Hirvieläinten haavakkojahtiin ohjeita

[Tomy the Hunter]

Onko mistään saatavana ohjeita hirvieläinten haavakkojahtiin? Eniten kiinnostaisi ohjeet haavakkotilanteessa "perus passimiehelle" sekä kuinka tästä olisi fiksua lähteä etenemään. Esim. kymmenen kohdan muistilista tai vastaava olisi timanttia.

[Metsäarska]

Onhan tuosta mm Metsästän oppaassa, tai mikä se nyt on nimeltään tämä metsästäjätutkinnon perusopus, kerrottu. Ja Tapiola-kirjasarjassa siitä on myös kerrottu varsin kattavasti.

[JokuUkko]

Heh, mulla on semmonen veikkaus että tämä topic elää kohta kiivaasti. Eikä sillä, ihan hyvä kysymys ja asiallinen. Mut varmaan mielipiteitä ja koulukuntia on monta...

Mut pistän tähän nyt ekan ohjeen joka koskee haavakkojahdin IHAN alkua:

Ampumisen jälkeen tulee pysyä passipaikalla (olettaen että seuruejahti kyseessä) ja koittaa rauhoittua. Tulee painaa mieleen ampumapaikka (oma ja eläimen sijainti) ja kohta, jossa eläimen näki viimeiseksi. Tapahtumista tulee ilmoittaa metsästyksenjohtajalle...

[tee666]

Eiköhän se perusjuttu ole,mikäli ei kaadu näkösälle, notta katotaan max parisataa metriä jälkiä (sotkematta niitä) ja sitten perse penkkiin takas passipaikalle. Tämän jälkeen vouti tekee päätökset. Jokainen tilanne on tietty erilainen, mutta hötkyily ei yleensä auta.

[valmet 412s]

Ei mitään pariasataa sinne mennä höntyilemään!!

Ampumapaikan merkkaus ja eläimen poistumissuunta tarkasti muistiin. Seuruejahdissa ei passista poistuta ilman eri lupaa johtajalta.


-koira paikalle vaikka kauempaakin ja 2 parasta miestä perään selvittämään. Puhelinyhteys muuhun porukkaan.

-haavakkojahti ei ole jokamiehen hommia, harmi juttu mutta näin on. Vaatii hermoja, rauhallisuutta ja hyvää maastonlukua tilanteessa kun jälki häviää.

-varusteet ovat aika kovilla, akut ja patterit loppuu herkästi vaikka ne normipäivän kestäisivätkin.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Tomy the Hunter]

Mites jälkikoiran käyttö? Esim meidän yhteislupa-alueella on pari oikeaa jälkikoiraa (labukka ja tolleri), joten pitäisikö näitä käyttää jäljellä, jos verta ei ole maastosta löytynyt? Sulan maan aikaan verijälkien toteaminen voi olla hankalaa, joten nämä koira ymmärtääkseni merkkaa verijäljen, mutta ei tervettä jälkeä. Onko tämä yleisesti käytössä oleva toimintatapa?

[kalmo]

[Unforgiven]

[BlueMarlin]

Ei kai se koiran rotu sitä määrää mikä on oikea jälkikoira? Baijerinvuoristovihikoira voi olla hyvä mutta sekin pitää olla koulutettu jäljelle. On aivan sama, että missä asennossa koiralla on"korvat ja häntä", kunhan se vain on koulutettu ja treenattu koira. Vaikka koiran nenä olisi todettu hyväksi niin sen huono kunto muodostuu esteeksi pitkillä jäljityksillä.
Ja ns. kokeilijat voi unohtaa jäljiltä kokonaan eli jos koiralla ei ole mitään näyttöjä asiasta niin hommataan koira sitten, vaikka vähän kauempaakin. On todella v-mäistä lähteä jäljelle ja ihmetellä oman koiran käyttäytymistä jäljen alussa. Sitten, kun sitä ääneen ihmettelee niin vierestä avunpyytäjä toteaa, että kyllä me ensin kokeilimme tuolla meidän pihakoiralla ja sitten naapurin Repan ajokoiralla mutta ei löytynyt.

