Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Tiger Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 2852 Paikkakunta: Sjoki/KäMä
|
Lähetetty: 02.10.2012 21:21 Viestin aihe: |
|
|
peelo kirjoitti: | MtJ kirjoitti: |
Pituus about 4-8cm (arviolta kun itse joskus olen niitä katsellut). Näkyvät suolen sisällä, kuultavat suolesta läpi, jos niitä on paljon. |
tämmösiä valkoisia luikeroita löytyi viikonloppuna teeren sisuskalujen seasta. Nuo eivät olleet suolien sisällä vaan kiertyneinä suolien ulkopinnoille.
Yritin härnätä noita liikkumaan, mutta vaikuttivat olevan elottomia kun eivät mihinkään reagoineet.
Samoja suolinkaisiako?
|
Nuitahan ne. Suolinkainenhan ei asu koko ikäänsä suolensisällä, vaan tukkeutuu jostai kautta suolesta ulos ja elelee vapaasti. Voi kasvaa jopa 12 senttiseksi.
Lehtijuttuaki löyty aiheesta.
http://www.koillissanomat.fi/etusivu/pohjoisen_kanalinnuissa____runsaasti_lintusuolinkaisia_5519141.html |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MtJ Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004 Viestejä: 10001
|
Lähetetty: 03.10.2012 20:57 Viestin aihe: |
|
|
Jep, suolinkaisiahan nuo. Itse en ole omista linnuista tänä vuonna pongannut suolinkaisia, vaikka olen metsästänyt täällä Savossa 3 seuran alueella ja Kainuussakin 1 seuran alueella (ja metsällä olen käynyt joka päivä).
Koirametsästäjät noita matoisia lintuja saa useammin kuin muut. Tästä oli tutkimuskin olemassa. En jaksa nyt alkaa iltasella hakemaan, mutta linkkaan sen tähän, kun löydän, jos joku muu ei ehdi ennen. _________________ Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
peelo Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Hei 2012 Viestejä: 224 Paikkakunta: Kuusamo
|
Lähetetty: 03.10.2012 21:27 Viestin aihe: |
|
|
MtJ kirjoitti: |
Koirametsästäjät noita matoisia lintuja saa useammin kuin muut. Tästä oli tutkimuskin olemassa. En jaksa nyt alkaa iltasella hakemaan, mutta linkkaan sen tähän, kun löydän, jos joku muu ei ehdi ennen. |
minäkin luin vuosi sitten jonkun viherpiipertäjäriistabiologin haastattalun, jossa kertoi, että matoiset ja sen takia voimattomammat yksilöt jäävät helpommin haukkuun/seisovalle koiralle, koska eivät kuulemma vain yksinkertaisesti jaksa paeta.
Kommentoi paikallislehdessä, että nimenomaan koiramiesten kannattaisi verottaa ja ampua kaikki haukkuun/seisontaan jäävät, kiintiöistä välittämättä, jotta heikot ja sairaat yksilöt saataisiin metsästä pois. Toisaalta tuntuu, että talvi varmaankin olisi hoitanut lopulta tuonkin homman. Meilläpäin lintuja oli viime syksynä varmaan paremmin kuin koskaan ja suolinkaisistakin kirjoittivat, että niitä löytyy todella isosta osasta. Itse en tosin löytänyt yhdestäkään. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
karkuri Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Hel 2009 Viestejä: 282
|
Lähetetty: 03.10.2012 21:34 Viestin aihe: |
|
|
viime syksynä Taivalkosken kunnaneläinlääkäriä haastateltiin radiossa ja sanoi,että hyvinä lintusyksyinä parasta kannanhoitoa on ampua lintuja mahdollisimman paljon ettei loiset pääse iskemään lintuihin...peräänkuulutti erityisesti koirametsästäjien vastuuta asiassa! _________________ jos olisin kala niin olisin vastarannankiiski |
|
Takaisin alkuun |
|
|
deadline Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Mar 2004 Viestejä: 2904
|
Lähetetty: 03.10.2012 21:45 Viestin aihe: |
|
|
Ite ruukaan just tuosta syystä pistää suolet kattomatta mättääseen. Vaikka pysyis madot miten suolissa, niin vähä se ellottas alakuun pistää lintua lihoiksi, vaikka ateriaksi toki päätyykiin aina.
