Kalastuslaki uudistuu

[Nuuska]

[Kiul]

[Aris60]

Kiul paljolti olen kanssasi samaa mieltä. Kuitenkaan kommenttiasi valvonnasta en ymmärrä.

Kalaveden valvonta voidaan järjestää kuten ennenkin. Oikeudetkin ovat riittävät, virka-avun saanti paikalle on varmasti vaikeaa. Muuten järjestelmä toimii.

Jos taas viittaat kalastuksen valvojilta vaadittavaan koulutukseen niin se on aikaisempaa työläämpi.

Koulutus voisi olla kokonaisuutena yhden opintoviikon (40 tunnin työpanos) laajuinen, joka sisältäisi 1–3 läsnäoloa edellyttävää kurssipäivää ja esimerkiksi verkko-opiskeluna suoritettavan osion. Koulutuksen vaihtoehtona olisi muu riittävä perehtynei-syys kalastuksenvalvontaan, joka osoitettai-siin suorittamalla koe.

[guide]

[Kiul]

[Kiul]

[kalkki]

Välillä tuntuu että lainsäädännöllä pyritään suojaamaan ja lisäämään viranomaisten erityisoikeuksia ja turvaamaan lakia noudattamattomien oikeudet. Tavallinen lainkuuliainen hallinto-alamainen on kohta vailla oikeuksia.

[guide]

Kiul- Kiitos tarkennuksesta. Tuo kalatalousalueelta viety oikeus joka Elylle siirtyy voisi parhaimmillaan merkitä meillä todella suurta muutosta koko kalastuskulttuuriin. Hienoa...

Oliko jossakin rajoitettu vielä osakaskunnan oikeutta säädellä pykäliä?

[Deereman]

[Kiul]

[Kiul]

[Aris60]

Kiul ei tilanne ihan noin musta ole. Osakaskunnalla on edelleen mahdollisuus säädellä kalastusta. Totta on että oikeus on rajoitetumpi kuin ennen. Esim. pilkkimisen, onkimisen, heittouistelun tai vetouistelun harjoittamista yhdellä uistimella ei osakaskunta voi oikein mitenkään itse kieltää. Sen sijaan tehokkaampia kalastusmuotoja voidaan jossakin määrin edelleen säädellä.

Pykälän (42§) 2 momentissa säädettäisiin voi-massa olevan lain 62 §:ää vastaavasti siitä, että pyydysyksiköt jakautuvat lähtökohtaises-ti yhteisen kalaveden osakkaiden kesken hei-dän vesialueosuuksiensa mukaisesti. Osakas-kunta voi kuitenkin yhteisaluelain mukaista päätöksentekomenettelyä noudattaen päättää kalastusoikeuden jakamisesta myös toisin. Osakaskunta voisi lisäksi antaa tarkempia määräyksiä lain mukaisesti osakkaille kuulu-van kalastusoikeuden käyttämisestä. Käytän-nössä tähän määräystoimivaltaan perustuen osakaskunta voisi alueellaan asettaa esimer-kiksi kalastusaikoja tai pyydysten käyttöä koskevia rajoituksia. Osakaskunnan antamat kalastusta koskevat määräykset koskisivat kuitenkin vain osakaskunnan jäseniä itseään ja sellaisia muita tahoja, joiden oikeus kalas-taa on johdettu osakaskunnalta tai sen jä-seniltä. Ne eivät koskisi esimerkiksi erityis-perusteiseen kalastusetuuteen tai yleiskalas-tusoikeuksiin perustuen kalastusta harjoitta-via tahoja, joiden oikeus on riippumaton ve-sialueen omistajan oikeudesta.

Myös vesialueen osakkailla olisi tulevaisuudessa edelleen mahdollisuus tarkastaa kalastusoikeus.

