Miten houkuteltua peurat uudelle ruokintapaikalle

[pohjalainen]

mitäs pirun faktaa siihen esität?
jos ei oma kokemus riitä ni täytyy turvautua kokeneempiin.
näin vaan täytyy toistella sitä mitä näkee ja kuulee.
mut niin kun sanoin annetaan paavo olla ja jatkatte muut tästä.
sain nyt ammuttua 5 vasaa ja 1 pukin joten olen omasta mielestä
onnistunut ja siihen tyytyväinen.
_________________
mav

[Paavo]

Olet suuri metsästäjä pohjalainen. Ole ylpeä siitä.

Aina ei kannattaisi kertoa toisten esittämiä kuulopuheita täytenä totena. Eikä ainakaan suuttua jos joku esittää toisen kannan asialle.

Mutta kuten sanoit perusteesi tuli täysin selviksi, eli ei paljoa hevosmiestentietotoimistoa kummempia. Joten annetaan asian olla.

Palataan asiaan miten houkutella peuroja...

[Paavo]

Joko perustit ruokintapaikan malen.

[malen]

Olen vienyt kauraa peurojen kulkureitille ja kyllähän ne sieltä heti olivat löytyneet. Mutta siinä ei ole hyvää kyttäyspaikkaa. Kun metsästysalueemme karttaa katselin, niin löysin mäen jonka laella on neljänneshehtaarin pelto ja lato reunassa. Pitäisi sinne peuroja yrittää vetää. Siellä ei ole yhtään jälkiä, joten kauraa keskelle peltoa laittamalla ei varmaan peurat löydä?
Porkkanan tms. avulla syksyllä pitäisi koittaa peuroja houkutella, kun nyt ei ole täälläpäin saatavilla porkkanaa. Jos ei sit jostain kaupasta sais jotain vanhoja eriä. Tuolta mäen laelta hajut varmaan leviäisi hyvin ympäristöön ja houkuttelesi peuroja lähialueelta.
Ruokintapaikan perustaminen on välttämättömyys, jotta voi kytätä kun itse haluaa. Metsästysseuramme maanomistajajäsenillä on omat paikat, jotka ovat aina "varattuja". Ei viittis aina kysellä ja olisi kiva päästä joskus kuutamossakin kyttäämään. Kyllä meidän metsästysseurassa on sääntö, että kaikki paikat ovat vapaita kaikille, mutta kyllä käytännössä toisten paikkoja kunnioitetaan. Ja kyllä mä sen ymmärrän ihan hyvin. Ensi syksynä sitten valmistelen niin hyvän paikan, että ei tarvitse kysellä vaan voi mennä kun itse haluaa.
Oletteko kerppuja peuroille tarjonneet. Pitäisi kelvata hyvin?Kokemuksia onko puulajeilla väliä? Koivu,haapa,pajut vai?
_________________
sitkeydellä voitetaan

[Paavo]

Lähde vain siirtämään ruokintaa kohti peltoa ja latoa. Aina kun peurat löytävät uuden kasan, et enää lisää vanhalle paikalle. Kasoja kannattaa panna muutamia jonoon. Käytä kohtuu pieniä kasoja. Kuitenkin sellaisia että niissä riittää muutamaksi päiväksi syötävää. Äläkä kerralla siirrä muutamaa sataa metriä enempää. Jos saat peurat ladollesi nyt, niin ne tulevat syksyllä tarkistamaan paikan.

Kysy muuten pellon ja ladon käyttöön varmuuden vuoksi lupa. Pelto on tuskin enää aktiivisessa viljelyssä. Pellolle voisit panna rehukaalia tai -rapsia kasvamaan. Se haisisi kilometrien päähän.

Kervut ovat hyviä, mutta työläitä ja hyvin tarkkoja kuivattavia. Parasta olisi mesiangervo tai maitohorsma. Puista kiiltolehtipaju on parhaita. Mutta kaikki kelpaavat jos korjuu, kuivaus ja säilytys on tehty oikein. Suolaus parantaa maittavuutta. Kaikki hedelmät ja juurekset kelpaavat, isot täytyy palotella.

Kyllä malen viljakin haisee pitkälle ja houkuttaa pitkältä. Itse olen nykyään siirtynyt oikeastaan pelkkään viljaan. Se on helppoa kuljettaa, säilyy hyvin ja sitä voi hankkia kun itselle sopii. Sellainen vähän pilaantunut, mitä ei voi kotieläimille antaa, käy hyvin. Lajittelujäte käy myös hyvin. Jos teillä on viljanviljelijöitä alueella, niin käy kysymästä heiltä.

Puhutaan että ruokinnan pitäisi olla monipuolista, mutta itse olen kallistunut siihen suuntaan, että tärkeintä on turvata riittävä energian saanti. Kun seuraat peurojasi huomaat niiden syövän myös luonnon ravintoa. Jos jotain puuttuu ruokinnasta ottavat ne sen luonnosta.

