Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Rattis Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 25 Jou 2004 Viestejä: 97
|
Lähetetty: 15.04.2005 13:22 Viestin aihe: Itse tehty mosinin tukki (sisältää kuvia) |
|
|
Tässä kutsuntoja odotellessa olen saanut piiiitkä aikaisen projektini lähes valmiiksi
Aikaa on mennyt jo reilusti yli puolivuotta, tai no kahden kuukauden päästä vuosi.
Alussa oli urhoollinen koivu, jonka moottorisahan !&%¤#"! raiskasi.
Sitten oli minulla n. metrin korkuinen tyvi puu, johon löin liimat päihin ja pistin kuivumaan.
Parin kuukauden päästä moto kävi uudestaan jo loi muodot.
Kuivaksi tukkiahjon sain, kun upotin sen merisuolaan pariksi viikoksi.
Sitten alkoi se puolen vuoden työstö.
Siinä välissä tulin täysi-ikäiseksi ja paikallinen kapakki alkoi kiinnostaa.
Viikon loput meni siellä, kuten myös rahat. Tämä prosessi luonnollisesti
pitkitti tukin tekoa huomattavasti ai niitä iltoja.
Jos olisin tehnyt sitä edes joka viikko olisi se ollut valmis jo 3-4 kuukaudessa
Kumminkin se on nyt melkein valmis. Enää pitää hioa rekyylitappin päät tasaiseksi,
sinistää ne ja petata raudat. Sen jälkeen menen kokeilemaan ampumaradalle, että tuleeko se silmille vai ei
kuvia:
(klikkaamalla kuvaa siitä tulee iso)
kommentteja, kysymyksiä ja toiveita otetaan vastaan |
|
Takaisin alkuun |
|
|
9.3x622 Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Huh 2004 Viestejä: 16758
|
Lähetetty: 15.04.2005 21:24 Viestin aihe: |
|
|
Hyvä. _________________ Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Justus Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 245 Paikkakunta: Elimäki
|
Lähetetty: 19.04.2005 08:32 Viestin aihe: |
|
|
Ainakin noiden kuvien perusteella ihan komia tukki. Yks asia vaan askarruttaa...nimittäin sen aihion kuivaus suolalla. Itse olen joskus kuivattanut koivun pahkan merisuolalla. Kun siitä sitten veistelin kuksan, niin hommassa käytetyt työkalut kyllä ruostuivat aika äkkiä! En tiedä, kuinka paljon suolaa on tuohon aihioon imeytynyt, jos se on ollut jo "esikuivattu", mutta saattaa siitä vielä suolaa tihkua aseen rautoihin.
Minkälainen tukki aseessa oli ennen tuota uutta? Mulla olis hakusessa jonkinlainen metsästys/ratamallin tukki sotilaskiväärin raudoille, itse kun en oo saanu aikaseks tehdä sitä! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Rattis Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 25 Jou 2004 Viestejä: 97
|
Lähetetty: 19.04.2005 11:55 Viestin aihe: |
|
|
suolauksen tarkotuksena on osittain kuivaus ja tärkeämpänä se että tukki ahjo vääntyy sen minkä on vääntyäkseen. Sen jälkeen aletaan paksua tukkia kirveellä suoristelemaan ja muotoja hakemaan. Näin tehtynä ei se ala vääntyilemään, kun se on valmis(ainakaan paljoa).
Kyseinen ase on S.K.Y leimoilla oleva jonkun asesepän kokoama ase. kaikkien osien sarjanumerot ovat erillaisia, joten siinä ei ole niin paljoa keräilyarvoa. "alkuperäinen" tukki on myös asesepän tekemä. Ohkainen ja avotähtäimille suunniteltu tukki, joten ampumamukavuuden yllä pitämiseksi oli tehtävä uusi. Yllättävää oli, että "alkuperäsessä" tukissa ei ollut ollenkaan rekyyli tappia!!! ja silti se takoi 3cm kasoja
Viikon lopuksi sain aseen ampuma kuntoon ja kävin testaamassa ampumaradalla. Tukki oli ERITTÄIN miellyttävä ampua tuelta, kiitos hyvän kahvan ja suhteellisen suuren painon 5kg. Seisaaltaankaan ase ei turhia tärise, mutta vain puolen minuutin päästä alkaa kokonaisuus tuntua aika painavalta. Paras kasa syntyi valtion patruunoilla(SO 72). Kaksi laakia teki yhden reijän ja kolmas sentin ylä puolella(sitten täytyi lopettaa, ettei kasa huonone )
HARMI ettei ase ole minun |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Körmy Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Maa 2004 Viestejä: 1867 Paikkakunta: Kuopio
|
Lähetetty: 18.05.2005 20:30 Viestin aihe: |
|
|
Loistavaa että löyty tämmönen aihe täältä kun itse oon samanlaista tukkia suunnitellu. Millä työstit tukin? Millä teit piipun uran ja lukkorungon sovitukset jne? Mielelläni lukisin pidemmänkin jutun jos jaksat kertoa tarkemmin työvaiheista. Näyttää oikein hyvältä tukilta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Rattis Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 25 Jou 2004 Viestejä: 97
|
Lähetetty: 19.05.2005 17:21 Viestin aihe: |
|
|
No, eipä siitä rautojen sovittelusta kovin isoa romaania saa aikaseksi. Piirretään rautojen ääriviivat puulle ja aletaan nakuttelemaan taltalla ja vasaralla rajoja selvemmiksi. keskeltä kannattaa ottaa poraan asennetulla hiomapäällä ja välillä tarkistamme tekemämme virheet alkuperäisestä.
