Onko olemassa alhaisempaa olentoa

[Solifer]

[Jartsu]

10000kk palkasta jää tuolloin 3000 kouraan, 1000 eläkkeestä ei jää mitään ku maksaa nuo elämis kulungit pois, pitääs vielä jostain saada lisää rahaa´ja silloin mennään yli tulojen.

Voihan niitä menoja kutsua johonki muuhun nimikkeeseen.

Prossana nuo ei ilmennä todellista menoa todellisesta palkasta.

Se tarkoittais et tuo 10000/kk ukko söis aivan sikana jos tuosta palkasta 24%ostais vaikka syötävää.

Joten siinä mielessä harhaan johtavaa.

Pyörittelin tuota verolaskuria, ilman vähennyksiä, sillee että ukko on yksinäinen ja ei mitää velkaa(jokaisen oma valinta) vaan vuokralla tai pappa petaala asunnon valmiiksi tai työsuhde kämppä, ni 40% sille sain vero prossaksi.(ilman vähennyksiä)

Hampurilainen päivässä, vaikka olis 24% alvia ni eipä se tuolle mitää tilissä tekis.(melkein muuten noilla on ruoka ilmainen)

Sit voi kattoa mitä joku väyrynen tai muu on todellisuudessa maksanu veroa.(julkista tietoa)

Sopivasti ku on vähennyksiä ni aika alas pääsevät.

Pers aukinen eläkeläinen tai pieni tuloinen ei voi paljoo kikkailla jos ei ole millä kikkailee.

Ennemmin noille se 140% on se mitä tuloista menee elämiseen.(Verotettu tulo tuo 1000€)

Tuo 40% otetaan valtiolta menojen kattamiseksi erillaisina tukina.

1000€ tuloja käteen, vuokra 700€, ruokaan ja puhtauteen 595€, ni ollaa n, 300€ miinuksella, siittä vielä asumiseen liittyvät kulut, lääke, sähkö, vesi, roskis ynnä muu meno.

Se on kumma et aina vedetään kateus kortti esiin.

Ite en ole kummassakaan katekoriassa et sen puolesta ei kateutta ole.

Ei kannata rikkaaksi tai koviin palkkoihin itteesä palkata, ku kaik menee.

[ElS]

Tämä ketju on kyllä ehdoton sananvapauden ylistys.

[Jartsu]

Hätkähdin, kun näin torstaina Yle:n tv-uutisissa jutun veronkorotuksia vastustavasta adressista. En sen vuoksi, että veronkorotusten vastustaminen tulisi yllätyksenä. Palautetta on tullut kansalaisilta runsaastikin.

Hätkähdin kuvaruudussa näkynyttä nimilistaa. Ensimmäisinä listalla komeilivat savolaiset talouselämän kärkivaikuttajat Kari Jordan ja Reijo Karhinen. Eivät siis aivan köyhimmät savolaiset. Päinvastoin, Metsä Groupin ja OP-Pohjola-ryhmän pääjohtajat löytyvät vuosittain verotilastojen kärkipäästä.

Veroadressin nimilista näytti pitävän sisällään myös muita miljoonakerholaisia. Pienituloisia ei listalta löytyne lainkaan, sillä se koostuu yritysjohtajista.

Verokapinaan eivät ole nyt nousseet ne, joiden veronmaksukyky on alhaisin. Päinvastoin, asialla ovat ne, joilla maksukykyä on eniten. Osalla adressin allekirjoittajista verorasitus ei kuitenkaan liene nykyisin edes pieni- ja keskituloisten kansalaisten tasolla.

Hyvätuloisten verokapinan on organisoinut Keskuskauppakamari. Rehellisyyden nimissä on kyllä todettava, että allekirjoittajat eivät ole vaatimassa henkilökohtaisen verotuksensa keventämistä. Ainakaan suoraan. Kysymys on kuulemma ylevämmästä tavoitteesta, peräti hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoperaatiosta.


Adressilla halutaan viestittää, että veronkorotusten tie on Suomessa kuljettu loppuun. Allekirjoittaneet yritysjohtajat vaativat, että kokonaisveroastetta on laskettava. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä toteaa adressin saatekirjeessä, että ”tavoitteena on nostaa veropolitiikan suunta ja julkisen sektorin koko keskusteluun ja osoittaa päättäjille, että asia on yrityksille tärkeä”.

