Metsäkauriin pyynti vapautuu

[sarma]

[Kettu]

MKJ:n Linkistä http://www.riista.fi/plugins/plugin_data/news_attachments/kaurissaadokset405.doc
löytyi seuraava:

Apulaistoiminnanjohtaja Jari Pigg:


Metsäkauriin metsästykseen ei enää tarvita pyyntilupaa
- myös muita lainsäädännönmuutoksia tulee voimaan elokuun alusta alkaen

Metsäkauriin metsästykseen ei enää elokuun alusta alkaen tarvita riistanhoitopiirin myöntämää pyyntilupaa. Kauriinmetsästyksessä ei myöskään enää tarvita lakisääteisesti metsästyksenjohtajaa. Kauriista ei kuitenkaan tullut pienriistaa, vaan sen metsästysoikeus kuuluu yleensä sille, jolla on oikeus metsästää hirvieläimiä alueella. Elokuun alusta tulee voimaan myös muita lainsäädännön muutoksia, joista monet koskevat nimenomaan metsäkauriin metsästystä. Metsästyslain lisäksi muutoksia tehtiin myös metsästysasetukseen. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö antoi asetukset kaurissaaliin ilmoittamisesta ja ampumakokeesta.


Metsästyslain muutos vahvistettiin toukokuussa ja keskeisin muutos koski metsäkauriin pyyntiluvanvaraisuuden poistamista. Samalla poistui myös yhtenäisen metsästysalueen 500 hehtaarin pinta-alavaatimus. Niinpä jatkossa kaurista voidaan metsästää pienemmilläkin pinta-aloilla eikä kauriin metsästykseen tarvita enää riistanhoitopiirin myöntämää pyyntilupaa, vaan metsäkauriin metsästysoikeuden haltija, eli useimmiten metsästysseura, päättää jatkossa itse, minkälaisia kauriita ja kuinka paljon käytössä olevalta metsästysalueelta metsästetään.

Kauriista ei tullut ”pienriistaa”

Lainsäädännön muutoksella kauriista ei kuitenkaan vastoin monien luuloja tullut pienriistaa. Pienriista – käsitteen sisältöä ei ole meillä Suomessa lainsäädännössä määritelty, mutta yleensä siihen katsotaan kuuluvan riistalintujen, jänisten, pienten turkiseläinten ja pienpetojen. Monissa maissa, joissa suurriista on määritelty, metsäkauris kuuluu suurriistaan.
Metsäkauris on edelleenkin hirvieläin, joten sen metsästysoikeus on sillä, jolla on oikeus metsästää hirvieläimiä alueella. Näin on etenkin silloin, kun maanomistajan kanssa on tehty metsästysvuokrasopimus, joka koskee kaikkea riistaa tai hirvieläimiä. Vuokrasopimuksissa voi olla myös erikseen maininta metsäkauriin metsästysoikeudesta.
Edelleen voi olla voimassa vuokrasopimuksia, joissa on seuralle vuokrattu pienriista, hirvi ja esimerkiksi valkohäntäpeura. Tällöin on syytä uusia vuokrasopimus maanomistajan kanssa tai sopia sopimuksen täydentämisestä metsäkauriin osalta, jotta vältytään epäselvyyksiltä.

Jousella, haulipatruunalla tai täyteisellä hirvieläimiä metsästäviltä ei edellytetä ampumakokeen suorittamista

Lakimuutokseen sisältyi myös lain 21 §:n muutos, joka vapautti pelkästään jousella ja haulikon haulipatruunalla kaurista metsästävät ampumakokeen vaatimuksesta. Myöskään ampujalta, joka metsästää esimerkiksi valkohäntäpeuraa haulikon täyteisellä, ei enää edellytetä ampumakokeen voimassaoloa.
Laissa edellytetään jatkossa ampumakokeen suorittaminen vain sellaiselta henkilöltä, joka toimii ampujana metsästettäessä rihlatulla luotiaseella hirvieläimiä tai karhua. Niinpä metsästäjällä, joka metsästää kaurista kiväärillä, on edelleenkin oltava voimassaoleva ampumakoe suoritettuna.

