Kanalinnustuskausi 2015

[viisasverneri]

Onhan se toki totta, että metsästyskoira on osavuosityöläinen. Itsekään en häkkikoiran omistajia ymmärrä, sillä metsästyskoiran kanssa on tehtävä muutakin kuin pelkkää metsästelyä. Talvet ja kesät ovat mainiota aikaa koiran treenaamiseen ja koulutukseen, mutta jos omistaja mieluummin viettää aikaa sohvalla telkkaria katsellen, niin silloin tosiaan kannattaa harkita koiran hankkimista.

Metsästyskäytössä koirasta kuitenkin on iso apu heikkovainuiselle ihmiselle, joten jos vain mahdollista, niin kannattaa tutustua metsästyskoiraihmiseen, niin näkee kuinka paljon enemmän jahdilta voi saada silloin, kun mukana on nelijalkainen kaveri.

[slowhand]

Tuo JSP:n ehdotus on oikein hyvä, kaikki jotka pitävät koiriaan huonosti menettävät koiranpito-oikeutensa. Lisäksi koirattomilta kielletään metsästys kokonaan raanakoiden metsään jäämisen takia. Onhan nuo molemmat eläinsuojellulisia rikkeitä ja tuottavat eläimille turhia kärsimyksiä.

Näinpä kunnolliset, koiristaan huolta pitävät ja riistaan kunnioituksella suhtautuvat saisivat metsästellä kohtuullisen rauhallisille mailla! Ilman näitä koiransa kiduttajia ja kaikkia liikkuvia räiskiviä ketjumiehiä. Kiväärimiehistä nyt puhumattakaan!

Näinhän me metsästäjät ajattelemme toisistamme, aseistamme ja koiristamme. Vain oma tapani metsästää ja pitää koiria on ainoa oikea. Vai onko sittenkään? On koiria, jotka eivät viihdy sisällä ja on koiria, jotka eivät pärjää tai pärjäävät huonosti ulkona. Mutta kaikki koirat tarvitsevat kuitenkin ihmiskontaktin ja puuhastelua joka päivä.

Nimim. Koirat osa jokapäiväistä elämää!

[Supe]

bulshittiä. Joku voi määrätä miten koiria tulee pitää. Mulla käy syksyllä metsällä ja 4x viikossa lenkillä. Ulkona asuvat narun jatkona, ei pikku häkissä. Hyväntuulisia ovat. Koiria on pidetty tuhansia vuosia, joten eiköhän edut ole selvillä

[mtaskinen]

[Kiimakaarronkulkija]

[Aktiini]

[TetraoFabalis]

[Ippetti]

[Supe]

Tunnistan kyllä ihmityypin nimeltään: narsisti. Mitään ei kuulu vuoteen ja sitten syksyllä pitää esittää foorumin parasta saamamiestä. Ja kaikki hälinä, jopa uittuilu vaan tyydyttää huomionkipeyttä.

[JSP]

[quote="valmet 412s"]

[eräjortikka]

[poikamehto]

laitahan vaan niitä kuvia kertomuksineen taskinen. mukavempi niitä katella kanalinnustus osiossa kun vuojesta toiseen jatkuvaa parkua. eipä muutes tuolta valittaja osastolta paljon kuvia näy tälle foorumille tulevan... se on joillaki hankala ymmärtää että toisille se linnunpyynti merkihtee jotaki aivan muuta kuin sitä että käyään yhtenä taikka kahtena viikonloppuna jossaki tienvarsi aukolla tai suolla kyttäämässä.

tämä purnaus sitte ylleisesti kaikille jotka keskittyy vaan napisemaan eivätkä kuviaan/kertomuksiaan laittele.

[skott]

Hyvä, täällä on kaikennäköisiä itkijöitä jotka eivät ole muka löytäneet lintuja koko syksynä vaikka ovat kävelleet "lintumailla" monta päivää.
Hyvin löytyi lintuja, ainoa tilapäinen rajoite oli se että, ei ollut kuin yksi metsästyskelpoinen koira käytössä. Puutetta korjataan koko ajan ja ensi syksynä on taas normaalit 2 koiraa. Muutenkin olen sitä mieltä että, pois lukien loukkupyynti niin koira pitäisi olla pakollinen kaikessa muussa metsästyksessä. Pitää jatkaa pienpetojen ja jänisten kanssa kautta ja tietenkin koiran avulla.
_________________
Vian ei tarvitse olla iso mikäli se on päässä

[mtaskinen]

Kiväärin sortamia..


Teeret tuo hajua nokkaan seisojajuniorille. Tiheän reunasta pomppasivat.


Ruskan kauden kymmenes. Yksi syksyn parhaista haukuista. melkeen 30minuutin uusinnasta.


Haulikko hollilta haukkuun kuvattu ukkoteeri. Ollut haukussa n.15min. Jäi jatkamaan sukuaan.


Pakkasaamun saalis.


Tämäkin kaveri kuvitteli olevansa piilossa..


Samalta makuulta tantereeseen sortuneet. Uusi kivääri kokonaisuus toimii loistavasti!