Jälleen toistetaan väite, että suuri julkinen sektori ja sen myötä korkea veroaste olisivat kilpailukykyhaitta. Mitään todistetta tälle väitteelle ei nytkään esitetä.

Vaikea olisi esittääkään, sillä sellaista ei löydy. Päinvastoin, lukuisissa vertailuissa maailman kilpailukykyisimmiksi maiksi on nimetty juuri korkeimman veroasteen maita. Erityisesti Pohjoismaat.

Ruotsinkin veroaste on Suomea korkeampi. Miten se muka näkyy Ruotsin huonona kilpailukykynä? Ei näy. Monet veroadressin allekirjoittaneista yritysjohtajistakin ovat siirtäneet yritystensä toimintoja Ruotsiin. Siis Suomeakin korkeamman veroasteen maahan.


Jos adressia lukisi kuin piru raamattua, voisi olla jopa tyytyväinen.

Siinä nimittäin lukee, että ”tällä hetkellä yhteisövero on kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla.” Yhteisöverohan on ”tällä hetkellä” eli nykyisin 24,5 prosenttia. Eduskunnassa on kyllä juuri tällä viikolla hallituksen antama esitys, jonka mukaan verotaso olisi ensi vuonna 20 prosenttia. Eli tältä osin näytetään jo ennakoidun eduskunnan päätöksiä ja ensi vuoden veroasteita.

Välillä ihmetyttää, eikö mikään riitä. Juuri kun yritysten verorasitusta ollaan lieventämässä lähes miljardilla eurolla, vaativat ko. yritysten johtajat verotusta kevennettäväksi. Omista ylisuurista palkkioista ja etuisuuksista ei vastaavia kevennysvaatimuksia tai tekoja näy eikä kuulu.


Verotuksella on useita eri tehtäviä. Yksi on julkisten menojen rahoittaminen. Sen lisäksi verotuksella tasataan tulo- ja varallisuuseroja. Verotuksella on myös ohjausvaikutus, niin kulutukseen kuin tuotantoonkin.

Veroaste sinänsä ei kerro kovinkaan luotettavasti eri maiden verorasituksen eroista. Enemmänkin se kertoo siitä, kuinka suuri osa voimavaroista kierrätetään yhteisen päätöksenteon kautta ja kuinka suuri osa jätetään kansalaisten ja yritysten oman päätösvallan alle.

Jos esimerkiksi lapsilisät muutettaisiin verovähennyksiksi, täyttyisi yritysjohtajien toive. Sekä veroaste, että julkiset menot pienenisivät. Todellisuudessa ei kuitenkaan tapahtuisi mitään muutosta. Perheillä olisi sama raha käytössään kuin aiemminkin.

Sama koskee monia muitakin julkisia menoja. Yritystuetkin voitaisiin muuttaa verovähennyksiksi, ja taas veroaste ja julkiset menot laskisivat. Yritysten kilpailukykyä se ei muuttuisi yhtään, vaikka veroadressi toisin väittääkin.

On myös erotettava efektiivinen eli todellinen ja nimellinen veroaste. Esimerkiksi kuntien sanotaan nostaneen tuloveroprosenttejaan kipurajalle.

Näin ei ole, sillä kuntalaisten todellinen tuloverorasitus ei ole kiristynyt. Nimellisten veroprosenttien osalta kyllä, mutta käytännössä vero on pysynyt ennallaan. Tämä johtuu verotettavaan tuloon tehdyistä merkittävistä vähennyksistä, erityisesti ansiotulovähennyksen kasvusta. Niiden seurauksena todellinen veroprosentti on useita prosenttiyksikköjä valtuustojen päättämää veroprosenttia alhaisempi.


Verokapinaan ovat ryhtyneet myös hyvätuloiset eläkeläiset. Puhutaan ”raippaverosta” kun yli 40 000 euron eläketulo on saatettu samalle viivalle vastaavan palkkatulon kanssa.

Perustuslakiinkin vedoten vaaditaan hyvää eläkettä saavien verotuksen keventämistä. Samaan aikaan kansalaiset vaativat vastaavan suuruisille eläkkeille kattoa. Eli yhtä aikaa vaaditaan näille hyvätuloisille eläkeläisille joko tuntuvaa verokevennystä tai eläkekattoa.

Onneksi kansalaiset tuntuvat olevan yritysjohtajia viisaampia. Kansalaiset maksavat kuulemma mieluummin enemmän veroja kuin leikkaavat julkisia palveluja.

