Jasperin lohihommat vs ympäristöministeriö.

[pekkis]

Jasper touhuaa ihan hyvää asiaa kun puhuu luonnonlohen puolesta. Ympäristöministeri Niinistö komppaa ja haluaa kalastusasiat ympäristöministeriöön.

Tässä vaiheessa minulla alkaa hälytyskellot soimaan. Jos kalastuasiat siirretään ymp ministeriöön niin kohta vaaditaan metsästyksen siirtoa ympäristöministeriön alaisuuteen. Ja se on metsästyksen loppu se.

[Solifer]

Jos Niinistöltä kysyttäisiin pitäisikö myös liikenneasiat, energiantuotanto ja asuminen alistaa Ympäristöministeriön alaisuuteen niin vastaus olisi: Tottakai.

[jounilau]

Luonnonlohen puolesta puhuminen on hieno asia.

Kun ymmärtää olla sotkematta siihen ympäristöministeriötä mukaan niin saattaa jatkossakin sitä päästä myös pyydystämään.

[Matti R]

Sama haju itelläki. Saattais mennä ojasta allikkoon. Mutta saisi tuo meno muuttua ja rajusti, a-studiossa tutkija kertoi yleisesti käytössä olevan keinonkin siihen.
Juu metsästysasiatkin ympäristöministeriöön, hui mikä kauhukuva! Varmaan kyllä mielellään ottaisivat. Päätökset eivät kauaa ministeriötä työllistäisi: kunhan kaikki olisi kielletty, vallitsisi sekä ministeriössä, että luonnossa ihana disney-saduista tuttu rauha, jota ei ilkeä metsästäjä häiritsisi.
_________________
Ent nimim Hannes

[Nimrod]

Kyllähän siinä kävisi niin, että jos ympäristöministeriö saisi hoitaakseen kala-asiat, niin tutkijoiden määrä moninkertaistuisi ja eri kalalajien uhanalaisuudesta tehtäisiin pysyvä tila, jolla ohjattaisiin valtion rahoja tutkimustyöhön. Tutkimusmenetelmät kantojen määrittämiseen tehtäisiin sellaisiksi, että kannat näyttäisivät väkisinkin matalilta ja lopullinen sana kantojen määrittelystä säilyisi tutkijoilla.

Lisäksi ammattikalastus lopetettaisiin ja virkistyskalastukseen tulisi ankarat rajoitukset ja todennäköisesti vai väkäsettömät koukut sallittaisiin. Todennäköisesti catch & release -pyyntitavasta tulisi vallitseva standardi ja tämä joukko urheilukalastajia nauttisi uudistuneesta tilanteesta. Tämä joukkohan asioita on nytkin ajamassa.

Eipä sillä, toisaalta olisi kyllä järkevää siirtää kalastus lohen osalta jokiin, myös se ammattimainen kalastus. Tällä tavalla ei nousulohia häirittäisi merellä ja kalakannat pääsisivät nousemaan ja kutemaan rauhassa.

Mutta tärkeintä olisi, että tämä homma ei siirtyisi Ympäristöministeriölle, tälle yhteiskunnan rahasyöpölle ja kehityksen jarrulle!

[Nuuska]

[Nimrod]

[Lyrurus]

Mielenkiintoinen päätelmä Nimrodilla: Jos myös ammattimainen kalastus siirrettäisiin jokiin, niin kalakannat pääsisivät nousemaan ja kutemaan rauhassa.

[Nimrod]

[Nuuska]

[Lyrurus]

Kuinka paljon ammattipyynti joessa on kasvattanut lohien määrää Tenossa? Onko "lohen määrä kasvanut" jopa niin paljon, että "kalaa tulee myyntiin myös vapaa-ajan kalastajilta?"

(En ole käynyt Tenolla kalassa. En tiedä. Kunhan kyselen.)

[Lyrurus]

Kaivelin tuossa muutamia lukuja. (www.ympäristö.fi ja www.rktl.fi).