Myös ulkomaalaisten osalta muutoksia ampumakoevaatimukseen

ML 21 pykälässä mainittuja hirvieläimiä ja karhua metsästettäessä ampujana saa toimia myös sellainen henkilö, jolla on voimassa oleva todistus muussa maassa suoritetusta vastaavasta ampumakokeesta tai joka antaa riistanhoitoyhdistykselle selvityksen siitä, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä. Niinpä esimerkiksi Virossa, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa annettu ampumakoetodistus on voimassa tulevana syksynä myös Suomessa. Mikäli ulkomaalainen henkilö on tulossa Suomeen hirvi- tai peurajahtiin, eikä hänen kotimaassaan edellytetä ampumakoetta esimerkiksi antilooppien tai vapitien metsästyksessä, on hänen annettava siitä selvitys riistanhoitoyhdistykselle. Annetun selvityksen perusteella riistanhoitoyhdistys antaa vieraalle ampumakoetodistuksen. Selvitys voi olla esimerkiksi vieraan kotimaan metsästysviranomaisen antama englanninkielinen selvitys siitä, että maassa ei ole ampumakoetta, mutta hänellä on oikeus metsästää antilooppeja ja puhveleita siellä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Tulevan syksyn ampumakokeet entiseen malliin – ensi vuonna uudistuksia

Lakimuutoksessa edellytettiin myös, että ampumakokeesta on säädettävä lain valtuutuksella maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Tämä asetus annettiin kesäkuussa ja muutos oli lähinnä tekninen, jossa aikaisempi ministeriön määräys muutettiin samansisältöiseksi ministeriön asetukseksi. Niinpä tämän kesän ja syksyn ampumakokeet tehdään vanhaan malliin. Tulevana talvena on ministeriössä tarkoitus tehdä uusi asetus, jossa säädetään uusimuotoisesta ampumakokeesta, sen sisällöstä ja suorittamistavasta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.

Metsästäjän on ilmoitettava saaliiksi saadusta metsäkauriista riistanhoitopiirille seitsemän päivän kuluessa

Muutokseen sisältyi myös asetuksenantovaltuus, jossa maa- ja metsätalousministeriö voi velvoittaa metsästäjät ilmoittamaan saalistietoja riistanhoitopiirille kaurissaaliista, jos tiedot ovat tarpeen kauriskannan kehityksen seuraamista varten. Ministeriö antoi asetuksensa kesäkuussa ja myös se tulee voimaan heti elokuun alusta lähtien. Metsästäjän on tehtävä ilmoitus riistanhoitopiirille kirjeitse, faksilla tai sähköpostilla seitsemän päivän kuluessa kauriin saamisesta.
Ilmoitusten perusteella seurataan kaurissaaliin suuruutta ja myös sitä, millaisilta metsästysalueilta kauriita saadaan saaliiksi. Saaliiksi saadun kauriin tietojen lisäksi metsästäjän on ilmoitettava pyyntipaikka tilan tarkkuudella, tilan tiedot sekä tietoja metsästysalueestaan. Tietoja tarvitaan, koska halutaan seurata myös sitä, metsästetäänkö kauriita pinta-alavaatimuksen poistuttua pienemmiltä metsästysalueilta kuin aikaisemmin ja missä laajuudessa näin mahdollisesti tehdään. Ilmoituksen sisällöstä on ohessa tietolaatikko.

Ajavaa koiraa saa käyttää kauriin metsästyksessä vasta syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien

Metsästyslain 34 §:n muutoksessa säädettiin siitä, että valtioneuvoston asetuksella voidaan rajoittaa sallittujen pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttöä siten, että niitä saa käyttää vain tietyillä alueilla tai vain tiettynä aikana tai vain tiettyjen riistaeläinten metsästyksessä. Niinpä metsästysasetuksen muutoksessa rajoitettiin ajavan koiran käyttöä metsäkauriin metsästyskauden alussa syyskuussa. Ajavan koiran säkäkorkeusyläraja on entinen 28 senttimetriä, mutta tällaista ajavaa koiraa saa asetuksen 12 §:n mukaan käyttää vasta syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien kauriin metsästyskauden loppuun eli tammikuun viimeiseen päivään asti. Aikaisemminhan sai metsäkaurista ajattaa jo syyskuun alusta lähtien. Tällöin kuitenkin havaittiin, että syyskuussa metsäkaurisnaaras, jolla oli vasat, jätti herkästi vasat piiloon ja lähti itse viemään koiraa perässään pois alueelta. Koiran ajossa oleva naaras tulkittiin helposti yksinäiseksi naaraaksi ja se oli siten vaarassa joutua ammutuksi. Vasallinen naaras on tietenkin edelleenkin rauhoitettu, mutta vasan voi mäyräkoiran ajossa olevasta porukasta ampua. Syyskuun alusta lähtien metsäkaurista voi kuitenkin jo metsästää esimerkiksi hiipimällä ja pelloilta sekä viljelyksiltä vahtimalla.
Muutamissa riistanhoitopiireissä on ML 38 §:n nojalla tehty rauhoituksia metsäkauriin osalta. Nämä rauhoitukset on julkaistu tässä lehdessä mukana olevassa kuulutuksessa, josta ne voi jokainen varmistaa.