Uskottavuuden lisäämiseksi veroadressin allekirjoittajat olisivat voineet ilmoittaa voivansa maksaa itse veroja vähän enemmänkin, jotta muiden verotusta voitaisiin keventää. Onneksi uusi yrittäjäsukupolvi ajattelee ja toimii oikein.

Supercellin omistajatkaan eivät kauhistele Suomen verotusta vaan pitävät miljoonien eurojen verojaan oikeutettuna ja kohtuullisena vastineena saamistaan julkisista palveluista.

[Jartsu]

Suomen viime vuoden suurituloisin, lääkärikeskus Dextrasta osakkeita myyneen Leena Niemistön tulot olivat yhteensä viime vuonna 24 369 920 euroa. Summasta Niemistö maksoi veroja 33 prosenttia eli 7 841 144 euroa. Hän oli samalla Suomen suurin veronmaksaja viime vuonna. Niemistön tulot olivat lähes kokonaan pääomatuloja, vaikka myös ansiotuloja hän sai lääkärikeskuksen toimitusjohtajana muhkeat 286 911 euroa.

Veroprosentit sadalla suurituloisimmalla viime vuonna

Tulokärki Veroprosentti Prosenttikärki Veroprosentti
1. Niemistö Leena Katriina 33 % 73. Hirvonen Markku Heikki Kalevi 52 %
2. Kyöstilä Karl Heikki 32 % 79. Rantanen Pentti Kalevi 51 %
3. Erkko Jane Tuulikki Marianna 33 % 47. Gran Kim Arvid 50 %
4. Tallqvist-Cederberg Gunilla Charlotta Ir 33 % 81. Halmesmäki Matti Veikko Iisakki 50 %
5. Erkko Aatos Juho Michel kuolinpesä 32 % 39. Salokangas Mika Tapio 49 %
6. Wahlroos Björn Arne Christer 32 % 95. Pesonen Jussi Heikki 49 %
7. von Rettig Tom Fredric 33 % 36. Hed Kaj Ole Göran 48 %
8. Schrey Tina Marian 33 % 96. Kuula Tapio Teuvo 47 %
9. Langenskiöld Lars Robin Eljas 31 % 21. Alahuhta Matti Juhani 46 %
10. von Rettig Per Cyril 33 % 37. Stadigh Kari Henrik 46 %
11. Seppälä Rafaela Violet Maria 31 % 67. Lehti Eero Heikki 41 %
12. Hartwall Per Gösta Viktor sterbhus 32 % 60. Suutari Harri Yrjö Kalevi 39 %
13. Rautanen Timo Juhani 33 % 91. Toivanen-Koivisto Maarit Hannele 37 %
14. Herlin Antti Juhani 36 % 14. Herlin Antti Juhani 36 %
15. Vaiste Heikki Tapani 33 % 84. Ehrnrooth Alexander Göran Jacob 36 %
16. Laiterä Jukka Veikko 32 % 24. Aarnio-Wihuri Antti Ilmari 35 %
17. Blåberg Olli Edvard 32 % 31. Furuhjelm Nils-Olof Robert Campbell 35 %
18. Laakkonen Yrjö Ilmari 32 % 35. Siilasmaa Risto Kalevi 35 %
19. Kyöstilä Kyösti Tapio 32 % 50. Suovaniemi Osmo Antero 35 %
20. Ollila Ralf Juhani 34 % 55. Ollila Harry Vihtori 35 %
21. Alahuhta Matti Juhani 46 % 87. Päivärinta Anssi Olavi 35 %
22. Oksa Markus Kristian 33 % 94. Planting Peder-Axel Zachris Olofsson 35 %
23. Niskanen Aimo Juhani 34 % 20. Ollila Ralf Juhani 34 %
24. Aarnio-Wihuri Antti Ilmari 35 % 23. Niskanen Aimo Juhani 34 %
25. Sundman Ritva Maria 33 % 27. Kronman Kennet Davy Bernhard 34 %
26. Lival-Lindström Stig Johan Robert 33 % 28. Ollila Kaj Olavi 34 %
27. Kronman Kennet Davy Bernhard 34 % 40. Kohonen Ari Tapani 34 %
28. Ollila Kaj Olavi 34 % 41. Etola Erkki Olavi 34 %
29. Aaltonen Hannu Tapani 33 % 42. Toijanaho Toni Olavi 34 %
30. Fromond Elsa Margaretha Louise 31 % 53. Wiklöv Erik Anders 34 %
31. Furuhjelm Nils-Olof Robert Campbell 35 % 68. Albäck Mikael Nils Johan 34 %
32. Nurminen Hanna Kirsti 32 % 88. Bamford Henrik William 34 %
33. Alakortes Ilkka Antero 32 % 1. Niemistö Leena Katriina 33 %
34. Relander Harald Bertel 32 % 3. Erkko Jane Tuulikki Marianna 33 %
35. Siilasmaa Risto Kalevi 35 % 4. Tallqvist-Cederberg Gunilla Charlotta Ir 33 %
36. Hed Kaj Ole Göran 48 % 7. von Rettig Tom Fredric 33 %
37. Stadigh Kari Henrik 46 % 8. Schrey Tina Marian 33 %
38. Kupias Päivi Karoliina 33 % 10. von Rettig Per Cyril 33 %
39. Salokangas Mika Tapio 49 % 13. Rautanen Timo Juhani 33 %
40. Kohonen Ari Tapani 34 % 15. Vaiste Heikki Tapani 33 %
41. Etola Erkki Olavi 34 % 22. Oksa Markus Kristian 33 %
42. Toijanaho Toni Olavi 34 % 25. Sundman Ritva Maria 33 %
43. Vartiainen Timo Nuutti Juhani 33 % 26. Lival-Lindström Stig Johan Robert 33 %
