Ruokinnalta ampuminen - metsästystäkö?

[JSP]

[heiluri]

Viihtyy,kokemusta on,jos ympärillä ammutaan niin tuo käy oikein mainosti lepopaikkana kun niitä ei häiritä.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[JSP]

[heiluri]

Aika hyvin pysyy kun saavat olla rauhassa,käyvät ruokailemassa muualla mutta istuvat mielellään rauhallisella lammella.
Eräällä nevalla on vastaava karu lammikko ja se on aina jahdin alettua sorsaa täynnä,onneksi paikka on omistajan rauhoittama.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[iiroS]

[jussi72]

Minustakin tuli jyvälahtari. Vein pesuvadista, laudasta ja finnfoamista kyhäämääni lauttaan ämpärillisen viljaa. Aikaisempina vuosina olen tuolta lammikolta yleensä yhden sorsan ampunut, mutta viime syksynä saaliinhimo iski ja lahtasin kaksi. Miten mahtaa sorsille kelvata, kun on tuollaista sekalaista siilonpohjaa?

Ehkä tänä vuonna jo kolme?

[heiluri]

Hyvin uppoo.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Rebe]

Lueskelin ketjun ensimmäiset sivut, mutta alkoi hiostamaan sen verran, etten kaikkia jaksanut lukea. Aika mielenkiintoisia ja toisaalta vähemmän mielenkiintoisia pointteja puolesta ja vastaan.

Lähinnä nyt huvittaa tuo valittaminen siitä kuinka vanhat hyvät paikat huutaa tyhjyyttään. No mitä sitten? Jos RKTL:n tuloksiin on uskominen niin ei ne sorsat ole minnekään kadonnut, vain vaihtaneet paikkoja ja reittejä, joita puljaavat. No mitäpäs kun meidän suunnalla ei ole mahdollisuuksia päästä noille järville, joissa sorsat ennen tulivat auringon pimentävinä lauttoina ja jokainen sai osansa. Perustettiinpa sitten oma ruokinta vuosi sitten, kun erään pellon reunasta löydettiin vanha savenottokuoppa. Yksi työpäivä käytettiin siihen kun kaadettiin pajupuskat ympäriltä ja tehtiin paikasta mieluisa sorsille. Sorsalintuja kävi ruokinnan piirissä kutakuinkin 60 kappaletta ja siitä muutama päästiin ampumaankin. Mikä meni vikaan? Itse tehtiin ja itse saatiin. Kilohintaa sorsille tuli ainakin riittämiin ellei liikaakin. Tilanteita oli ja mukavaa oli kun päivän hiljaisina tunteina pääsi kiertelemään kaikki pelto-ojat, joissa ei aikaisemmin lintuja ole ollut, jos ei yksinäisyyttään iltahämärässä huutavaa tavinräättiä lasketa.

Joku sanoisi meidän monttua lahtimontuksia ja sehän se kieltämättä on, koska sorsia siihen ammutaan. Mikä sitten muuttui aikaisempiin vuosiin verrattuna? Aloituspäivän saalis kasvoi noin 700% kun yhtenä päivänä ammuin 7 sorsalintua. Ei tarvinut minunkaan nuottikorvattoman rääkyä pilliin ja kirota, kun pilli on taas tukossa. Teimmekö sitten väärin, kun ruokimme sorsia ja vieläpä ammuimme niitä? Kyllä ilmeisesti teimme kun mahdollistimme itsellemme mukavan jahtitapahtuman ja veimme naapurin Penalta mahdollisen sorsapaistin siitä laiturinnokasta josta Pena ampui aikoinaan kottikärryllisen sorsia, kun kukaan ei vielä ruokkinut.

Toinen mielenkiintoinen paikka on ystäväni maat ja vesialueet, joissa kymmenkunta vuotta vietimme aloituksia. Päivät työntelimme kaislikoita ja joku neljästä miehestä saattoi tuurilla saada yhden, koko aloituspäivänä. No nyt ystäväni oli kaivanut mailleen ahneuden pesäkkeen, josta itse pirukin on koitoisin... LAHTIMONTUN. Ikinä en aloituksissa tai myöhemmin syksyllä ole nähnyt lähimaillakaan niin paljon sorsalintuja, jos ei satunnaisia muuttoparvia lasketa. Lintuja lensi ja porukan saalis koko syksyltä oli varmaan lähellä kahta-kolmeakymmentä. Onneksi olin edellisenä vuonna nähnyt OIKEALLA kosteikolla varmaan satakunta sorsalintua kerralla, muuten olisi ripuli valahtanut housuun kun se siipien havina alkoi. Meidän saaliimmehan ei kovinkaan suuri ollut, mutta kun ne saakelin sorsat meni sinne järvelle, jossa en reilun kymmenen vuoden aikana ole yhteensäkään nähnyt noin paljoa sorsia. No samoista sorsistahan pääsi sitten nauttimaan muutkin ja menen takuuseen, että siellä kaislikoissa kahluusaappaissa rämpivät miehetkin pääsivät osingoille. Tekisi mieli kiroilla kun sapetti niin paljon kun sen järven sorsakanta kasvoi joillakin sadoilla prosenteilla.