Suomen merialueiden lohikiintiöitä on viimeisen kymmenen vuoden aikana dramaattisesti laskettu. Siis näin:

Huippuvuonna 1991 Suomen merialueiden lohisaalis: n. 2000 tonnia.
Vuonna 2008 Suomen merialueiden lohisaalis: n. 250 tonnia.
(Uudempaa tilastoa kuin 2008 en löytänyt).

Saalis on siis vähentynyt 1/10 osaan, eikä syy ole lohikantojen pienentyminen, vaan pyyntikiintiöiden pienentäminen, kuten seuraavasta käy ilmi.

Samalla aikajaksolla Tornionjoen lohisaalis on dramaattisesti kasvanut 1980-luvun muutamasta tonnista kesän 2012 huimaan 120 tonniin. Huimaan siksi, että viime kesänä Tornionjoen lohisaalis oli ensimmäisen kerran SUUREMPI kuin Tenon lohisaalis (Tenon luku 110 tonnia, joista puolet vapapyynnillä ja puolet verkkopeleillä.)

Mitä tästä voidaan päätellä? Meripyynnin kiintiöiden kiristäminen on toiminut erittäin hyvin ja Pohjanlahdessa täytyy olla lohta, jos pelkästään Tornionjoesta sitä pyydetään enemmän kuin Tenosta. Ei mitään huomauttamista MMM:lle.

Ja mitä tästä voidaan päätellä? Ainakin tuo Niinistö/Pääkkösen luonnonlohiargumentti on aivan perusteeton. Koko homma lienee jonkinlainen tilaustyö, jolla koetetaan kahmia Ympäristöministeriölle pyyntikulttuurin hallinnointi. (Ensin kalastus ja sitten muu.)

Joten kaiken kaikkiaan: Jokohan tuolle Niinistön nappulalle pitäisi tehdä tarjous, josta hän ei voisi kieltäytyä?

[Nuuska]

[Aris60]

Taitaa taas unohtua faktat ja keskustelusta tulla hiukan yxpuolista. Ensinäkin lohen merikalastus ei ole ollenkaan pelkästään Suomen oma asia. Toiseksi merikalastus kohdistuu sekä istutettavaan kantaan sekä luonnonlohikantaan. Jokikalastus kohdistuu lähes 100%:sti arvokkaimpaan luonnonlohikantaan. Lohen suojelun yhteydessä on keskusteltu ja ehdotettu lohen poikasistutusten lopettamista kokonaan tai ne sallittaisiin ainoastaan tietyin edellytyksin luontaisen kannan tuki-istutuksina tai siirtoistutuksina jos kantaa pyritään palauttamaan johonkin kutujoken mistä se on hävinnyt. Tämän kriteeristön noudattaminen lopettaisi lähes kokonaan esim. Kymijoen virkistyskalastuksen. Ja pudottaisi saalismäärä myös Suomenlahdella. Tehokas toteutus edellyttää lisääntymisalueiden rauhoittamista keskeisillä lisääntymisalueilla. Lohi lisääntyy luontaisesti vain Tornionjoessa suuremmassa määrin Suomen alueella (ok Teno, toinen keskustelu). Simojoessa taitaa olla poikastuotantoa myös ihan pikkuisen. Tämä tarkoittaa käytännössä näiden jokien täysrauhoitusta lohenkalastukselta tai ainakin catch-and-release-kalastusta.

Jo nyt lohenkalastuksen porrastus vähentää - mielipiteitä on kuinka tehokkaasti - arvokkaimpaan luonnonlohikantaan kohdistuvaa kalastuspainetta. Kalastuspaineen vähennyttyä olisi tärkeä vähentää myös arvokkaimmilla vaellusalueilla olevaa ruokailevaa hyljekantaa. Nyt Pohjanlahden hylkeidensuojelualueet sijaitsevat alueilla, joiden kautta lohi vaeltaa. Viimeisten tutkimusten mukaan lohi ja taimen ovat uskottua suuremmassa merkityksessä vaeltavien hylkeiden ruokavaliossa. Itse uskon ja olen varma hylkeenpyynnin lupamenettelyn muuttuvan harmaahylkeen osalta ennakkoluvista ilmoitusmenettelyn piiriin ja norpan osalta lupia tullaan myöntämään Pohjanlahdelle nykyistä enemmän.

