäkin kettua. Toisina vuosina pystyn jahtaamaan ja ampumaan kettuja niin paljon kuin vain onnistun saamaan, toisina vuosina on pakko laittaa jarrut päälle. Tarkoituksena että metsästysalueellani viihtyisi mahdollisimman paljon petoja, siis mahdollisimman paljon eli sen verran mitä saaliseläimet sitä painetta kestää. Tavallaan tuo tulee automaattisesti oikeaan suhteeseen kun suurin aktiviteetti alueellamme on nimenomaan pedoille ja lihariista on vähemmällä huomiolla. Tässä takavuosina laitettiin aikalailla jarrua niin supin kuin ketunpyyntiikin. Kaivamiset lopettiin melkein kokonaan ja jalkanarut jätettiin pois käytöstä. Viime vuonna säästeliäisyys palkittiin ja saimme taas nauttia hieman paremmista turkisriistakannoista. Kaivoimme ja narutimme otuksia myös ja vieläkin metsään jäi suht hyvä määrä otuksia. Ei liikaa mutta ei liian vähääkään. On varmasti alueita että jahtia pystyy harrastamaan 100% joka vuosi ja ihan täysillä, eikä elukat tunnu edes vähenevän. Mutta näin ei ole todellakaan koko suomessa. Osinpaikoin petokannat saadaan kohtuuttoman alas mikäli asiassa ei nähdä yhtään malttia.

Minusta petojen metsästys ei ole riistanhoitoa kuin erityistapauksissa. Normaalissa tilanteessa tasapainot ovat ok, eli metsässä on niin lihariistaa kuin turkisriistaakin. Jossain päin suomea voidaan joutua petoja metsästämään riistanhoitoon perustaen. Mutta tämä ei takuulla ole mikään normitila.

Hyvä esimerkki on tuosta palasta matkaa Pirkanmaalta. En nyt mainitse mitään sen tarkemmin missä mutta pirkanmaalla kuitenkin. Minun silmissä tuo alue on paratiisia. Siellä on suhteellisen hyvät metsäkanalintukannat, siellä on valkohäntäpeuraa ehkä 30x enemmän kuin tässä e-p:n eteläreunoilla. Siellä on myös kaurista suht hyvin. Olen sieltä kauriita ampunutkin. Siellä on kettua ja supia PALJON. Lisäksi ilveksiä, jopa niin että niitä siellä metsästetään. Koiralleni ammuttiin sieltä yksi ilves viime talvena. Siellä on hirviä ja vaikka mitä. No kun jutustelen siellä metsämiesten kanssa niin he ovat aivan hermona. Pienpedot syövät kaikki linnut ja kauriinvasat ilves tappaa kaikki valkohäntäpeurat. Minun on vaikea käsittää tätä ajatusta koska minulle tuo paikka on paratiisi. Kaikkea riistaa ehkä 10 kertaa enemmän kuin kotoalueeni mäntykankailla, jos nyt metsäkanalintuja ja kauriita ei oteta laskuun. Paikka jossa tasapaino on kohdillaan, metsät notkuu lihariistaa, turkisriistaa ja jopa arvokkaita suurpetoja siellä kulkee ja ukot näkevät vaivaa kun metsässä on petoja..

Minusta metsä on parhaimmillaan silloin kun se on mahdollisimman luontaisessa mallissa. Eli että siellä on vähä kaikkea. Riistanhoidolla pitäisi pyrkiä juuri tuohon nimimerkki Pedon mainitsemaan tasapainoon. Luonnollinen tila missä on mahdollisimman hyvät elinolosuhteet kaikelle riistalle. Jos ilpo nappaa peuran niin so what? Se kuuluu sille. Mitään lajeja ei kannata alkaa turhaan suosimaan. Parasta riistanhoitoa on suosia monipuolisuutta, pitää metsän riistavarat kestävällä käytöllä, nähdä tulevaisuuteen ja omien tekojen vaikutus ja parantaa nimenomaan niitä elinolosuhteita metsänhoidon, kosteikkojen yms. kautta.