Punaisten varusteiden vaatimus pois kauriinmetsästyksestä

Metsästysasetuksen 22 §:ssä säädetään hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä varusteista vaatetuksen värityksen osalta. Hirvien ja peurojen osalta ei tehty muutoksia, mutta jatkossa ei metsäkauriin metsästykseen osallistuvien tarvitse enää lakisääteisesti pukea ylleen punaisia tai oranssinpunaisia lakkeja ja liivejä.
Kauriskytiksessä tai kaurista hiivittäessä voi siten jatkossa käyttää maastonmukaista vaatetusta ja jousella metsästävä voi pukeutua asianmukaiseen röllipukuun. Vaikka punaista vaatetusta ei enää kaurismetsästyksessä edellytetä, kannattaa sopia pelisäännöistä seuruemetsästyksen osalta. Mikäli metsästetään porukalla ja käytetään kivääriaseistusta, niin on varmaankin syytä käyttää vähintään jotakin selvästi näkyvää päähinettä. Väri voi olla vaikkapa tielaitoksen ja virkavallan käyttämä loistevihreä, jonka myös punavihersokea metsästäjä erottaa maastossa. Kategorista näkyvän vaatetuksen vaatimusta ei liene seurassa syytä tehdä koskemaan kaikkea kauriinmetsästystä. Keskiyöllä kytiskopissa ei punainen välttämättä lämmitä vihreää sarkapukua enempää.

Kaurismetsästyksessä ei edellytetä metsästyksenjohtajaa – myös hirvi- ja peurapomon tehtävät muuttuivat

Kun metsäkauris irrotettiin pyyntiluvanvaraisuudesta, samalla poistui kauriin osalta myös ML 28 §:n vaatimus siitä, että pyyntiluvan saajan on nimettävä hirvieläinten metsästyksenjohtaja. Selvyyden vuoksi asetuksen 23 §:ssä luetellaan nyt ne hirvieläimet, joiden metsästyksen johtajan tehtävät pykälässä säädetään. Näistä johtajista ja varajohtajista on pyyntiluvan saajan edelleenkin ilmoitettava kirjallisesti riistanhoitoyhdistykselle ennen metsästyksen alkamista. Kauris ei sisälly luetteloon eikä siten sen metsästyksessä tarvitse olla nimettyä metsästyksenjohtajaa. Seurat voivat, ja tarkoituksenmukaista lienee, että ne kuitenkin nimeävät jonkun metsästäjän toimimaan ”kauriinmetsästyksen vastuuhenkilönä”.
Hirven ja peuraeläinten metsästyksen johtajan tehtäviä selkiytettiin asetuksen 23§:n 1 momentin muutoksella. Näiden eläinten metsästyksen johtajan tulee: 1) suunnitella käytännön metsästystapahtumat, 2) antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä; sekä 3) huolehtia siitä, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan.
Muutoksilla pyritään korostamaan yksittäisen metsästäjän omaa vastuuta metsästyksestään ja sitä, että metsästyksenjohtaja vastaisi selkeästi niistä asioista, joihin hänellä on konkreettisesti mahdollisuus vaikuttaa. Muutoksella ei kuitenkaan heikennetä metsästyksenjohtajan asemaa, vaan hän voi edelleenkin esimerkiksi kieltää metsästykseen osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata hänen antamiaan määräyksiä.
Jokainen metsästäjä vastaa siis jatkossa itse siitä, että hänen käyttämänsä ase ja patruunat sekä varusteet ovat säännösten mukaisia ja että luvat ja ”dokumentit” ovat kunnossa. Metsästyksenjohtajalla ei ole enää oikeutta vaatia aselupia nähtäväkseen, mutta lienee soveliasta etenkin vierasjahdeissa, että vieraat esittävät voimassaolevan metsästyskortin ja ampumakoetodistuksen jahtivoudille.

Ongelmakauris voidaan poistaa riistanhoitopiirin luvalla rauhoitusaikana

Metsästysasetuksen 27 §:ssä säädetään, että tiettyjen riistaeläinten metsästys on mahdollista rauhoitusaikana, mikäli se on tärkeää näiden eläinten viljelyksille tai metsätaloudelle aiheuttamien merkittävien vahinkojen estämiseksi. Tällaiseen metsästykseen tarvitaan aina riistanhoitopiirin myöntämä lupa. Vahinkotapauksissa kannattaa ottaa myös yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen, joka liittää lupahakemukseen lausuntonsa, jolloin hakemuksen käsittely piirissä nopeutuu.
Jatkossa riistanhoitopiiri voi myöntää luvan myös metsäkauriille mainitussa tarkoituksessa. Riistanhoitopiiri voi myöntää pyyntiluvan myös tapauksissa, joissa se on omalla päätöksellään ML 38 §:n nojalla rauhoittanut metsäkauriin tai rajoittanut sen metsästystä.

