Miten lintuja ja mistä?

[Murkulat0r]

[AnttiSn]

Ei ole tuulesta temmattu tuo toppailu. Itse koirien kanssa jahdatessa menen usein seisonnallekin niin etten toppaa matkalla. Heti kun toppaa, alkaa suhista jostain suunnalta. Vaikka sitten paikallaan tamppaa, mutta kuhan ei toppaa. Koiran kannalta parempi jos pystyy rentona lompsimaan ja sit hitaasta vauhdista komennot. Kannattaa huomioida lintujen luontainen tapa jalkautua paineen alla. Kovin usein ne tuntuu olevan kulkusuunnan sivulla, harvoin justiinsa kohdilla.

[late2]

Vähän tuosta pysähtelystä oli kokeneempien kanssa juttua kun aloitin kanalinnustusta, sittemmin on kyllä osoittautunut toimivaksi lisäksi. Eihän seisomalla tyhjään paikkaan lintuja saa tehtyä mutta parempia tilanteita. Kun on itsekin hetken paikallaan hiljaa niin kuuleekin paremmin. Yksi vuosi kun ostin UP:n kännykkään terästi taas tuon jutun, jos pitää katsoa GPS:ää niin kannattaa tosiaan pitää ensin paikallaan haulikkoa hetki valmiina ja räplätä laitteita vasta sen jälkeen, silloin oli niin innoissaan uudesta lelusta (ja uuden ms:n jäsenyydestä) ettei tuota meinannut muistaa.

Kyllähän joskus epätoivon hetkenä tulee rymyttyä jossain ryteikössä mutta kyllä se yksinään ja ilman koiraa on aika turhaa, huima munkki saa olla että tulee ampumapaikka. Kaksin tietysti toimii jo paremmin, toinen passittaa ja toinen painostaa. Vähän ehtii olla metsässä (ja jos tällaiset syksyt jatkuu paljoa viitsikään), laiskana pyrin kulkemaan sellaisia maastoja joissa lintuja saisi ammuttuakin. Erityisesti metso ei ole mikään heinäsorsa, pomppu on aika matala ja vissiin vähän ujouttakin lentää mättäitten välissä, ei kovin korkea taimikko tarvitse olla niin peittää paikat. Anoppi hakkautti metsät aika tarkkaan kun verotus vaihtui, karua kallioista aluetta on paljon mutta nyt alkaa olla taimikko jo niin korkeaa ja tiheää ettei tuolla kannata juuri kävellä. Tulee käveltyä mutta enempi se on tilusten tarkastamista. Hyvä kuusinen puronotko tuossa keskellä, siellä on aina lintuja, korkeita kuusia ja aika tiheässä, ei sielläkään paljoa ruutia tartte poltella.

Pyitä tuntuu olevan joka paikassa, tyyppipaikoissa ehkä enemmän mutta yksi syksy kiertelin metson toivossa ympäri yhtä kuivaa mäkeä jossa oli mäntypöllimetsä, metsoja löytyi mutta metsä oli vähän liian harva, karkasivat aina kaukaa, oli harvennettukin, ei aluskasvillisuutta vaan risuja maassa. Mutta pyitä oli paljon, oliko sitten syönnöksellä, vaikea uskoa että ne tuossa pitkään viihtyvät.

[Kalle.k]

Kiitoksia todella tyhjentävistä vastauksista!!
Juuri tämmöstä tärkkaa informaatiota halusin!

Tosiaan perustavaa tietoa löhtyy useastakin paikasta, mutta ei todellakaan näin tarkkaan.

Metsästyskortti kyllä löytyy ja aivan uunituore.
Yleensähän metsästys alkaa kavereiden tai perheen innostamana, mutta itsellä ei valitettavasti ole ketään edes tuttua, jolta voisin asiaa tivata.
Innostus on tällä kertaa peräisin luonnossa liikkumisesta, ja siitä syystä näinkin yksinkertainen asia on ollut todella epäselvä.

Näillä ohjeilla pääsen jo pitkälle.

Kiitokset vielä!!!

[late2]

masiinan vastaus kannattaa myös lukea ja sisäistää, turvallinen aseenkäsittely on erittäin tärkeää, ja aseen käyttöä kannattaa harjoitella. Lintujahdissa tilanteet on usein aika nopeita, tuo pyyn pillitys olisi sikäli ehkä hyvä aloituslaji kun siinä tahti on rauhallisempaa. Jos pyssy on sellainen että sillä voi järkevästi ampua haulikkopracticalia tai SRA:ta niin niitä kannattaa ehdottomasti ainakin kokeilla, varmistimen käyttö ja "hosuminen" tulee tutuksi.

Harkittuja laukauksia, toivottavasti saat kattilantäytettä !