Ja aiheesta sen verran ettei 412:n ohjeisiin ole paljoa lisättävää.

[Unforgiven]

[kalmo]

[Tikkamies]

Tärkeimpiä suoritteita on sille passihenkilölle se ampumapaikan merkkaus. Sekä oma että ammutun eläimen paikka ylös ja mahdollisemman vähällä rappaamisella poistumisjälkien yli.Jäjityspartion on helpompi tehdä johtopäätöksiä ja voi miettiä mikälainen koira nyt on tarpeen. Ollaan vaihdettu jälkikoiraa pysäyttävään ja toisinpäin monesti kesken jäljen.

Jäljelle lähtee koiranohjaajan lisäksi ampujaksi rauhallinen ja kylmäverinen ukko joka osaa mielellään ampua ja suunnistaa.Koiranohjaaja voi olla kaukana kokonurkista eikä tiedä rajoja sun muuta. Joskus kaksikin ampujaa voi olla hyvä juttu.

Vaikka kuinka mieli tekisi niin ei pidä yrittää jäljittää itse jos nyt ei ihan selvää verijälkeä ole. Selvällä verijäljellä tarkoita ilman konttaamista ja paperi pyyhkeitä näkyvää vanaa verta.Jos tällaista seuraakin hetken matkaa ja veri lakkaa näkymästä niin omia jälkiä pois ja merkki siihen missä lopetti.

Porukan johtaja jos on ajan tasalla niin on jo hoitanut elukan kulkusuunnan eteen passiketjun. Tämä pitää hoitaa ennenkuin jäljelle jähdetää ja mielummin heti laukauksen jälkeen.Huomioitava tässä että kulkupaikan vaihtelee sitten näillä hiukan raavituilla sitten melko ihmeellisiinkin reitteihin.ja porukalla pitää riitää moraari istua siellä melko pitkäänkin suhteeliisen ääneti.Jäljen selvittely voi olla ohi nopeasti tai sitten se ottaa aikaa ja paljon.


Tämmöisiä ajatuksia minulla .Jotain tärkeää varmasti unohtuikin mutta jotakin alkuunsaOlen sekä istunut siellä passiisa että mennyt koiran kanssa jälkeä ja ollut pyssymiehenä kun käverin koira menee jälkeä.
_________________
Eräelämä on oikeaa elämää.

[Peto]

Tavallisestihan se menee näin:

1. Ammutaan hirveä suolille

2. Käydään itse etsimässä hirveä huonolla menestyksellä

3. Kutsutaan apua siinä vaiheessa kun on eksytty, eikä löydetä edes ampumapaikalle

4. Etsitään ampumapaikka maahan pudonneen hylsyn perusteella

5. Tuodaan seuran "hyvä" jälkikoira paikalle

6. Tunnin päästä koiramies tiedottaa "Jullelta on veto pois, lähetään kotia..."

7. Haetaan kova jämtti paikalle, joka lasketaan irti ampumapaikalta

8. Passitetaan 2 tuntia terveitä hirviä, ennen kuin huomataan erehdys

9. Illan pimetessä tuodaan "mitään tekemätön" harmaa paikalle, yrittäköön tuokin

10. Ammutaan hirvi täydellisessä pimeydessä seisontahaukkuun keskimäärin n. 650 metrin päähän ensimmäisestä ampumapaikasta....

Nimimerkillä "Eräänkin kerran sen viimeisen laukauksen ampunut".
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[BlueMarlin]

Naurattaisi ellei itkettäisi, niin totta tuo Pedon kirjoitus on monessa paikassa. Sillä muutoksella, että viimeisenä pyydetään mitään tekemätön jälkikoira paikalle.

[kalmo]