No onneksi hätä ei ole tämän näköinen ja naapurin Penallakin on laiturin päässää mahdollisuus sorsapaistiin ensisyksynä. Pyydän nimittäin ystävääni täyttämään molemmat lahtimontut, jotta sorsat voivat mennä takaisin niille järville, joilta olivat tulleetkin. Olisihan se itsekästä luoda itselle jahtimahdollisuuksia ja samalla tuhota naapurin Penan haave siitä yhdestä sorsasta, joka luultavasti jää muutenkin siipirikkona sinne pöheikköön. Tulihan se järki päähän, ettei paikallista sorsakantaa voi kasvattaa lahtimontuilla, eikä tarvi samalla stressata siitä kuinka paljon ne kaislikoita kiertelevät hullut ampuvat MEIDÄN sorsia.
_________________
"Annosa vulpes haud capitur laqueo"

[heiluri]

Tuokin riippuu paikasta,nämä meikäläisen vanhat jahtuujärvet ovat syksyisin tyhjiä,eihän se keneltäkään pois ole jos ruokinta vetää järvelle lintua,mutta se on kun järvi pysyy ruokinnan takia tyhjänä,järvi josta ennen ruokintoja sai aina jokusen syksyyn kuin viitsi porkkailla antaa nyt pelkän liikkumisen ilon.

Hyvä kun jossakin käy toisinpäin,mitä noihin kasvaneisiin sorsakantoihin tulee niin ainakaan täällä se ei näy missään,voisi melkein väittää käyneen päin vastoin.
P..run aikaisin parveutuvat nykyään ja lähtevät muille maisemille todella herkästi.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[j.p.n]

[Fighterman]

[heiluri]

No on täälläkin pitki syksyä muuttosorsaa,ei sillä.

Mitä tuohon laiskuuteen tulee niin onko mitään järkeä enää lisätä ruokintoja?
Olisi mukavaa kun olisi edes joku kolkka ilman ruokintoja,olisi sellaista oikeaa fiilistä pyynnissä,ja toisaalta,kuten itsekkin sanoit,ruokkijat eivät katso hyvällä samaan lahteen tukkivaa ulkopuolista vaikka ruokinta olisi kuinka kalastuskunnan normi lupavesillä,sekin kaventaa ruokintojen ulkopuolisten sorsastuksen mahdollisuuksia niillä vesillä missä lähes jokainen pyyntimies ruokkii,tai on mukana ruokinnassa...
Ennenkään kun ei ollut tapana tukkia toisen kuville,kotuksille tai muuten vakituiselle pyyntipaikalle,pidettiin säädyllistä hajurakoa pyyntirauhan takaamiseksi.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[ioni]

Kun seuran mailla on kaikille jäsenille ja vieraskortin lunastaneille laajoilla alueilla hyvät olosuhteet luonnonmukaisen kannan maltilliselle hyödyntämiselle, on ruokkiminen silkkaa epärehellistä ahneutta. Seuran mailla siinä omitaan itselle yhteisiä alueita ja omilla mailla houkutellaan luonnonmukainen kanta ahneesti luonnottomaksi tihentymäksi ja muodostetaan omia pullasorsayhdyskuntia. Ahneutta se on eikä mitään muuta. Mikään ylvästely ja marttyyriksi tekeytyminen ei sitä muuksi muuta.

[slowhand]

Engelsmanneilla, vanhalla sivistyneellä kansakunnalla on näille metsätys ja muille hommille kaksi sanaa. On hunting ja sitte on tämä shooting.

Mitäpä luulette, kumpaan ryhmään tuo ruokinnoilta paukuttelu kuuluu? Eikä sitä hiki tai muut nestepitoiset aineet tai ohranjyvät taida muuksi muuttaa!

[Fighterman]

Taannoin kuuluin yhteen metsästys-seuraan jolla oli silloin erinomaiset alueet. Me ruokimme seuran nimissä yhteen ainoaan paikkaan porukalla, vuoroviikoin kukin vuorollaan. Ruokinnalle ei sopinut mennä jahtiin, ei edes välittömään läheisyyteen. Ruokinta lopetettiin viikkoa-kahta ennen avajaisia. Rannalla odotettiin avajaisissa alkuun asti, vesille ei ollut asiaa ennen kello 12:00 ettei parhaan paikan varaajat ole kärkkymässä siellä jo aamulla. Joka jätkä sai sorsia, toiset tietysti paremmin kuin toiset. Toki ylilyötejä oli tässäkin, kuten esim. Tehokkaampien perämoottorien kuin kavereilla hankintoja ym. älytöntä. Mutta silti suosittelen samaa teoriaa muillekkin.