44. Siltala Erkki Juha Tapani 32 % 29. Aaltonen Hannu Tapani 33 %
45. von Julin I.A. sterbhus 32 % 38. Kupias Päivi Karoliina 33 %
46. Lindstedt Olli Antero 32 % 43. Vartiainen Timo Nuutti Juhani 33 %
47. Gran Kim Arvid 50 % 51. Finnilä Juha Matias 33 %
48. Kohonen Timo Harri Tapio 32 % 56. Latvus Arno Achates 33 %
49. Laakkonen Mikko Kalervo 32 % 57. Takanen Jorma Jussi Sylvester 33 %
50. Suovaniemi Osmo Antero 35 % 58. Sundman-Sjöström Anna Camilla 33 %
51. Finnilä Juha Matias 33 % 61. Narinen Jyrki Juha Mikael 33 %
52. Saastamoinen Seppo Markku 32 % 64. Gärkman Joel Gustav dödsbo 33 %
53. Wiklöv Erik Anders 34 % 66. von Rettig Ann Helene 33 %
54. Räsänen Heimo Juhani 32 % 69. Kiuru Sauli Aleksi 33 %
55. Ollila Harry Vihtori 35 % 70. Albäck Edith Ulrika Helene 33 %
56. Latvus Arno Achates 33 % 71. Tcheng Timo Ii-Min 33 %
57. Takanen Jorma Jussi Sylvester 33 % 72. Lilja Sampsa Esko Valtteri 33 %
58. Sundman-Sjöström Anna Camilla 33 % 74. Broman Eero Väinö 33 %
59. Lival-Juusela Maria Diana Margaritha 32 % 75. Aine Riitta Kaarina 33 %
60. Suutari Harri Yrjö Kalevi 39 % 76. Aaltonen Terhi-Katariina 33 %
61. Narinen Jyrki Juha Mikael 33 % 78. Laranne Leena Katriina 33 %
62. Gärkman Johan Gustaf 31 % 80. Nieminen Jorma Juhani 33 %
63. Koskinen Pekka Antero 32 % 82. Broman Harri Jorma 33 %
64. Gärkman Joel Gustav dödsbo 33 % 86. Välkki Pentti Kalevi 33 %
65. Haussila Petri Yrjö Johannes 8 % 90. Brotherus Ilkka Johannes 33 %
66. von Rettig Ann Helene 33 % 92. Hartikainen Arto Ensio 33 %
67. Lehti Eero Heikki 41 % 93. Salovaara Pekka Tapio 33 %
68. Albäck Mikael Nils Johan 34 % 98. Buch Lund Peter 33 %
69. Kiuru Sauli Aleksi 33 % 100. Räisänen Antti-Ville 33 %
70. Albäck Edith Ulrika Helene 33 % 2. Kyöstilä Karl Heikki 32 %
71. Tcheng Timo Ii-Min 33 % 5. Erkko Aatos Juho Michel kuolinpesä 32 %
72. Lilja Sampsa Esko Valtteri 33 % 6. Wahlroos Björn Arne Christer 32 %
73. Hirvonen Markku Heikki Kalevi 52 % 12. Hartwall Per Gösta Viktor sterbhus 32 %
74. Broman Eero Väinö 33 % 16. Laiterä Jukka Veikko 32 %
75. Aine Riitta Kaarina 33 % 17. Blåberg Olli Edvard 32 %
76. Aaltonen Terhi-Katariina 33 % 18. Laakkonen Yrjö Ilmari 32 %
77. Poutiainen Pekka Ilmari 32 % 19. Kyöstilä Kyösti Tapio 32 %
78. Laranne Leena Katriina 33 % 32. Nurminen Hanna Kirsti 32 %
79. Rantanen Pentti Kalevi 51 % 33. Alakortes Ilkka Antero 32 %
80. Nieminen Jorma Juhani 33 % 34. Relander Harald Bertel 32 %
81. Halmesmäki Matti Veikko Iisakki 50 % 44. Siltala Erkki Juha Tapani 32 %
82. Broman Harri Jorma 33 % 45. von Julin I.A. sterbhus 32 %
83. Fazer Majlen Teresita 32 % 46. Lindstedt Olli Antero 32 %
84. Ehrnrooth Alexander Göran Jacob 36 % 48. Kohonen Timo Harri Tapio 32 %
85. Bade Robin Jan George 32 % 49. Laakkonen Mikko Kalervo 32 %
86. Välkki Pentti Kalevi 33 % 52. Saastamoinen Seppo Markku 32 %
87. Päivärinta Anssi Olavi 35 % 54. Räsänen Heimo Juhani 32 %
88. Bamford Henrik William 34 % 59. Lival-Juusela Maria Diana Margaritha 32 %
89. Herlin Niklas Kustaa Harald 32 % 63. Koskinen Pekka Antero 32 %
90. Brotherus Ilkka Johannes 33 % 77. Poutiainen Pekka Ilmari 32 %
91. Toivanen-Koivisto Maarit Hannele 37 % 83. Fazer Majlen Teresita 32 %
92. Hartikainen Arto Ensio 33 % 85. Bade Robin Jan George 32 %
93. Salovaara Pekka Tapio 33 % 89. Herlin Niklas Kustaa Harald 32 %
94. Planting Peder-Axel Zachris Olofsson 35 % 97. von Rettig Irma Ellen 32 %
95. Pesonen Jussi Heikki 49 % 9. Langenskiöld Lars Robin Eljas 31 %
96. Kuula Tapio Teuvo 47 % 11. Seppälä Rafaela Violet Maria 31 %
97. von Rettig Irma Ellen 32 % 30. Fromond Elsa Margaretha Louise 31 %
98. Buch Lund Peter 33 % 62. Gärkman Johan Gustaf 31 %
99. Ehrnrooth Georg Johan Casimir 16 % 99. Ehrnrooth Georg Johan Casimir 16 %
100. Räisänen Antti-Ville 33 % 65. Haussila Petri Yrjö Johannes 8 %