[tapmar]

Kaikki riista on arvokasta - onko kaikki riista yhtä arvokasta, onkin sitten toinen kysymys.

Mutta mitä riistanhoitoon tulee, niin minusta kannattaa huomioida riistanhoitoaskareiden hyöty koko luonnolle. Esim kaurisruokinnoista hyötyvät koko alueen eläimistö: jyrsijät, pienpedot, linnut ja varmaan jopa kasvistokin. Sama koskee supikoiran & muiden petojen poistoja - isokuovi, töyhtöhyyppä ja muut maapesijät kiittävät metsämiestä. Tämä kokonaisuus on minusta aika tärkeä ulottuvuus.
_________________
http://www.tapiolantakamailla.com/ - Ulkoilmaelämän tunnelmapaloja

[tuhola]

Niin mutta onko se paha asia jos luonnossa kettu nappaa kuovin tai töyhtöhyypän tai vaikkapa teeren? Onko tuo jotenkin luonnonvastainen tapahtuma? Minusta ei. Se on tapahtuma joka kuuluu luontoon, sitä tapahtuu ja saakin tapahtua.

[tuhola]

Esim. metsäjäniksiä saadaan saaliiksi n. 170 000 per vuosi ja kettuja jotain 60 000 muistaakseni. Näin jänissaaliin arvo olisi n. 1 350 000€ ja kettusaaliin about 1 300 000€. Tämä siis "tuottajahinnoilla" laskettuna. Kettusaaliin arvo ei toki ole nuon suuri koska ketuista osa ammutaan aikana jolloin nahka on käyttökelvoton. Supikoirasaalis jos saataisiin nahkan ollessa käyttökelpoinen olisi vuosisaaliin arvo lähes 4 000 000€. Heinäsorsasaalis olisi n. 1 300 000€.

Eli pienpedot eivät ole ollenkaan niin arvottomia kuin yleensä puhutaan. Minusta niillä on paikka suomalaisessa metsässä ja niiden kannat kannattaa pitää tasapainossa muun riistan kanssa. Niin että metsästä saisi joka vuosi niittää niin lihariista kuin turkisriistasaalista hyvällä menestyksellä.

[DPM]

Rahallako se riista arvotetaan? Itse en ainakaan ole koskaan metsästänyt hetkeäkään rahan takia.

[tuhola]

Olenko jossain niin väittänyt että rahalla. Vertailin rahallisia arvoja. Koska sellainenkin riistalla on.

Miten pystytään arvioimaan virkistyksellinen arvo? Pedot ovat ainakin sitten hyvin kärkipäässä koska niitä metsästetään vuosi vuodelta enemmän ja enemmän, yhä lisää tulee innokkaita harrastajia lajin pariin. Lisäksi petojen jahtaus on monipuolista koska on niin erilaisia pyyntimuotoja. Pitkä metsästyskausi myös. Virkistysarvoltaan pedot voittaa varmaankin lihariistan. Myös rahallinen arvo on aikalailla vertailukelpoinen. Haluaisin perusteluja miksi pedot ovat niin aliarvostettuja, jopa vihattuja riistaeläimiä?

[Pudejovicky]

No johan on Tuhola helpon laittanu

Uskon, että arvoitus on jo ratkennut aiempien kirjoittajien vastauksissa ja sanat kokonaisuus, tasapaino jne. määrittelee aika pitkälti mikä on riistanhoitoa. Ja kun tuon tajuaa, niin eihän siitä sitten mitään koko maan kattavia yksityiskohtaisia ohjeita pysty laittamaankaan.

Riistanhoitoa on yleisesti varmaan kaikki mitä sen nimissä tehdään, mutta jos siitä on ajatus kateissa, niin voidaan olla yhtäkkiä miinuksen puolella.

Itse olen Tuholan kanssa siltä osin ainakin samoilla linjoilla, että ilahdun metsässä ollessani ja riistakamerakuvia selaillessa kyllä ihan kaikista eläimistä mitä eteen tulee.
Miten niitä kaikkia sitten hoidetaan Ehkä jos ei olisi näitä mainittuja fundamentalisti kettumie...henkilöitä ja fasaanihenkilöitä, tai että ne olisivat sopivassa suhteessa, niin oltais jo aika pitkällä?