Jos taas puhutaan harrastuskalastajien harjoittamasta kalakaupasta niin se on jo taaksejäänyttä elämää. Muutenkaan jokeen nousevaa kalaa ei kannata pyytää ollenkaan pelkästään jo sen laadun takia. Kala on laadullisesti huonoimmillaan juuri ennen kutua ja kudun aikana. Kauppa ja jalostus käyttävät mieluusti juuri tällöin kasvatettua Norjalaista kalaa.

Jokien kalastusta perustellaan usein ainoastaan matkailuelinkeinon tarpeista. Ja kyllä valitettavasti se on se viesti joka on nyt monen harrastajan korvissa se houkuttelevin. Lohen ympärillä pyörivän liiketoiminnan arvo kalastusmatkailussa on viimevuosien tutkimuksen mukaan noin 5M€. Usein sanotaan ammattikalastajien lohisaaliin arvon olevan mereltä alle miljoona euroa. Tämä pitääkin paikkansa tukkuhinnoin laskettuna. Tutkimusten mukaan kerrannaisvaikutuksineen, kauppa, kuljetus, jalostus mukaan laskettuna se on lähes viisi miljoonaa myös. Ja se tukee muun kalastuksen kannattavuutta merialueella. Kokonaan unohtuu kuitenkin kasvava kalastusturismi merialueella. Ammattikalastaja tuottaa kalakauppaan kohtuuhintaista kotimaista kalaa. Itse haluan sitä käyttää. Lohiturismi ja lohen ammattikalastus työllistävät Suomessa suunnilleen samanverran ihmisiä. Turismi pikkuisen enemmän. Jos kalastusturismia todella halutaan elvyttää maassamme on sen merialueella kohdistuttava nykyisellä kalakannalla haukeen. Valitettavasti niitä houkuttelevia suurhaukia nousee ihan liian harvoin. Perus kala on alle parikiloista lämpimistä rannikkolahdista. Isomukset tahtovat olla hiukan viileämmässä vedessä selkävesillä. Harva ulkomaalainen turisti siellä kalastaa ainakaan yksin. Ja suomalaisista ainoastaan aika harvat harrastajat.

Vaeltavillle kaloille on luotu mahdollisuudet päästä takaisin kotijoelle. Kalastus vähenee vauhdilla merialueella kun kalastajat ikääntyvät ja uusia ei aloita. Toimenpiteiden tulee kohdistua nyt näihin jokien suistoalueisiin ja itse jokiin. Kutumahdollisuuksia on parannettava. Koskialueiden kunnostus tullee olemaan tärkeässä roolissa. Ehkäpä myös toimivat kalatiet. Lohen alamitta on nostettava Perämerellä samaksi kuin itämeren alueella, tappiot ainakin siirtymäajan kalastajille korvaten. Hylkeiden pyyntiä on tehostettava alueellisesti Merenkurkussa ja Perämerellä. Ja ehkä olisi monen hyvä ymmärtää, että ei rannikkokalastaja ole harrastajan vihollinen. Edut taitavat olla molemmilla ryhmillä yhtenevät.