Haavoittuneesta hirvieläimestä ei enää ilmoitusta poliisille

Asetuksen 40 §:n muutoksella poistettiin ilmoitusvelvollisuus metsään haavoittuneena jääneestä hirvieläimestä. Jatkossakin ilmoitus poliisille on kuitenkin tehtävä jo aiemmin ilmoitusvelvollisuuden piirissä olleista sudesta, karhusta, ahmasta ja ilveksestä ja nyt myös villisiasta. Nämä eläimet ovat sellaisia, jotka voivat haavoittuneena aiheuttaa vaaraa yleiselle turvallisuudelle.
Vaikka haavoittuneesta hirvieläimestä ei enää tarvitse ilmoittaa poliisille, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ilmoitusvelvollisuus olisi kokonaan poistunut. Mikäli haavoittunut eläin siirtyy toisen alueelle, on se pyrittävä lopettamaan tai asiasta on ML 84 §:n mukaan pyrittävä ilmoittamaan alueen omistajalle, metsästysoikeuden haltijalle tai poliisille. Käytännössä ilmoitus tehdään yleensä naapurialueen metsästysseuran jahtipäällikölle. Muutos ei myöskään edellytä sitä, että kihlakunnan ja riistanhoitoyhdistyksen kesken sovittua hyväksi havaittua ilmoitusmenettelyä haavoittuneesta hirvieläimestä tarvitsisi muuttaa.
Metsäkauriin osalta myös toisen alueelle kaatuneen kauriin omistusoikeus muuttui lakimuutoksen kautta. Aikaisemmin eläin kuului pyyntiluvan saajalle, jos toisella ei ollut pyyntilupaa. Nyt toisen maalle kaatunut kauris kuuluu ML 83 §:n mukaisesti aina kyseisen alueen metsästysoikeuden haltijalle eli maanomistajalle tai vuokramiehelle.

Ote maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta metsäkaurissaaliin ilmoittamisesta

2 § Ilmoitusvelvollisuus
Metsästäjän on ilmoitettava alueella toimivaltaiselle riistanhoitopiirille metsäkauriin metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän päivän kuluessa siitä, kun metsäkauris on tullut metsästetyksi.
Ilmoituksessa on mainittava metsäkaurisyksilöittäin saaliiksi saadun metsäkauriin:
1) ikä (aikuinen tai vasa);
2) sukupuoli;
3) pyyntiajankohta; sekä
4) pyyntipaikka.
Pyyntipaikka tulee ilmoittaa tilan tarkkuudella. Lisäksi tulee ilmoittaa, kuuluuko kyseinen tila metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueeseen vai onko kyseessä niistä erillinen tila. Samaten tulee ilmoittaa, minkä suuruinen metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueen pinta-ala on. Jos saalis on saatu tilalta, joka ei sisälly metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueeseen, tulee myös tämän tilan pinta-ala ilmoittaa.


Ilmoitus tulee tehdä riistanhoitopiirille kirjeellä, faksilla tai sähköpostitse. Ilmoituslomake julkaistaan mm. seuraavassa Metsästäjä –lehdessä ja niitä saa myös riistanhoitopiireistä ja sähköisessä muodossa lomakepalvelusta MKJ:n internet -osoitteesta: www.riista.fi .

[Repetti]

Hyviä muutoksia, minusta.
Mutta kukahan perustelisi järkevästi, miksi kaurista ei saa ajattaa yli 28 cm korkuisella ajavalla koiralla?
Miksei esim. dreeverillä? Ruotsissahan tämä metsästysmuoto on suosittu ja olen harrastanut sitä itsekkin siellä.
En ole huomannut kauriin käyttäytyvän mitenkään vauhkona tai stressaantuneena dreeverinkään ajossa, vaan se pysähtelee, kuuntelee ja saattaapa syödäkkin ajossa liikkuessaa.

Siis miksi ei?
_________________
Parasta elämässä on itse elämä!

[dxman]

[Koiranleuka]

piiip

[JpLe]

Jep, nyt tämä poika lähtee vaimon kanssa kaurisjahtiin. Täkäläinen kiintiö säädettiin suositusluontoiseksi 2 kaurista/metsästäjä.