Esityksessä ehdotetaankin säädettäväksi, että vesialueen omistajalla, osakkaalla tai ka-lastusoikeuden haltijalla olisi omalla vesialu-eellaan tai sellaisella vesialueella, jolla hänel-lä on kalastusoikeus, oikeus tarkastaa, että kyseiselle vesialueelle asetettu pyydys on 48 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla mer-kitty. Pyydyksen muun lainmukaisuuden tai muiden kuin lupaa koskevien merkitsemis-velvollisuuksien osalta edellä mainitulla ta-holla ei olisi tarkastusoikeutta. On huomatta-va, että tarkastusoikeutta ei olisi sellaisten yhteisten vesialueiden omistajilla, joilla ei ole käytössä kalastusoikeuden osoittavaa pyydysmerkkijärjestelmää. Näin ollen esi-merkiksi järjestäytymättömien osakaskuntien osakkailla ei olisi tässä pykälässä esitettyä tarkastus- tai talteenotto-oikeutta. Eli talteenotto-oikeus on edelleen olemassa rajoitettuna.

[guide]

[Nuuska]

Tässäkin keskustelussa löytyy ns. perustuslaillinen siipi, jolle oleellista lainsäädännössä on se kellä on oikeus tehdä tai päättää mitäkin, ja väheneekö vai supistuuko ko. oikeus omista inresseistä nähden. Jotenkin haistan tässä kepulaisenemmistöisen valtuustosalin tuoksun kun Isännät puhuvat, ja saattaapa joukossa olla joku maakunnallinen kuuluisuuskin.

Omasta puolestani yritän katsoa asiaa hieman eri vinkkelistä, esimerkiksi on mielestäni tärkeää, että kalastusoikeuden haltijan päätöksenteossa on joku tavoite mitä kohden pyritään. Tässä mielessä uusi laki on vanhaa parempi, koska kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelmien teko on vaativampi homma kuin aikaisemmin koska suunnitelmien täytyy perustua aikaisempaa perusteellisempaan tiedon hankintaan.

Kummallista kyllä kalastuslakiluonnoksessa itsessään tavoitetilan määrittely puuttuu tai jos sellainen on, puuttuu johdonmukainen keinovalikoima. Esimerkiksi taustaosiossa nostetaan esille kevätkutuisten lajien runsastuminen, mutta samaan aikaan ollaan kieltämässä ne pyydykset, joilla näitä kaloja voi tehokkaasti pyytää, eli isorysä ja nuotta (koneellinen). Samaten aikaisemmin mainittu eväleikkaus ja alamittasäätely on täysin tehoton mikäli ei ole aikomustakaan muuttaa kalastuksen rakennetta ei-tappaviin pyydyksiin. On huonoa lainsäädäntöä sallia ja kieltää toiminta yhtä aikaa.
_________________
Sako, Riihimäki, Suomi
ABU, Svängsta, Sverige

[Lyrurus]

Tuo Kiulin esiinkaivama vahvennettu tekstillä esitetty linjanveto menee kyllä täällä Järvi-Suomessa aivan päin helvettiä. Jokainen täällä ruoakseen kalastava tietää, että kalakanta on jossakin järvessä joka vuosi omansalainen, riippuen vuosiluokkien koosta, istutuksista, planktoninsyöjien ravintotilanteesta ym. ym. Jollain ELY-keskuksella ei millään opilla voi olla resursseja seurata näitä vaihteluita eri järvillä, mistä seuraa, että silmäkoko- ja pyydysrajoitukset ovat joko (1) aina myöhässä tai aikaisessa, eivätkä ikinä kohdallaan, tai (2) ne on muotoiltava niin salliviksi, ettei niillä ole käytännössä sitä positiivista vaikutusta, jota niillä haetaan.

Järven rannalla asuvat ja järvellä kalastavat tietävät hyvin tarkkaan, missä kulloinkin mennään ja mitä pitää tehdä. Tuo homma kyllä nyt suoraan sanoen haisee. - Ketkä tuota älyttömyyttä ovat olleet valmistelemassa?

Ja tuo Nuuskan juttelu "... että päätöksenteossa on joku tavoite, jota kohden pyritään" ja "... kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelmien teko on vaativampi homma ... koska suunnitelmien täytyy perustua aikaisempaa perusteellisempaan tiedonhankintaan" on kyllä yhtä kliseetä ja asennetta, noin niin kuin käytännön näkövinkkelistä katsellen.