[malen]

OK. Kiitoksia hyvistä vinkeistä! Tästä on hyvä jatkaa peurojen ruokinnan parissa.
_________________
sitkeydellä voitetaan

[Paavo]

Panehan malen sitten jutta kokemuksistasi.

[malen]

Tässä tulee nyt Paavolle ja muille vastauksia liittyen peurojen houkutteluun. Aloitin ruokinnan elokuussa puolessa välissä kuuta. Kaadoin suoraan maahan kauraa ja parin viikon päästä ensimmäiset jäljet ilmestyivät maahan ja kaura alkoi tehdä kauppansa. Omenoiden kypsyttyä laitoin omenoita kolmeen eri kasaan, mutta jatkoin samalla kauran tarjontaa. Lopputulos on ollut se, että kaura tuntuu kelpaavan tasaisemmin ja varmemmin. Viljaa menee koko ajan, mutta omenoita satunnaisemmin, mutta niitäkin kuluu joskus runsaasti.
Nyt viime viikkoina olen ruokkinut toisessa paikassa, jossa on apilaa sisältävä pelto. Peurat ovat syöneet pellon apilasta ja omenat ovat ruvenneet menemään nopeasti. Tuolla toisella paikalla en ole viljaa tarjonnutkaan säännöllisesti, mutta aina se katoaa jos sitä tarjoaa.
Peuranmetsästys on mennyt erittäin hyvin nyt osaltani. Sain ensimmäisen peuran jo 26.9 viljaa sisältävältä paikalta. Viime viikolla kävin toisella paikalla ensimmäisen kerran kyttäämässä. Kahden tunnin odottelun jälkeen pellolle tuli vasa ja kaksi naarasta, joista ammuin vasan. Nyt aion jatkaa molempien paikkojen ruokintaa säännöllisesti koko talvi/kevätkauden riistanhoidon merkeissä. Lupia on vielä jäljellä, mutta odotellaan lunta ja parempaa näkyvyyttä. Porkkanoita aion vielä jostain hommata, nekun tuntuvat kelpaavan oikeinkin hyvin peuroille vaikka jäisinä-tosin niiden energiasisältö ei lieni kovin suuri.
_________________
sitkeydellä voitetaan

[MikaS]

On tärkeää että sieltä löytyy aina ruokaa, itsellä on kaksi paikkaa johon toiseen lisään päivittäin vadin ohraa. Tässä paikassa menisi yössä 100l kauraa tai ohraa, jos sitä vain antaisi. Paikalla en ole nähnyt kuin 11 peuraa kerralla. Tässäkin vain nopeimmat voittavat mutta jälki poluista päätellen liikenne on kovaa.

Peura syö kyllä myös perunaa, punajuurta porkanaa ym. Tein sellaisen havainnon yhtenä vuonna kun eräällä viljelijällä oli päässyt "palamaan" vehnä kuorma, ettei sen parempaa / houkuttelevampaa ruokaa peuralle ole. Niitä laumoja tuli tosi kaukaa syömään kippauspaikalle.

Tämä vuosi on "luonnon"ruoka tilanteena paljon heikompi, koska suurin osa pelloista on kynnetty, kun taas viimevuonna jäi paljon kaurapeltoja puimatta/kyntämättä.

[Paavo]

Hieno malen jatka vain ruokintaa. Tuo on hyvä kannan kehitykselle kun ammut pukit(isot) vasta kiiman jälkeen.

Palava vilja haisee voimakkaalle ja alueella missä ei ole riittävästi ruokintaa tulevat peurat sitä kaukaakin hakemaan. Jos kuitenkin vieressä on saatavilla riittävästi kunnon viljaa kelpaa se paremmin. Yksi peura syö noin yhden kilon viljaa vuorokaudessa. Eli sinun paikallasi MikaS käy yli 50 peuraa päivittäin. Tuollaiselle määrälle kannattaa panna 5-6 pistettä missä niitä ruokkii.

[malen]

Kyllä jatkan ruokintaa koko kauden-sehän on mukavaa. On mukava ylläpitää peurakantaa. Siitä on sitten hyvä verottaa sopivia yksilöitä. Pukkeja en ole juurikaan kyttäillyt. Nekin pukit jotka olen ampunut ovat tulleet saaliiksi joulukuun lopun ja tammikuun alun välissä. Olen saanut saaliiksi elämässäni yhden kunnon pukin v.2004, jonka pään täytätin. Olen ollut siihen tyytyväinen enkä välttämättä tule vastaavaa koskaan saamaan-eli mun ei tarvitse kytätä ns. elämäni pukkia. Jos joskus iso pukki tulee niin toki sen voin ampua jos luvat sallii, mutta mieluusti marraskuun lopun ja tammikuun välisenä aikana.
Kyllä niitä isoja(trofeiltaan) pukkeja(n. 8-piik.) silloin tällöin alueillamme käyskentelee, mutta seurassamme ei ole onneksi sellaisia metsästäjiä, jotka niitä varta vasten yrittää saaliiksi. Yleensä ammutaan mitä pellolle ensin tulee-ja senhän tietää, että isot pukit harvemmin ainakaan loppukaudesta tulee ensin pellolle.
Yksi häiriötekijä minun toisessa kytispaikassa on. Nimittäin siellä ajokoiramiehet ajattaa koirillaan alueella jäniksiä ja tietysti myös peuroja. Olen huomannut että peurat väistävät viereisiin metsiin ja palaavat ruokintapaikalle yleensä parin päivän sisällä. Jos koirilla on ajatettu päivä niin kertaakaan ei ole peurat tulleet ruokintapaikalle samana päivänä. Lähialueella on myös muita ruokintapisteitä, joten peurat eivät ole riippuvaisia minun antimistani.
_________________
sitkeydellä voitetaan