Jos kalastusasiat siirtyvät ympäristöministeriöön niin voitte alkaa soittamaan suruvirttä. Heidän näkökulmansa mukaan lohet ja vaeltavat siiat ovat ensisijaisesti hylkeiden ruokaa. Ihmisten käyttämän kalan kalastuspaine olisi kohdistettava kasvavassa määrin esim. särkikaloihin, silakkaan ja kilohailiin. Tai kala olisi kasvatetta ekoloogisesti kasvisravinnolla maalle kaivetuissa altaissa. Merenkurkun rannikolla toimii jo siikatyöryhmä. Ehkä sen pitää laajentaa toimintaansa myös lohen ja taimenen kalastuksen kehittämisen suuntaan. Mutta kuten kaikissa viimeaikaisissa hankkeissa on tahtonut selkeästi näkyä selvä kehitys. Paikallisten ihmisten näkemykset jäävät Kontulan kerrostalokaksiossa asuvan fanaattisen kalastusharrastajan (self-made-expert) tietämyksen varjoon. Kerran kesässä tehtävä kalastusmatka Tornionjoelle on kokemuksena vahvempi kuin 9kk vuodessa merellä liikkuvan kalalta haisevan ikämiehen kokemus.

Muuten kumma kun tuo lohi on niin tarkasti hävinnyt joka paikasta ja merenkurkun alueella sitä istutettua kalaa tuntuu olevan ihan kohtuullisesti. Kalastaa vain sitä ei saa kun hyvin rajoitetusti.

Koko keskustelun ydin on kuitenkin pikkuisen eri kun lohen suojelu. Otsikoksi pitää muuttaa missä, koska ja kenen toimesta Itämeren lohi kalastetaan. Se on keskustelun juurisyy. Jos ainoastaan Tornionjoen lohta haluttaisiin suojella niin suojelutoimet keskitettäisiin tehokkaasti ja alueellisesti sinne. Ihan kuten paikoitellen suurten Ruotsin lohijokien läheisyydessä on tehty. Taitaa vain olla aika harvassa Suomessa kalastusmahdollisuuksista maksavien harrastajien joukko. Vapakalastus pitää olla halpaa tai ilmaista. Mielellä vieläpä kalakanta jonkun toisen ylläpitämä. En usko nykyisen vapakalastajajoukon suuressa mittakaavassa vaikuttavan mitenkään kalakantaan. Alueellisesti esim. lisääntynyt taimenen istutus lisää paikallista kalastuspainetta. Puskaradio toimii. Onnistuneet istutukset näkyvät usein saaliskalojen lähes samankaltaisena painona ja pituutena. Vielä kun muistetaan myös luontaisesti lisääntyviä meritaimenkantoja olevan kuitenkin myös aika rajoitetusti. Meritaimen on niin paikallinen, että alkaa nykyisellä harrastajamäärällä olla harkinnan paikka muodostaa tehokkaan istutustoiminnan avulla alueita taimenen kalastusta varten. Rahat eivät kuitenkaan riitä jos tukeudutaan ainoastaan kalastusalueille palautettaviin vapakalastuksen korvausrahoihin. Tehokkaasti hoidetuilla alueilla olisi voitava periä korkeampaa lupamaksua. Jopa ahvenen ja silakan perässä harrastajat ovat valmiit ajamaan 250km viikonloppuna. Kalakannan hoitoon panostus on korkean kynnyksen takana.

Seuraava riita sitten on varmasti istutuskantoja käytettäessä geneettisen monimuotoisuuden supistuminen...

[Lyrurus]

Noista RKTL:n tilastoista näkee, että Tornionojoella luonnonkudusta syntyneiden lohenpoikasten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1998 lähtien.

Mutta jostakin syystä vaellukselle lähteneiden smolttien määrä ei ole kasvanut yhtä tasaisesti. Se on alkanut kasvaa 2000-luvulla ja hypännyt vuonna 2008 ja siitä eteenpäin selvästi suuremmaksi. En tiedä, miksi se on hypännyt, kun en ole paikallisia. Mutta suuruusluokka:
Vuonna 2007 vaellukselle lähteneiden smolttien määrä: 600 000kpl
...
Vuonna 2012 vaellukselle lähteneiden smolttien määrä: 1 500 000kpl.

Nuuska kysyy; Miksi hyvä lohikesä vasta nyt? Täältä kaukaa voisi koettaa vastata: Eikös se osu aika hyvin, jos vaellussmolttien määrä on hypähtänyt kertaluokkaa suuremmaksi vuodesta 2008 lähtien?