Kerran oon ite löytäny vanhalta teereltä just noita, neki oli ontelossa ihan irtaallaan. Kovin elottoman olosta sakkia, en tiiä matkivatko supikoiraa vai jättääkö niistä aika niin nopeasti, kun lakkaa elintoiminnot isännältä... Teeripaisti oli kyllä yhtä maukas ku aina muullonki... _________________ "Hän oli mahtava metsämies Herran edessä" |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MtJ Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004 Viestejä: 10001
|
Lähetetty: 04.10.2012 11:24 Viestin aihe: |
|
|
Nostelkaa ne suolet oksalle roikkumaan sen verran korkealle, ettei koirat yltä, eikä muut pedot. Vähentää kuitenkin jossain määrin tartuntavaraa, kun suurin osa madon munista on nisäkkäiden tavoittamattomissa. Kaikkia tartuntojahan se ei estä, madot tippuvat helposti maahan, samoin munat saattavat tippua roippeiden mukana nisäkkäiden saataville. _________________ Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
peelo Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Hei 2012 Viestejä: 224 Paikkakunta: Kuusamo
|
Lähetetty: 04.10.2012 21:13 Viestin aihe: |
|
|
MtJ kirjoitti: | Nostelkaa ne suolet oksalle roikkumaan sen verran korkealle, ettei koirat yltä, eikä muut pedot. Vähentää kuitenkin jossain määrin tartuntavaraa, kun suurin osa madon munista on nisäkkäiden tavoittamattomissa. Kaikkia tartuntojahan se ei estä, madot tippuvat helposti maahan, samoin munat saattavat tippua roippeiden mukana nisäkkäiden saataville. |
Tämä on mulla täyttä mutua, mutta muistelen joskus jostakin kuulleeni, että kanalintujen suolinkaiset ei muihin metäneläviin (koiriinkaan) tarttuisi. Onkohan mitään perää? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MtJ Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004 Viestejä: 10001
|
Lähetetty: 05.10.2012 07:27 Viestin aihe: |
|
|
Itselläni oli samanlainen mielikuva tästä, mutta jätin kirjoittamatta, kun muistikuva oli niin hatara. Pitää varmaan kaivella lisätietoa asiaan liittyen, ehkäpä ne ei tartu ihmisiin tai koiriin? _________________ Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tapmar Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Hei 2006 Viestejä: 2712 Paikkakunta: polulla
|
Lähetetty: 05.10.2012 13:14 Viestin aihe: |
|
|
karkuri kirjoitti: | viime syksynä Taivalkosken kunnaneläinlääkäriä haastateltiin radiossa ja sanoi,että hyvinä lintusyksyinä parasta kannanhoitoa on ampua lintuja mahdollisimman paljon ettei loiset pääse iskemään lintuihin...peräänkuulutti erityisesti koirametsästäjien vastuuta asiassa! |
Samaa ajatusmallia olen kuullut jänisten ja rusakoiden yhteydessä. Ja ihan loogistahan se on varsinkin rusakoilla - niitä ei ampumalla sukupuuttoon saateta edes paikallisesti, kun aina osa pyörii talvet pihoissa ja puutarhoissa ja muilla metsästyskieltopaikoilla.
Mutta miten nuo suolinkaiset tarttuvat ja leviävät? Salmonella voi levitä pikkulintujen ruokintapaikoilla. Jotkut tartuntataudit leviävät hyönteisten välityksellä (borrelioosi). Mutta nämä ovat bakteereja. Ravinnossa olevien munien kauttako nuo leviää vai miten? _________________ http://www.tapiolantakamailla.com/ - Ulkoilmaelämän tunnelmapaloja |
|
Takaisin alkuun |
|
|
pekkis Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Maa 2004 Viestejä: 2362 Paikkakunta: Laukaa
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sämpy Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 6276 Paikkakunta: Uleåborg
|
Lähetetty: 05.10.2012 15:27 Viestin aihe: |
|
|
Aika harvoin noita suolinkaisia on kyllä omalle kohalle sattunut. Ainut kerta mikä muistuu mieleen oli soitimelta ja ihan hyväkuntoisesta teerestä. Eipä se varmaan muuten energiaa syyssoitimessa kuluttaisikaan.
Nuo valakoset maot on leivitettynä tosi hyviä, eli kannattaa kerätä talteen. _________________ "Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina" |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lyrurus Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Jou 2004 Viestejä: 1962 Paikkakunta: Muurame
|
Lähetetty: 05.10.2012 18:37 Viestin aihe: |
|
|
Skotit syöttää nummiriekoille matolääkkeessä uitettua soraa, lähinnä Trichostrongylus tenuis loista vastaan. Se on pikkuinen max. 7 milliä pitkä sukkulamato, joka romahduttaa lääkitsemättömän nummiriekkokannan 4-5 vuoden välein. Vähintään 28 päivää ennen metsästyskauden alkua sora vaihdetaan puhtaaseen, jottei ihmiset saa riekoista kemikaaleja. (Googlettamalla tuon Tricho... jne. saa paljon tietoa.)