[Juego]

Minäki lähtisin mielelläni vaimon kanssa kaurisjahtiin...mutta ku ei oo sitä vaimoa ja peijakkaat rauhottivat vielä kauriinki....

[Paavo]

Missä päin JpLe kaurista metsästää.

[Koiranleuka]

[eräweikko]

Koiranleuan kannattaa seuraavassa seuransa (kesä)kokouksessa kysyä, kumman halutaan kauriskannasta hyödyn saavan, ilvesten vai seuran jäsenten. Jos kaurista seura ei rauhoita, mahdollisuus avautuu myös seuran metsästäjille. Ilvekset ottavat osansa joka tapauksessa.
Kaurispopulaatiot talvehtivat hämmästyttävän pienialaisissa metsäsaarekkeissa, mieluiten tiheissä kuusikoissa. Niistä ilveksen on helppo käydä paisti noutamassa silloin, kun nälkä yllättää.

[Paavo]

Ei se ihan nuin mene eräweikko. Kyllä metsäkauris pystyy ilves alueilla elämään. Mutta jos kanta on harva eivät ne kestä ilveksen verotusta.

Eli jos ilvekselle ei keksitä mitään, niin pitää ilveksen saalistuksen verran laskea metsästäjien osuutta kauriista, tai rauhoittaa kauris kokonaan.

[sarma]

Ihan mielenkiintoista vilkuilla Riistawebistä tuota metsäkaurissaaliin kehitystä: Noin vuosi sitten moni oli huolissaan kauriskannan ylimetsästyksestä ja siitä aiheutuvasta kannan romahtamisesta jos metsästys vapautetaan, olihan saalis kasvanut jo monena vuonna peräkkäin.

Mutta kun nyt verrataan vaikkapa vuosia 2004 ja 2005, niin saalismääräthän ovat pudonneet. Toki vertailussa on se epäkohta että se pitäisi periaatteessa tehdä metsästyskausittain, siis siirtää kevään 2005 kaurissaalis (muutama prosentti vuoden 2005 kaurissaaliista) tuohon 2004 lukuun ja lisätä vuoden 2006 puolella tähän mennessä (tammikuussa) saadut kauriit vuoden 2005 lukuun mutta tästäkään huolimatta kauriiden verotus ei näyttäisi kasvaneen yhtään, pikemminkin päinvastoin.

Eli ainakaan tähän mennessä ei näyttäisi tapahtuneen mitään hälyttävää kaurisjahdin vapautuksessa.

[Paavo]

Kysymys kuuluu: kuinka moni todellakin ilmoittaa kauriin kaadoista.

[sarma]

En osaa sanoa mutta tehdäänpä vastakysymys: Tiedätkä ketään kauriin kaatajaa joka ei olisi ilmoittanut kaadosta tai josta edes epäilet ettei olisi tehnyt tätä?

Minä en tiedä. Sen sijaan tiedän muutaman seuran jotka rauhoittivat kauriin ihan varmuuden vuoksi ja ainakin yhdessä nyt kiroillaan että kauriita näkyi ruokintapaikoilla suurinpiirtein saman verran kuin peurojakin mutta kun jo tehty päätös on päätös, niin siinä myös pysytään. Eli vaikka kanta kasvoi asianomaisen seuran alueella, niin kauriita ei kaadettu ainuttakaan.

Väittävät muuten että kauris on aika huomaamaton eläin ja siinä vaiheessa kun niitä alkaa näkemään, niitä on jo sangen runsaasti.

[Simo52]

Meillä ainakin kauris rauhoitettiin, vaikka oli niitä jonkun verran nähtykin viime talvena. Ilveksillä on riittänyt jo kesällä juhlaa, keskellä päivääkin ovat pellolta hakeneet ruokailevan kauriin. Ei ole tiedossa eikä syytä epäillä kenenkään kaataneen kaurista lähitienoiltakaan, mutta eläimiä on vähemmän kuin vuosi sitten.

Samaiset ilvekset ovat myös hoidelleet valkohäntäpeurat muutaman seuran alueelta aika loppuun. Jostain syystä esimerkiksi Etelä-Hämeestä ei isolta alueelta löydy lainkaan ilveshavaintoja, vaikka lehtitiedoissakin on ollut samaan aikaan juttua nälkään kuolleesta ilveksestä. Petoseurannassa on useita pitäjiä täysin ilman ilveksiä ja karhuja, vaikka todellisuus on aivan toisenlainen.

http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/suurpetojen_runsauden_seuranta.html