Eli riistanhoitoa: kohtuudella ja ajatuksella talviruokintaa, petojen metsästystä, elinympäristöjen parannusta (voi olla jollekin huononnustakin).

Itse kohtuu uutena metsästäjänä ja vanhana savolaisena sekä hieman kettutyttönä täytyy itse nähdä mitä siellä metsässä liikkuu ja minkä verran, ennenkuin uskaltaa mitään mennä metsästämään, varsinkaan riistanhoidon nimissä.

Ei jäänyt paha mieli vaikka haaskalle jäi joku supipari pyörimäänkin vielä, jäi selvästi parhaimman kuntoiset ja varovaisimmat. Ei harmita vaikka ilves nurkissa pyörii, kauriita laskin koko talven ja aika hyvin rivit kestivät, ehkä yksi kili jäi luvusta ja jos meni ilpolle, niin nälkäänsä söi. Nyt laskentojen jälkeen pystyn ehkä ilvesjahtiinkin lähtemään ja miettimään sitä kannanhoitona. Mäyrä jäi riistanhoidollisilla syillä haaskalta ampumatta ja kun ei ruuaksi ollut tulossa, niin meni valokuvaukseksi..

[Jahtireppu]

Arvotonta riistaeläintä tai ylipäänsä elollista olentoa ei ole olemassakaan. Itse arvostan saamaani saalista samalla tavalla, oli se sitten varis tai 12-piikkinen hirvisonni. Metsästyksessä onnistumisen tunne tulee minulle kivuttomasta tappamisesta. Paremmat fiilikset jää, kun ammun variksen ja nään, että heti rentoutuu kuin siitä, että ammun sitä isoa hirvisonnia suolille ja pääsen sen vasta illan hämärtyessä lopettamaan. En myöskään pidä siitä kun esim. variksista ja supikoirista puhutaan pasgaelukoina. Toisaalta, kun ammun supikoiran haaskalta ja jätän sen toisien supikoirien ym. varisten syötäväksi, en tunne huonoa omaatuntoa siitä, että jätän saaliin hyödyntämättä. Kun en yksinkertaisesti tarvitse supinnahkaa, ei se tarkoita sitä, etten arvostaisi ampumaani eläintä. Meni vähän ohi riistanhoidosta, mutta kun kysyttiin arvottomista eläimistä.

Avainsana riistanhoidossa on tasapaino. Kaikkia eläimiä/lintuja saisi olla näin metsästäjän näkökulmasta niin, ettei se aiheuta toiselle lajille kohtuutonta haittaa. Esim. ilveksen osalta ollaan paikka paikoin siinä tilanteessa, että se tekee metsäkauriin elämisen/leviämisen erittäin hankalaksi. Tämä esim. siellä osin Hämettä, jossa pikkusorkkaeläinkanta ei ollut erityisen vahva silloin, kun ilveskanta lsääntyi erittäin nopeasti. Ilves on vielä lupapolitiikkansa kanssa hankala otus. Mitä sä teet hirveällä ilvesmäärällä, kun lupaa ei välttämättä heru edes joka vuosi, vaikka suht pienellä alueella laskettuja varmennettuja ilvespentueita oli yli viiden. En ilvestä vihaa,hieno eläin, mutta nyt ei olla näillä kulmilla likikään tasapainoa ilves/piensorkat.

Se, että ruokit pikkusorkkia ja poksautat lihat pakkaseen, jonka jälkeen lopetat ruokinnan ei ole riistanhoitoa. Se, että ruokit vuodesta toiseen marras-huhtikuu ja näät, että kanta pysyy ennallaan ja jopa kasvaa sekä poistat pakkaseen jonkun sopivan eläimen, on riistanhoitoa. Tottakai pedot ottaa omansa, se on selvä. Kyyhky- ja sorsaruokinnat eivät useinkaan ole riistanhoitoa vaan lahtauspaikkoja. Hyvin toteutettu laaja-alaisempi kosteikko, missä linnut hyvin viihtyy myöhäsyksyyn asti ja osataan MALTILLA metsästää, tätä voidaan puhua jo riistanhoitona.