Mutta suosittelen koluamaan kaikki kylän puupajat ja yritykset, jos vaikka joltain löytyisi kopiojyrsin. sillä homman hoitamiseen jyrsimellä menee muutama vaivainen minuutti, kun taas käsin tekemällä kymmeniä tunteja(riippuu aktiivisuudesta). Ainakin kun minä seuraavaksi teen perän, ajattelin teettää rautojen sovitukset kopiojyrsimellä, jos sellaista kainuusta löytyy.
Materiaalina on normaali suomalainen koivu, joka on kaadettu isän metsästä. Koivu joka on kuivunut monta vuotta liiterissä on paras, täysin kuivana se on yhtä kovaa kuin pähkinäpuu(ellei jopa kovempaa?) ja tottakait kevyempää, eikä vääntyile iän myötä. Nopeuttamaan kuivaus prosessia pystyy suolaamalla, mutta kannattaa jättää PALJON varaa puuhun. Koska puu varmasti vääntyileen, koska suola imee nopeasti vettä itsestään. Liimaamalla koivun päädyt säästyt suurilta halkeamisilta.
Itse en ole mikään puualan ammattilainen, enkä ikinä tule olemaan. Ainoastaan harrastus pohjalta. Joku saatta tietää jotain paljon parempia ohjeita, joita minä kuullessani kopioin ja humallassa väitän omikseni |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Körmy Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Maa 2004 Viestejä: 1867 Paikkakunta: Kuopio
|
Lähetetty: 20.05.2005 21:20 Viestin aihe: |
|
|
Kotoa sattuu löytymään yläjyrsin niin siitä on varmasti paljon apua sovitusten teossa? Laittaa vaan ohjurin kohdalleen ja työntää niin tulee just suoraa uraa. Sitten voisin lainata jostain semmosen "raspiroopen" eli semmonen sähkökäyttöinen viila, jos tiiät? Sillä varmasti on tosi hyvä muotoilla asetta hioen. Koivuvanerin valitsin itselle materiaaliks tähän tukkiin niin se varmasti ei vääntyile ja tuskin tarvii paljon kuivatellakkaan. Saan teetettyä semmosen paaaaaksun vanerin ja siitä sitten sahailen sen aihion. Jääpähän vielä sitä vaneria talteenkin niin saa myöhemmin tehtyä lisää tukkeja jos haluaa. Ostin nyt semmosta tukille olevaa käsittelyainetta millä tukin saa käsiteltyä niin että se aine sulkee kaikki puun huokoset ja tekee sen vettä hylkiväks. Varmaan hyvä aine on se ja sitten kun siihen päälle vetäsen ton ruskeen tukkiöljyn niin tulee hyvä. Minkälaista karheutta hiomapapereissa oot käyttäny tuossa hommassa? Varmasti aluks saa olla ihan joku 40-60 ja sitten siirtyis 100 ja siitä 150. Sen jälkeen vois rueta viimeistelemään jollain 250 ja sitten ottaa vaikka 400. Lopun silottelun voisi sitten tehdä teräsvillalla. Mitenkähän muuten tukkiin pystyis karhennuksia tekemään kun sillein kaivertamalla? Millä tavalla valmistetaan semmonen karhennus niinkun monissa rata-aseissa on? Siis semmonen vähän kuin appelsiinin pinta. Esim. uudessa sauerin ratakiväärissähän (siinä hirvenhiihtomallissa jota jahti lehessä mainostivat) on semmoset. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heikkip Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 31 Tam 2005 Viestejä: 101
|
Lähetetty: 12.08.2005 15:09 Viestin aihe: |
|
|
Samasta puusta oikean väristä sahanpurua liimaan sekoitettuna. Karhennettava alue rajataan teippaamalla ja massa levitetään tarkoitetulle alueelle. Jos tuntuu liian karkealle kuivuttuaan, voi hieman hioa. Sahanpuru kannattaa kyllästää läpi saakka, muuten se vaihtaa väriä kulutuksen myötä.
Pikaratkaisuna ainakin Biltemasta löytyvä liukuesteteippi, värejäkin on muutama. Teipin yläpinta on karhea, alapinnassa on liima. Maksaa n 3-4 ekee viiden metrin rulla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|