Lähde: Verohallinto

Otetaan vaikka tuo haussila tuosta viimesestä.

http://www.hs.fi/verokone/henkilo/1954Haussila%20Petri%20Yrj%C3%B6%20Johannes

[Jartsu]

[Solifer]

Jos vero.fi -sivuilla laskee veroprosenttia niin kannattaa huomioida että se laskee vain tuloveroprosentin. Sen päälle tulee vielä palkansaajalle pakollisesti 6,25% eläkemaksuja, työttömyysvakuutusta yms. Tämä kyllä lukee siellä sivulla jos vaan viitsii lukea.

En oikein ymmärtänyt miksi nettotulot pitäisi syödä. Useimmilla normaali-ihmisillä on muitakin menoja kuten sähkölaskut, auton polttoainekulut (76% pelkkiä veroja), vakuutusmaksuja, kiinteistövero tai yhtiövastike jne.

Vuokralla asuminen on myös oma valinta. Miksi siitä ei makseta alvia on kyllä käsittämätöntä lepsuilua. Kyseessähän on normaali asumispalvelu ja verrattavissa hotelliasumiseen josta veroa kannetaan aivan normaalisti.

[Jartsu]

[Jartsu]

[Solifer]

Vaikka 100 eniten tienaavaa maksaisi 100% tuloveroa niin sillä ei olisi valtiontaloutta pelastavaa vaikutusta. Pääomatuloista maksetaan vähemmän veroa kuin isoimmista pääomatuloista. Ratkaisu epäsuhtaan ei kuitenkaan ole pääomatuloveron nosto vaan tuloveron alennus. Siis jos halutaan että Suomeen investoidaan jatkossa lisää eikä vähemmän.

