Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
optimikko Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Kes 2007 Viestejä: 2785 Paikkakunta: Ala-Lapin kuusi
|
Lähetetty: 13.04.2013 11:41 Viestin aihe: Hirvikannan vaihtelun vaikutus metsästyksen mielekkyyteen |
|
|
Hirvilupien määrä seilaa aallonharjalta toiselle. Välillä lupia on runsaasti ja välillä lupien määrä on olematon.
Nykytekniikalla olisi keinot laskea kannat tarkemmin ja oikeanlaisella suunnittelulla kanta saataisiin pysymään tasaisena. Vai saataisiinko sittenkään?
Metsästyksen mielekkyydeltä syö pohjaa tämä aallonharjalta toiselle ratsastaminen. Koiria laitetaan runsaasti lupamäärien ollessa korkeita ja heti kohta lupia ei olekaan ja koirat seisoo tarhassa.
Eikö olisi järkevää alkaa hakemaan keinoja tasaiseen verotukseen, vai onko tämä vain utopiaa??
Onko myöskään nykyinen kantatavoite järkevä??? (vrt esim Ruotsiin)
Miksi luvat menevät alueittain väärin painotettuina. Alueet, joissa hirvilaumat porkkaavat taimikot saavat vähän lupia kun taas tyhjät alueet saavat enemmän. _________________ Hallittu kaaos = selkeä epäjärjestys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
RiUDE Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Maa 2004 Viestejä: 20455 Paikkakunta: Savonlinna
|
Lähetetty: 13.04.2013 12:30 Viestin aihe: |
|
|
Sellaista se elämä on luonnossa, välillä on enempi riistaa ja välillä vähemmän. Ja metsästetään sen mukaan.
Itseäni ihmetyttää suuresti miksi tästä tehdään aina numeroa hirvien kohdalla? _________________ Savo suureksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21398 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 13.04.2013 14:12 Viestin aihe: |
|
|
Nykymalli eli 2-3 hirveä 1000ha aiheuttaa pirunmoisen haasteen hirvikannan hoidossa.. Kannan pitää olla hyvin tuottava ja sitä on vähän pakko sellaisena pitääkkin. Kun tavoite on tuo niin metsät pitää ampua pirun tyhjiksi, no sitten kun ne ammutaan "tyhjiksi", lupamäärät putoaa. Todella tuottava hirvikanta korjaantuu pirun äkkiä ja yhtäkkiä hirviä onkin taas suht hyvin. Sitten painetaan taas asiaa ajattelematta paniikkinappulaa ja ammutaan metsät tyhjäksi.
Hirvikantaa olisi äärimmäisen helppo verottaa oikein. Tai yleensäkin ihan sillä tavalla miten itse haluaa. Kannan arviointi on helppoa jos jollain on siihen viitseliäisyyttä. Hirvet pystytään yksilöimään niin tarkasti että niille voisi antaa nimet. Olisi helppo lyödä faktat pöytään ja suoraan päättää mitkä jätetään ja loput ammutaan. Yksi todella tärkeä asia olisi nostaa tavoitetiheys n.5 hirveen/1000ha ja laskea vaikka sitten tuottoa pikkuisen. Tuolla kannalla voisi jo kasvattaa jonku trofeesonninkin. Hirvikannan rakenne olisi helppo pitää terveenä ja kun tuotosta olisi hieman tingitty niin kannan liikkeet olisivat rauhallisempia, etenkin kun verotus tehtäisiin päättämällä mitkä hirviyksilöt säästetään.
Tämä ei vaan onnistu. Yksi helpoin ratkaisu sellaiseen suht hyvään lopputulokseen olisi vuosittaiset lentolaskennat. Niitä porukka uskoo. Hirviaktiivien riistakamerakuvia ja maastohavaintoja ei isot massat ja riistokeskustaso usko eikä niiden perusteella tehdä minkäänlaisia verotuspäätöksiä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Metsnugis Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Tou 2004 Viestejä: 806 Paikkakunta: Merikarvia
|
Lähetetty: 13.04.2013 14:41 Viestin aihe: |
|
|
tuhola kirjoitti: | Yksi todella tärkeä asia olisi nostaa tavoitetiheys n.5 hirveen/1000ha |
Paniikkinappulaa painetaan, koska tuollaiseen hirvikantaan ei haluta päästä.
Se on se iso keskustelun aihe. Kannanarviointi on helppoa tuon rinnalla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35436
|
Lähetetty: 13.04.2013 14:45 Viestin aihe: |
|
|
Kun metsätaloudessa siirrytään jatkuvan kasvatuksen malliin poistuu hirvivahinko- ja hirvikannan säätelyongelmakin samalla.
