Kevään ja kesän 2015 kanalintu-ja poikuehavainnot

[turula]

No minähän en tästä asiasta mitään tiedä, mutta veikkaisin yhden syyn tuohon kukkojen pitkään soidinvireeseen löytyvän juurikin tuosta mahdollisten uusintapesijöiden tarpeesta. Sen verran oon joskus käyny jotakin soidinta kurkistelemassa, että kyllä se hekuman hetki ei montaa päivää vuositasolla heitä. Se sitten se pesintä onnistuu tai ei onnistu - riippuu aika monesta linnuista riippumattomasta seikasta. Aikainen tai myöhäinen kevät ei juurikaan naimista siirrä. Suurimpana aktivoivana tekijänä pidän päivän pituutta - soitimen kiivaus ja koppeloiden aktiivisuus kytkeytyy siihen ja sillon kun ne päivät on, niin ne naidaan, satoi tai paistoi. Esimerkkinä tänä keväänä kiivain aamu oli se kaikkein karmein keli, kun myrskysi ja satoi. Äkkinäinen ei olisi sinä yönä mehtään vaivautunut ensinkään. Mutta luulen tältäkin palstalta löytyvän hyvinkin paljon viisaampia tämän asian tietäjiä.
_________________
Metsästys- ja luontoaiheisia valokuvia:

www.tuomoturunen.kuvat.fi

[Latvajärvi]

Viime viikolla ainakin oli vielä naarasteeret soitimella koillismaalla. Koppeloita näkyi teiden varsilla sen verran että veikkaan munimisen alkavan vasta näihin aikoihin. Mutta olipa sitä lintua liikkeellä niin maan perusteellisesti Syksyllä taitaa olla juhlat jos vaan juhannuksena kelit suosii

[WLP]

Varoen saapi ajelle täälläkin, varsinkin sorateitä, koppeloa ja akka teertä melkein puolen kilometrin välein tiellä.

[viisseiska]

Autoilijat, jotaka ajavat vuosittain samoja reittejä aamuisin, osaisivat varmaankin arvioida tienvarsilintujen määriä. Itsellä muutama autoreissu ilta-aikaan ja aika vähän näkynyt lintuja tienposkessa. Paljon vähemmän kuin aikaisempina keväinä. Havainto kainuusta.

[Supe]

Jännityksellä seurataan nyt pesinnän aikaista säätä. Vielä on aikaa muuttua, nyt on pirun kylmä ajanjakso ainakin lapissa. Aivan ylhäällä tuli luntakin.

[Tvälläri]

Sitä ite taas ihmettelin tos kaverille, että ruuhkaa on mettäautoteillä ja lintuja ei muka syksyllä "ollu". Miten ne on voinu talvella lisääntyä. Muutto venäjältäkö syynä?
_________________
"Mies, ei koskaan kyllästy tuijottamaan välkehtivää tulta, virtaavaa vettä, tai tippuvaa pontikkaa"

[Supe]

Kokoontuvat melko kaukaakin teiden varsille. Saman määrän kun ripottelee tasaisesti pitkin mettiä niin hiki päässä saa taas syksyllä hakea. Tienvarret kertovat, ettei kaikki syksystä selvinneet kuolleet talvella ja jos pesintä onnistuu niin tulee poikuuksia - joiden kuolleisuus on luokkaa 80-90% ensimmäisenä vuonna (en muista niitä tutkimuksia tarkkaan, jotenkin näin se menee). Onneksi maalinnut ovat tehokkaita lisääntyjiä jos kaikki onnistuu nappiin.

[Tvälläri]

Muistelen hatarasti jotain tutkimusta jossa kannan kokonaiskuolleisuus ml poikaset oli jotain 60 prossaa ja siitä metsästyksen vaikutus kaks, joku tutkimuksista paremmin perillä oleva korjatkoon jos ei piä paikkaansa
_________________
"Mies, ei koskaan kyllästy tuijottamaan välkehtivää tulta, virtaavaa vettä, tai tippuvaa pontikkaa"

[Pohjola]

Mille alueelle se kaks ajatellaan,,varmaan siperiaki mukana.
Täyttä potaskaa et metsästyksen vaikutus olisi 2%

[Tvälläri]

Kerroin et hatarasti muistelin. Jos löydät faktaa niin ihmeessä postaa se, seoli jostain netistä mistä siihen törmäsin. Mut ite en löydä sitä enää.just koklasin.
_________________
"Mies, ei koskaan kyllästy tuijottamaan välkehtivää tulta, virtaavaa vettä, tai tippuvaa pontikkaa"

[Pohjola]

Joo, en tarkoita sun kertovan potaskaa, vaan nämä tutkimukset on samaa tasoa kuin monet muut vastaavat, täyttä arpomista.
Tietysti voidaan alueilla pelata, mutta jos pysytellään normaalin metsästyksen kattamilla alueilla vaikutus on hurjasti suurmpaa, sen tajuaa jokainen samoilla alueilla pyytävä.

[heiluri]

+1
_________________
Kertalaakiyhdistys

[NoVoeHelevetti]

[skott]

Joillain pienillä alueilla vaikutus voi olla mitä vaan, tutkimuksia ei ole pakko uskoa mutta niitten luvut ovat ne jotka vaikuttavat päätöksenteossa.
Esim. vuosi 2013 Lapin läänin verotusprosentit, metso 3,8%, teeri 5,7%.
Oulun lääni metso 4,6%, teeri 10,2%. Näistä voi laskea metsästyksen vaikutuksen kuolleisuudesta sillä nämä on laskettu kokonaiskannasta.
Kokonaiskannan arviointi perustuu kolmiolaskentoihin joita pidetään erehtymättömänä menetelmänä riippumatta keleistä ja laskenta-ajankohdan vaihtumisesta.
Poro- ja hirviaidat, sähkölinjat ja liikenne tappavat varmasti moninkertaisesti tämän määrän.
_________________
Vian ei tarvitse olla iso mikäli se on päässä

[Supe]

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää poroaitojen verotus% maalintukantoihin.

Oletetaan vaikka, että metsästys on sen 10% painottuen saman kesän poikastuottoon, alueellisesti voi olla 20%. (nämä 100 teertä suolta-tyyppiset alueet ovat paikallisia 80% piikkejä kokonaisuudessa, samoin kuin pienellä joukolla periferian oman-kunnan-ukkoja, joilla on sekä aikaa, paikallistuntemusta ja alkukantaista riista-ahneutta verottaa kaikkea maksimaalisesti kirvaten samalla metsähallituksen lupapolitiikkaa, toisin sanoen muualta tulleita "häiriköitä". Plussana kuitenkin joidenkin originaalien erittäin tehokas pienpetopyynti, joka nostaa paikallisesti maalintukantoja ainakin 50% isommaksi).

Olen taipuvainen uskomaan poroaitojen verkoston verottavan vähintään saman 10% kokonaisuudessa, 20-30% poroaitojen halkaisemissa maissa ja verotus kohdistuu selvästi enemmän myös aikuiseen kantaan.