Suomen kilpailukyvystä on paljon erilaisia tutkimuksia. Jostain syystä yksikään tutkimus ei ole osannut selittää miksi Suomi ei ole maailman varakkain maa tai miksi Suomi on kohta velkavankeudessa Kreikan tapaan. Vaikka ollaan niin juuttaan hyviä ja ehkä paras maa maailmassa. Ja konkurssissa.

Kun katsoo ikkunasta ulos ja kuuntelee uutisia niin voi todeta Suomella olevan 100 mrd valtionvelkaa ja n 500000 työtöntä. Eikä mitään indikaatiota muutoksesta parempaan ole näköpiirissä.

Veronkorotukset eivät paranna kilapilukykyämme. Pohjoismailla on kilpailukykyä veroasteesta HUOLiMATTA. P-Koreassakin on korkea veroaste mutta heidän kilpailukyky ei silti ole maailman huippua. Ei vaikka vankityövoima tekee siellä työtä ruokapalkalla.

[Solifer]

[Jartsu]

[Jartsu]

[tapsakansa]

[Jartsu]

Progressio puree pieniin tuloihin


Kunnat perivät tuloveroa saman prosentin mukaan kaikilta kunnassa asuvilta. Erilaisten vähennysten vuoksi vero on etenkin pienituloisimpien kohdalla progressiivinen eikä suurituloisinkaan maksa täyden kunnallisveroprosentin mukaista veroa. Kaikkein suurituloisimmat maksavat tuloistaan kunnallisveroa hyvin vähän, sillä pääomatuloista sitä ei peritä.

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on tänä vuonna 19 prosenttia. Sen mukaan laskettuna tuhat euroa kuussa tienaava maksaa kunnallisveroa noin kuusi prosenttia. Kun tulo kaksinkertaistuu, todellinen kunnallisveroprosentti nousee lähelle 15 prosenttia. Tuhat euroa lisää tuloja kuukaudessa nostaa todellisen kunnallisveroprosentin vain hieman yli 16 prosenttiin.

Kunnallisveron progressiivisuus on pienituloisten kohdalla sitä voimakkaampaa, mitä korkeampi veroprosentti kunnassa on. Kunnan veroprosentti taas on yleensä sitä korkeampi, mitä pienituloisempaa väkeä kunnassa asuu.

Maksukyky ei verotuksessa paljoa paina

UP/Heikki Lehtinen


Professori Markus Jäntti laski valtiovarainministeriön verotyöryhmälle, miten välittömien ja välillisten verojen taakka eri tuloryhmissä on parissakymmenessä vuodessa muuttunut 1980-luvun puolivälin jälkeen.

Selvityksessä tulonsaajat jaettiin bruttotulojen mukaan kymmeneen osaan. Alimmissa tulonsaajakymmenyksissä välittömien verojen osuus bruttotuloista pysyi suurin piirtein samana, osin jopa nousi. Vähän keskituloisten alapuolelta lähtien välittömien verojen rasite laski, eniten ylimmissä tuloluokissa. Alimmassa tulonsaajaryhmässä välittömät verot veivät vuonna 2006 noin 10 prosenttia bruttotuloista, ylimmässä noin 30 prosenttia.

Jäntti laski myös, miten paljon välillisten verojen osuus on muuttunut. Alimmassa ja ylimmässä tulonsaajakymmenyksessä näiden verojen viemä osuus bruttotuloista on laskenut, muissa se on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Mutta kun alimmassa tulonsaajaryhmässä välittömät verot veivät bruttotuloista vuonna 2006 noin 17 prosenttia, ylimmässä tulonsaajaryhmässä osuus oli puolta pienempi.

Välittömät ja välilliset verot yhteenlaskien verorasitus oli kolmessa alimmassa tulonsaajaryhmässä pysynyt ennallaan tai hieman noussut. Sitä ylemmissä ryhmissä yhteenlaskettu veroaste oli laskenut, eniten ylimmässä tulonsaajaryhmässä. Verotuksen progressiivisuus laski.

Alimmassa tulokymmenyksessä välilliset ja välittömät verot yhteensä veivät vuonna 2006 bruttotuloista noin 27 prosenttia, ylimmässä vain kymmenkunta prosenttiyksikköä enemmän