Hirvituhot ovat ongelma vain yhtenäisillä viljelytaimikoilla.
Kumma muuten kun ruotsalaiset pärjäävät noiden hirviensä kanssa,ja metsä kasvaa? _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 15043
|
Lähetetty: 13.04.2013 14:48 Viestin aihe: |
|
|
Ei Rovaniemellä onnistu mitenkään nykysysteemillä se, että kannat olisivat tasaisia. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että Rovaniemellä ammutaan aina määrättyjä alueita aivan tyhjäksi ja sitten toisissa paikoissa on aliverotusta. Tämän ongelman pääsyy on siinä, että valtionmaita ja yksityismaita on aika lailla tasaisesti ja pääjako lupamäärissä tehdään aina ensin yksityismaiden ja valtionmaiden välillä, laskennallisin perustein, ei hirvimäärien tai niiden painotusten perusteella.
Kun joku alue ammutaan tyhjäksi ja toisella aliverotetaan, syntyy ongelmallinen tilanne, sillä osa porukasta on sitä mieltä, että hirvet ovat sukupuutossa ja sitten toiset ovat täysin eri mieltä. Yleensä kuitenkin tehdään sitten niin, että lupamääria alennetaan, jotta kannat nousisivat nolla-alueilla ja kun tähän päästään, alkaa tiheämmillä alueilla ongelmat taimikoiden kanssa jne. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21398 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 13.04.2013 14:51 Viestin aihe: |
|
|
2-3 hirvellä/1000ha ei pystytä pitämään yllä tervettä hirvikannan rakennetta. Hirven elinpiiri on siihen liian pieni. Tuo on puhtaasti matemaattinenkin yhtälö mutta sitä tunnuta ymmärtävän.
Jos haluamme terveen tasaisin hirvikannan niin tavoitekantaa on hieman nostettava. 5 hirvellä 1000ha kohden ei vahingot ole vielä kovin suuria. 2-3 hirven kannalla vahinkoja ei tarvitse korvata juuri ollenkaan.
Jos haluamme pitää kannan 2-3 tasolla niin voimme heittää hyvästit monelle asialle, kuten suurille trofeesonneille yms. Paniikkinappulaa ei kuitenkaan tarvi painaa missään kohtaa. Hirvijahti on niin helppoa nykypäivän apuvälineillä ja koirilla että ei sieltä tarvi ampua kaikkia sillä paniikilla. Mä olen sitä mieltä että faktat pöytään ja päätetään mitä metsään jätetään ja loput laitetaan orteen. Tämä ajattelumalli ei vaan sovi suurille massoille eikä korkeamman tason päättäjille. Asiat katsotaan hirvihavaintokorteista ja päätetään mitä tapetaan. Ihan sama mitä metsään jää.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 26724
|
Lähetetty: 13.04.2013 14:51 Viestin aihe: |
|
|
on se niin ihmeellistä, meillä tiheys 1,5-2 ja kohtuudella saatu tasasta aikaan.
niitää trofee sonnejaki tuletta oikein asiasta tehen tänne pyytään, miten tää nyt on näin? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21398 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 13.04.2013 14:57 Viestin aihe: |
|
|
Ei ole pitkä kun hirvikanta oli paljon vahvempi siellä pohjolassa. Lappi ja kainuu oli suomen hirvirikkainta seutua. Nyt on kantaa leikattu rajusti. Ootappa pari-kolme vuotta niin voi olla että alkaa isot sonnit vähenemään..
Yksi minkä takia isoja sonneja voi sinne jäädä enempi on metsästyskulttuuri ja suuret yhtenäiset metsäalueet. Täällä on tietä enempi ja porukkaa metsässä enempi. Hirvet laitetaan väkisin liikkeelle eikä isot sonnit pysty aivan yhtä hyvin väistelemään koiria ja ukkoja kuin isoilla alueilla. 70 luvun alussa hirvikanta on harva mutta isoja sonneja oli. Tieverkosto oli mitätön. Jokainen enempi hirvien kanssa tekemisissä ollut tietää miten sonni vie koiran jollekkin vasaporukalle, eikä sonni välttämättä hötkyile passiin ihan tuosta nuon vain. Iso vanha sonni on taitava pitämään henkensä mutta etelän rikkonaisilla alueilla suurilla koiramäärillä sonneillakin on vaikeaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sulkutuli Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 30 Kes 2011 Viestejä: 54 Paikkakunta: K-P rannikko
|
Lähetetty: 14.04.2013 00:22 Viestin aihe: |
|
|
heiluri kirjoitti: | Kun metsätaloudessa siirrytään jatkuvan kasvatuksen malliin poistuu hirvivahinko- ja hirvikannan säätelyongelmakin samalla.