Loistava kausi koiralle. Autosta kun herran irti löysäsi, tiesi ettei ilman mitään tilanneta tarvi autolle palata..


Kutakuinkin näin. Kauden kolmas musta ja koiran elämän paras haukku.


Loppu kaudestakin piti näitä välillä haukkuun tiputella..






Yksi kauden suurimmista. Olisiko numero 6



Loppuun vielä voisi pienet jorinat ottaa yhdestä haukku metsosta.

Oli syyskuun loppu, perjantaina töiden jälkeen ajelin mökille ja päätin iltalenkiksi ulkoiluttaa vähän pystäriä ja aseita. Homma alkoi heti miehen edestä karanneella koppelolla ja heti perään muutamalla vastaan lentävällä teerellä. Ei laukauksia. Mieli veti kummasti yhden rämeen laitaan, olisiko metso tullut iltasyönnille kovanmaan reunukseen, josta sen voisi hämärtyvän tihkusade illan kunniaksi kopsauttaa reppuun. Matka jatkui hetken vailla tilannetta, kunnes kuulin kotkottavan naarasteeren äänen. Haukkuun ei tämä neiti jäänyt vaan karkasi n.5sekunnin kuluttua, lentäen linjalla minua vastaan.


Tuo tavoiteltu rämeen laita oli jo näkyvissä, kun kuulin sen. Metso rämähti siiville rämeen laidasta, noin. 200m minun edestä. Lentosuunta oletettu suoraan pois päin miehestä. Sekunnit oli minuutteja ja minuutit.. Noh, todella pitkiä.

Ennenkuin kuulin koiran kiljuvan haukun. Haukkutiheys ja äänentuoton voimakkuus kertoi todellisuuden heti. Metso, näkösällä pienehkössä puussa. Mutta matkaa haukulle varmasti 500m, Päätin lähestyä haukkua hiukan sivusta, koska aukolla olisi nopeampi lähestyä alkumatka. Niin se matka taittui, pysähdellen ja kuulostellen. Tuulen henkäys tuli sivusta ja välillä häivytti äänen kävelyääniin.

Aloin lähestymään haukkua. Enään vajaa 150metriä. Synkkää korpikuusikkoa, polveen asti heinää ja isoja mättäitä. Hiukan vettä. Maasto ei ollut optimaalinen lähestyä, joskin näkösuojaa oli. Mutta oli sitä myös metsolla.. Toine toistaan tiheämmät kynttiläkuuset nousivat kohti taivasta vieri vieressä. Konttasin, ryömin ja n. 50metrissä hylkäsin kiväärin ja repun. Metsä ei tarjonnut mitään mahdollisuutta laukaukseen kiväärillä. Tuntui kuin ilta pimenisi tuplasti nopeampaa tuolla jumalan hylkäämässä kuusikossa..

Näin koiran jo, suuren muurahaispesän päällä se haukkui suoraan suuren kuusiryppään keskellä kasvavaan männyn tarriin. Tunsin kuinka syyssateiden jättämät vesilammikot mättäiden välissä hiipivät kosteutena läpi housujen. Mutta se ajatus lähti mielestä yhtä nopeaa kuin tulikin. Oli keskityttävä nyt täysillä. Metson oletettu istuma suunta oli selin minuun, rungon vastapuolella ja n. 30 metrin päässä. Kiersin haukkua, tietäen riskit. Sivuliike paljastaa lähes aina. Pienen mietinnän jälkeen tein päätökseni. Oli päästävä kahden puun välissä olevasta avoimesta ylitse, ilman että metso huomaa minut. Tuosta turmion välistä oli puuhun, jossa metso istuin niin suora näköyhteys, ilman yhtäkään näköestettä välissä. Piti vain painaa meisseli turpeeseen ja toivoa parasta.

Pääsin kuin pääsinkin tuon tahtomani kuusen taakse, nyt näin koiran etuviistosta, kuten myös metson istumapuun. Samalla tajusin ajan kuluneen niin, että oli jo hiukan hämärää. Erotin kuitenkin selvästi metson puussa, se istui ja katseli koiraa päätä pyöritellen. Metson elkeet ja rauhallisuus paljasti, että se oli täysin tietämätön olemassa olostani. Onneksi näin, kerkesin tasata hengityksen ja ampua rauhallisen laukauksen metson vasempaan kylkeen n. 30 metristä. Metso tippui sijoilleen ja fiilis oli sanoin kuvailematon!

Koiran eleistä näki, kuinka hyvää tiputus teki myös koiralle. Erittäin pitkä haukku, isännän pitkä lähestyminen koiran näköetäisyydellä ja hyvä katkeamaton haukku. Täydellinen tyytyväisyys koiran toimintaan jälleen kerran, en voisi vaatia tuolta valkoruskealta yhtään enempää. Koiralle herkkupalat ja metso reppuun. Oli jo todella hämärää, onneksi matka mökille suhteellisen lyhyt.
_________________
Onko näkyny? - aina sitä jotaki..
Ootko saanu? - kaikki mitä on näkyny!

[fiulir]

[quote="JSP"]