[Ippetti]

Yksi pomminvarma vinkki vielä. Jos nimim. heiluri sattuu kommentoimaan tähän ketjuun, niin lue erittäin tarkkaan ja etenkin linnun etsimis ja löytämis metodit kannattaa sisäistää kunnolla, siis opettelet ulkoa niin hyvin että osaisit jopa unissasi tehdä niinkuin hän.. Sitten kun olet asian sisäistänyt niin teet vain täysin päinvastoin. Menestys on taattua.
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[Fspitz]

Kuhmoisten muita alueita kolunneena sanoisin jalkamiehelle kulje aukon laidat metsän puolella, niin että pystyt ampumaa myös aukolle nousevia lintuja. Silleen ennen koirametsästykseen siirtymistäni sain parhaat saaliit. Sieltä aukkojen ja soiden laitamaista linnut usein löytyvät..
_________________
Minkä sanoin sen voin myös perua.

[late2]

Tuo on mullakin tavallaan perustoimintamalli, pitäisi pystyä painostamaan pomppulinnut nousemaan sellaiseen paikkaan missä niitä pystyy ampumaan, aukealla yleensä ampuminen on helpompaa. Aukonsivupuskat on fiksu kiertää metsän puolelta, jos ei ajaudu liian pitkälle metsään. Metso on iso lintu, lähtee mielellään alamäkeen, en muista että olisin koskaan nähnyt maasta pomppaavaa ukkometsoa joka olisi lähtenyt ylämäkeen. Eli metsolta haisevat paikat kannattaisi käydä läpi alhaalta, pääsis ainakin sivulintuun ampumaan, alamäkeen liitävään on aika pieni ja kova osuma-alue. Puista lähtevillä on tietysti enempi pelivaraa ja ne kuulee ylhäältä tulijan, lähtee jos paikka ei ole turvallinen. Onhan ne linnut joskus tyhmiä ja yhteistyökyvyttömiä, pomppaa sinne minne nokka osoittaa. Hajuaistikin linnuilla kuulemma on, eli hyvät paikat kannattaisi katsella alatuulen puolelta. En ole huomannut että kanalinnuilla olisi niin selkeästi halu pompata vastatuuleen mitä sorsilla ja kyyhkyillä.

[masiina]

[Valto.]

Kyllä minäkin neuvoisin aloittelijaa liikkumaan hitaasti ja mahdollisimman äänettömästi sekä välillä pysähdellen. Koira tai ilman koiraa niin vastatuuleen aina parempi. Jos lintu ei haista niin ainakin ääni kuuluu paremmin tuulen suuntaan, eli koitetaan se käyttää se tuulen apukin äänien hävittämiseen. Pysähdellessä lintu siivittää monestikkin, tai viimeistään kun pysähdyksen jälkeen lähtee uudestaan liikkeelle. Muista pysähtyä aina sellaiseen kohtaan, josta on hyvää ampumalinjaa moneen suuntaan. Hitaasti on helpompi edetä vähin äänin ja ehtii tarkkailla ympäristöä paremmin. Siellä nimittäin on sitä tarkkailtavaa todella paljon jos meinaa katsoa maan ja puut huolella läpi. On hyvä muistaa ettei se lintu välttämättä näy kovin monesta kulmasta vaikkapa puussa ollessaan eli samakin puu pitää tarkistaa moneen kertaan.

Missä kannattaa kulkea riippuukin taas täysin alueesta, säästä, ja miljoonista erilaisista muuttujista. Rajapinnat on aina hyviä reittejä kulkea, huonolla säällä lintuja löytää monesti maasta suojaisista tureikoista, pakkasaamuina latvoista aukeiden lähettyviltä ja aina mitä erikoisimmista paikoista kun sitä vähiten odottaa. Toimivaksi havaittu keino on istua kahville, sytyttää savuke ja kävellä muutaman metrin päähän aseista puhumaan puhelimeen.

Tuo millainen maasto kysymys on sellainen johon ainut oikea vastaus on sama kuin patruunakyselyihin, eli älä kysele täällä kun mene sinne metsään ja testaa. Aluetuntemus ei kehity kuin kulkemalla vuosia ja taas vuosia tietyissä metsissä. Jos tarpeeksi on kulkenut, niin löytyy lintua jopa näin huonoinakin syksyinä yllättävän hyvin kun tietää mistä hakee. Silmä oppii samalla tunnistamaan otollisia paikkoja joita voi hyödyntää myös uusilla alueilla. Kartasta voi katsella hyviä kohteita kelin, ajankohdan, paikkakunnan ja kaiken perusteella mutta nekään ei ole mitään totuuksia vaan itselle kokemuksen kautta muodostuneita tuntemuksia. Kuitenkin tärkeämpää on liikkua siellä maastossa oikein ja oikeissa kohdissa, koska niitä lintuja on siellä täällä ympäri metsiä melkein sama mille alueelle kartasta on reittinsä valinnut. Toki isot korkeuserot vaikuttavat hieman eli alkusyksystä lintu on herkemmin vaarojen juurella ja nousee kelien kylmetessä ylemmäs ja muita erinäisiä pieniä sääntöjä löytyy, mutta mikä on kylmä, mikä sateinen tai tuulinen, mikä alkusyksy tai loppusyksy. Ne on jokaisen käsityksiä ja niihinkin kokemus antaa lisää näkemystä ja kaikeksi onneksi kaikki linnutkaan eivät tajua että nyt pitäisi istua aukolla latvassa tai kyyhöttää puskassa piilossa. Eli kokemus, kokemus ja kokemus on avaimet onneen tässä asiassa ja oikotietä ei juuri ole.