Hirvituhot ovat ongelma vain yhtenäisillä viljelytaimikoilla.
Kumma muuten kun ruotsalaiset pärjäävät noiden hirviensä kanssa,ja metsä kasvaa? |
Kauan saat kyllä odottaa kun tähän todellisuudessa metsätaloudessa siirrytään. Ainahan sitä nättejä mielikuvia asiasta maalaillaan mediassa, mutta näkemys/ ilmapiiri metsätalouden kentällä on tällä hetkellä suurimmalta osin erilainen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
kivineva Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Mar 2006 Viestejä: 1821
|
Lähetetty: 14.04.2013 00:34 Viestin aihe: |
|
|
.... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Honkila Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Mar 2012 Viestejä: 2637 Paikkakunta: Kainuu
|
Lähetetty: 14.04.2013 12:20 Viestin aihe: |
|
|
Sulkutuli kirjoitti: | heiluri kirjoitti: | Kun metsätaloudessa siirrytään jatkuvan kasvatuksen malliin poistuu hirvivahinko- ja hirvikannan säätelyongelmakin samalla.
Hirvituhot ovat ongelma vain yhtenäisillä viljelytaimikoilla.
Kumma muuten kun ruotsalaiset pärjäävät noiden hirviensä kanssa,ja metsä kasvaa? |
Kauan saat kyllä odottaa kun tähän todellisuudessa metsätaloudessa siirrytään. Ainahan sitä nättejä mielikuvia asiasta maalaillaan mediassa, mutta näkemys/ ilmapiiri metsätalouden kentällä on tällä hetkellä suurimmalta osin erilainen. |
Ei tule toimimaan jatkuvan kasvatuksen periaate näin pohjosilla leveyksillä.. Saksassa ja tullapäin on jatkuvan kierron periaate muistaakseni se suurin suuntaus.. Etelä ruotsissakin tuo vielä toimii mutta ei täällä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35436
|
Lähetetty: 14.04.2013 12:37 Viestin aihe: |
|
|
Miksi ei,nyt kun kuitupuun kasvatuksen tarve on reilusti vähentynyt on loistava tilaisuus aloittaa rakennus- ja puusepänteollisuuden tarvitseman hyvälaatuisen puun kasvattaminen.
Ei meidän sijaintimme sitä mitenkään estä,meillä on vain totuttu tähän ylhäältä johdettuun puupellon kasvattamiseen,siihen on jopa lailla pakotettu.
Metsäkoulu aikoina minuakin pidettiin hulluna kun moista juttelin,minulle kerrottiin useammankin metsäinssin suulla miten harsintahakkuu on suoranaista metsänhaaskaamista,ja:- "siitä joutuu linnaan...poika".
Nykyään sitä näyttää kutsuttavan yläharvennukseksi ja on ihan hyväksyttävä metsänhoitomuoto,eikä tarvitse ostaa kalliita monopolitaimia.
Tuota metsähoitoon integroitua rahastusautomaatiakin ihmettelin,suorastaan kommunistinä pitivät kun moista uskalsin kritisoida,onneksi ajat ja asenteet muuttuvat kun jäärien päät kallistuvat,käy vain turhan hitaasti kun metsän kasvattaminen ottaa aikaa,jota teollisuudella ei ollut,piti saada nopeasti ja tehokkaasti tikkua sellukeittämön laariin.
Ei meidän sijaintimme ole estänyt metsää kasvamasta,muutenhan eläisimme yhä jääkaudenjälkeisellä tundralla. _________________ Kertalaakiyhdistys
Viimeinen muokkaaja, heiluri pvm 14.04.2013 12:40, muokattu 2 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 26724
|
Lähetetty: 14.04.2013 12:38 Viestin aihe: |
|
|
no kuule, olen ollu hirvenpyynnissä jokseenki -70 luvun alkutaipaleilta, eikä se tiheys ole ollu 2:en päälle ainakaan paljoa jos ollenkaan, pääasiassa eniten aikaa on tavoite ollu 1,5 . |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21398 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 14.04.2013 12:45 Viestin aihe: |
|
|
No en justiin tiedä millä kohtaa jahtailet mutta ainakin rktl:n tilastojen mukaan lapissa on ollut melko hyviäkin hirvivuosia.. Ite en ole käynyt kainuuta korkeammalla. Kainuussa oli paikkapaikoin varmasti +10hirveä/1000ha tässäö joku vuosi sitten. Tehokkaasti sieltä on hirvet kopsittu pois eikä ole paljoa sääliä ja järkeä käytetty. Hirvikanta ja hirvikannan rakenne näyttäisi ajautuvan aivan kuralle. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|