Kai haaskojen pitämistä ketuille voidaan pitää riistanhoitona, jos kettukanta on erityisen heikko. Kai kaikkea toimintaa, jolla pyritään ylläpitämään TERVETTÄ eläinkantaa niin, ettei se aiheuta toiselle lajille kohtuuttomia menetyksiä, voidaan pitää riistanhoitona. Silloin jonkin lajin riistanhoidossa ollaan epäonnistuttu, jos kanta kasvaa niin suureksi, että lajille tulee terveysongelmia, rutto,kapi ym.

[heiluri]

[tuhola]

Eiköhän se kaikki leviäminen kuulu lajien evoluutioon yhtälailla. Onko tuollainen kehitys ihmisen intressien mukaista niin se on toinen keskustelun aihe. Jos tarkastelemme maapallon eliöstöä niin kaikki kehitys on evoluutiota. Myös ihminen kehittyy ja on evoluution "uhri". Meidän toimet vaikuttavat muiden eläinlajien evoluutioon eikä mitään kehitystä voida sulkea evoluution ulkopuolelle. Kyse on lajien kehittymisestä. Ihminen on mukana tuossa prosessissa itse omana lajinaan ja toimiensa kautta vaikuttamassa suurimpaan osaan maapallon eläinlajeista.

[JapiTre]

Meidän seuran alueella papat taivastelevat, kun metsäkanalinnut on vähentyneet. Kiintiö on 1 musta teeri kaudessa, metso kokonaan rauhoitettu. Pyitä kyllä saa jahdata.
Jäniksiä ei ole kuin erittäin harvalukuisesti rusakkoa. Metsäjänisten vähyydestä syytetään ruttoa.
Kauriita on erittäin harvassa ja ne on myöskin rauhoitettu alueella.

Kun hämärässä ajelee alueella, kiiluu joka puolella kettujen silmät tai näkee supi pariskuntia löntystävän peltojen reunoja.
Olen varmaankin ainoa koko seurassa joka käy pienpetoja verottamassa ja sekin on satunnaista, kun toiset harrastukset syö vapaa-aikaa rankasti.

Seuran jääriä ei kiinnosta pienpedot pätkääkään, mutta ilvestä sitten kuitenkin porukka jahtaa, jos lupia saavat.

Talvella kun rämpii hangessa, niin petojen jälkiä on huomattavasti enemmän kuin jänisten jälkiä.

Ainakaan minä en säästele supia tai kettua ja jahtaan niitä lain suomissa rajoissa. Itse pidän tätä myöskin riistanhoitona. En minä yksin saa promillea pois tuosta petokannasta, mutta teen sen mitä koiraton vain voi tehdä. Jos vaikka ensi kaudella löytäisin yhden rusakon evääksi..

Seuran maiden välittömässä läheisyydessä on paljon maita jotka eivät ole vuokralla. Eräskin maanviljelijä on antanut luvan minulle käydä hänen maillaan metsällä, mutta sillä ehdolla, että vain rusakoita saa ampua, koska ne ovat viljelijälle tuhoeläimiä ja pedot pitää jättää rauhaan. No arvatkaapa kuinka paljon on hänen pelloillaan näkynyt pitkäkorvia.. Supia ja kettua siellä kulkee. Kerran (muutama vuosi sitten) tuli yksi rusakko eräksi!

Tuo riistanhoito kun ei ole joka alueella samanlaista ja toisin paikoin on porukka erilailla orientoitunut hoitamaan hommia. Kyllä viime kokouksessa päätettiin hommata pari Kanua seuralle, mutta se on yksi kärpäsen p@ska valtameressä.
_________________
V*tuttaa, sano kettu pihlajanmarjoista...

[tapmar]

[Sigamees]