Itselläni on koko suku metsästellyt samoilla alueilla ja neuvojien kokemus kumpuaa jo vaarin nuoruudesta alkaen ja niistä neuvoista on koitettu oppia ammentaa. Karu totuus on kuitenkin se että vaikka kuka neuvoo ja miten tahansa, niin oppi tarttui vasta kun lähti itse sinne metsään. Erilaisissa keleissä, pitkin kautta ja kauden ulkopuolella, erilaisia maastoja joka ainoa jahtialueen nurkka nuohoten. Siellä on toki paljon alueita joissa linnun löytyminen on tuurissaan, ampumaholli on todella onnekas vahinko risukoiden takia tai kulkeminen on heti oikeasti raskasta. Välillä on menty munia myöden suossa saarekkeita tutkimaan ja aivan läpitunkematonta risukkoa rymytty puoli päivää. Mutta sieltä ne alueet vaan tulee tutuksi ja lintujen käyttäytyminen alkaa olla jo jonkinlaisena mielikuvana omassa päässä. Silti aina oppii uutta, poikkeuksia sääntöihin löytyy aina kun tosiaan kaikki linnut ei vaan käyttäydy kuten muut ja aina ei vaan ihminen voi tajuta eläimen ajatuksen juoksua.

Muista kuitenkin se varovainen ja äänetön liike, rajapinnat on aina paikkoja joissa voi tapahtua (aukkojen laidat, risukoiden reuna, ojat, koneiden urat jne), lintuja löytää huomattavasti enemmän kun tinkii omasta mukavuuden halusta kulkea mahdollisimman helppoja reittejä, pysähtele, kuulostele ja tarkkaille ympäristöä ja ota opiksi kun se lintu kuitenkin siivittää silloin kun keskittyminen herpaantui. Ylämäkeen on aina parempi jahdata kuin alamäkeen, vastatuuli on kaveri oli koiraa tai ei ja KIIRE POIS! Jahdissa ei saa ikinä olla kiire, liikuminen rauhallista, aina on aikaa kahvitella ja aseiden kanssa ei hosuta. Toki niitä tilanteita saattaa alkuun luiskahtaa ohi ja raavit päätä että miten niin ei ole kiire ampua, mutta aseen käsittelyyn tulee nopeutta harjoittelemalla ja kokemus opettaa ennakoimaan ja olemaan valmiina. Kohta huomaat että aseen kanssa on nopea mutta kiire ei ole, aina ei vaan voi ehtiä.

Tulipahan pitkä vastaus mutta onneksi alkuinnostuksella tuonkin ehkä jaksaa lukea.

[JNiemelä]

Kuka muu on huomannut, että jos oksa risahtaa kovaa, niin kohta rytisee eikä takuulla ole ampumahollilla..

[Fspitz]

Luinpa minäkin aloittelijana sun juttus.
_________________
Minkä sanoin sen voin myös perua.

[heiluri]

[berhana]

Eli ... on tullut aivan mahtavia kommentteja ja ohjeita (kahta alkupään turautusta lukuunottamatta) ja sen päälle itse totean, että kukin tavallaan. Jokainen taaplaa kuten parhaaksi näkee. Kun aloittelet niin älä kuuntele kovin paljoa muiden mölinöitä. Sinä sen harrastuksen rakennat ja olet tyylisi herra. Ja jos vain mahdollista niin hommaa koira. Rodulla ei väliä. Mahtavan harrastuksen pariin olet päätynyt.

[Lonely Rider]

Aloittelijalle ja erityisesti yksin aloittajalle suosittelen lämpimästi pyyjahtia. Tuossa on sulle sitä heti 71 sivullista
http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=21904&postdays=0&postorder=asc&start=0

Saalista on kohtuullisen helppo saada, liha on hyvää, jahti on turvallista kun metsästäjä seisoo tai istuskelee ja halutessaan voi välttää nopeat tilanteet kokonaan ja ampua pelkästään oksalla tai maassa olevaa lintua. Huippumielenkiintoinen jahtimuoto