Eikös suolinkaisille ja heisimadoille ja muille suolistoloisille (kokkidit) voisi kehittää samantyyppisiä lääkkeitä? Minä voisin vaikka omin varoin ostaa niitä ja kokeilla parhailla teerimailla tuollaisia "suolattuja" sorakasoja. Olisi äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MtJ Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004 Viestejä: 10001
|
Lähetetty: 05.10.2012 19:57 Viestin aihe: |
|
|
Lyrurus kirjoitti: |
Eikös suolinkaisille ja heisimadoille ja muille suolistoloisille (kokkidit) voisi kehittää samantyyppisiä lääkkeitä? Minä voisin vaikka omin varoin ostaa niitä ja kokeilla parhailla teerimailla tuollaisia "suolattuja" sorakasoja. Olisi äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu. |
Itsekin voisin tällaiseen toimintaan pistää varoja. Ainakin ennemmin kuin esimerkiksi hirvilupamaksuun (440e/v) _________________ Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jyskyttäjä Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 16 Syy 2010 Viestejä: 93 Paikkakunta: seinäjoki
|
Lähetetty: 06.10.2012 16:44 Viestin aihe: |
|
|
etelä-pohjanmaalla, tänä vuonna muutama teeri saatu joissa oli kyseisiä matoja. ja paikallisilta mettästäjiltä kuullu että matoisia lintuja on paljon. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
peelo Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Hei 2012 Viestejä: 224 Paikkakunta: Kuusamo
|
Lähetetty: 12.01.2013 02:02 Viestin aihe: |
|
|
tämä forumin keskustelurimpsu suolinkaisista on herättänyt kiinnostusta siinä määrin, että aiheesta tulee pikku juttu Metsästäjäliiton Jahti-lehteen 1/2013. Hieno homma.
Tässäpä jo etukäteen (ja etenkin niille, joille tuo lehti ei tule) lehden toimittajan Eviralta saama vastaus kysymykseen suolinkaisista.
Tämän jälkeen ei tarvinne enää arvailla miten asia on:
(selvennykseksi, että itse en kuulu lehden toimitukseen enkä Metsästäjäliittoon ja tuo alla oleva lainaus on erään toisen aktiivisen forumilaisen saama vastaus Jahti-lehden toimituksesta. Itse olen mukana vain antamalla käyttöoikeuden ottamalleni ja forumille lataamalleni suolinkaiskuvalle)
Soitin Eviran tutkimusprofessori Antti Oksaselle, joka on paneutunut loisasioihin. Hän kertoi, että kanalintujen suolinkaisten Ascaridia-suku on aivan eri kuin koiraeläimillä esiintyvä Toxocara-suku, eivätkä kanalintujen suolistossa olevat suolinkaiset tartu koiraeläimiin. Ei siis sikäli tarvitse olla huolissaan. Mutta Oksanen kuitenkin kertoi, että linnuissa, kuten esimerkiksi myyrissäkin, voi aivan luonnostaan olla koiraeläinten Toxocara-suolinkaisen toukkamuotoja odottamassa pääsyä koiran suolistoon. Nämä toukkamuodot ovat mikroskooppisen pieniä ja ne esiintyvät saaliseläimen lihaksistossa, eli niiden esiintymistä ei voi päätellä paljain silmin eikä suolistosta. Näin ollen kuolleiden lintujen ja pikkunisäkkäiden raakana syöminen voi joka tapauksessa aina nostaa koiran riskiä saada suolistoloisia.
Kysyin myös Oksasen näkemystä tällaisten loisten aiheuttamaan rasitteeseen isännälleen. Oksanen totesi, että toki loiset ovat rasite, mutta ei osaa lähteä arvioimaan kuinka suuri tarkalleen. Luonnoneläimet nimittäin altistuvat elämässään jatkuvasti loisille ja taudinaiheuttajille, niiden on ollut pakko sopeutua ainakin jollain tavalla lajinkehityksessään loisrasitteelle. Rasitteen määrä on tietysti sitä haitallisempi, mitä enemmän muuta painetta lintuyksilöllä parhaillaan on, esimerkiksi onko sillä infektiota, talven kylmyyttä, pesintää jne.
Sitten vielä mielenkiintoista lisätietoa häneltä. Syy miksi kanalintujen suolistoista saattaa juuri nyt löytyä runsaasti suolistoloisia, johtuu todennäköisesti parin viime vuoden hyvistä lintukannoista. Suolinkaisten munat nimittäin siirtyvät linnun suolistosta maastoon, josta ne päätyvät ravinnon mukana suoraan uusien lintujen suolistoihin kehittymään. Mitä enemmän on lintuja, sitä enemmän maastossa on suolinkaisten munia, ja lintujen loispaine kasvaa. Lintujen suolistoissa saattaa olla sekä näitä suolinkaisia että jaokkeellisia heisimatoja (ns. lapamatoja).
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
|