[Paavo]

On hieno kun m-netissä on joku muukin joka kantaa vastuuta trofeiden laadusta. Tuo kiinostavuus on juuri se pointi mikä saa niska limassa kantamaan peuroille apetta. On mukava katsella jäljistä millaisia käy ruokinnalla, joskus käyn väijymässä ilman pyssyä ja katselen peurojen touhuja. On mukavaa huomata ilveksen epäonnistuneen hyvin valitun ruokintapaikan vuoksi. Myös ketut ja supit vierailevat yllättävän usein ruokinnalla. Itse jatkan ruokintaa niin kauan kun rehu kelpaa, se on tärkeää jos sattuu tulemeen takatalvi.

Kyllä se isopukki pitää hengestään huolta, päästää vasat,emät ja pikkupukit ensin tiedustelemaan. Paitsi kiiman aikaan se täysi pöllö, jolloin se on helppo saalis. Meillä muuten tuo 8 piikkinen on standardipukki, näillä isoilla on 12 tai 14 piikkiä. Piikkien määrähän ei sinänsä ratkaise vaan sarvien vahvuus, symmetrisyys ja piikkien pituus ovat tärkeämpiä. Meille tuli jostain epäsymmetristä perimää kantava pukki, mutta toivon mukaan ne on saatu pois.

Laskitko malen pisteet tuolle isolle. Kyllä riistanhoitaja jos kuka on oikea henkilö saamaan tuon isomuksen.

Saman olen huomannut itsekkin tuosta ajatuksesta, tosin meillä seurassa ovat jäniskoirat peuravapaita, muuten ei jäniksen ajatus onnistu. Silloin tällöin otetaan miehissa ajot ruokintapaikoilta ja kestää tuon pari päivää ennen peurojen paluuta. Meillä ajomiehet ottavat tuorreet jäljet ja seuraavat niitä makuille ja peuran ulos eli ajavat jälkitarkasti, näin tulee maa yleensä tyhjäksi ja passimiesten aika joskus pitkäksi.

[Artsan]

Ei voi kun nostaa hattua kun lukee kahden edellisen viestejä. Homma tervellä pohjalla ja asenne kohdallaan. Ei paukkuahne housuissa pysyisi, jos lähtis teidän mukaan peurakytikselle. Olis mukava hyödyntää teidän kokemuksia ja vinkkejä, mutta eipä ole paljoo pelkoa että peuraan keskisuomessa törmäis. Tai on niitä jokunen, mutta ei niitäkään viiti ampua, saati erikseen metsästää.

[Jahtireppu]

Semmonen asia on askarruttanut mieltä peurahommissa, että miten monta peuraa voi/kannattaa yhdeltä ruokintapaikalta ampua jahtikauden aikana niin ettei jäljelle jääneet suivaannu ja vaihda tyystin hiippakuntaa? Oletetaan, että paikalla käy n.10 peuraa.

Viime kaudella paikallani kävi ainakin emä+2vasaa, emä+vasa, nuori pukki, yksinäinen naaras ja vanhempi pukki. Sieltä ammuttiin 3 vasaa ja nuori pukki. Oliko verotus liian rankka? Nimittäin viimeisen vasan ampumisen jälkeen tammikuun alussa loput peurat hylkäsivät paikan. Kertokaahan peuragurut kokemuksistanne.

[Recce]

Ei se välttämättä vaikuta yhtään. Varsinkaan jos kyttäyspaikka on vanha ja peurat tottuneet käymään siellä. Itse tein viime syksynä uuden ruokintapaikan josta ammuin yhden vasan joulun tienoilla. Loput ottivat tästä itseensä niin, että käynnit vähenivät selvästi. Tänä vuonna ajattelin antaa tuon ruokintapaikan olla tammikuulle asti rauhassa.

Ei se ammuttujen määrä niinkään ole ratkaiseva. Kyllä ne saattaa kadota jo siitä yhdestäkin kaadosta. Toisaalta eräältä paikalta ammuttiin yksi tammikuu 26 peuraa, joten eivät ne välttämättä ole moksiskaan jos sukulaisia alkaa katoamaan. Kauris on tietääkseni tässä(kin) asiassa tarkempi kuin peura.