Naarashirven ampuminen...

[Ollari]

[tuhola]

Onko vasojen paino-ongelma niin suuri kuin sanotaan? En usko.

Mitä tulee hirvikantaan niin ku puhutaan hirvestä niin pitää muistaa että hirven elinpiiri ei ole mikään suurpetojen vastaava. Se on verraten pieni ja joskus esiintyvät vaellukset ovat enempi ruokapolitiikkaan liittyviä kuin lisääntymiseen. Tämä taas johtaa siihen että kannan tulisi olla riittävän tiheä että normaali lisääntymiskäyttäytyminen olisi mahdollista. Sitten jos ajatellaan että esim. 10 hirveä riittää 10000ha alallle niin yksinkertaisella matemaattisella kaavalla tuo voidaan todentaa vääräksi. Meillähän pitäisi olla metsässä kaikkia ikäluokkia hirviä jos ajatellaan että 10v kierrolla noin niin teoriassa sonneja pitäisi olla 10, naaraita 10 ja vasoja ihan vähintään kaksi, uros ja naaras. Tämä on siis puhdasta teoriaa joka antaisi mahiksen vain vasojen ja yli 10v hirvien poistolle eikä huomioisi luontaista poistumaa yms. Eli jäävän kannan TEOREETTINEN vähimmäistiheys olisi 2,2 hirveä/1000ha. Todellisuudessa n. 4-5 yksilöä per 1000ha on sellainen oikea talvikanta. Silloin verotus olisi helppoa ja kannan rakenne pysyisi terveenä. Tämä ei huomioi vielä suurpetojen verotusta ja niille pitää myös laskea jos tarvetta tulee.

[Pohjola]

siis vasatuotto n.33% niinkö?
ja vasoista 33% naaraita ja 66% koiraita mites tuossa yhtälössä 50 / 50
kaadolla pysytään vastaavassa kannassa?

[Ollari]

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/485902 tuolla on muuten sivulla 21 kuva 10. Siitä voidaan arvailla tuota mahojen naaraiden osuutta ja tuottamattomien naaraiden osuutta.

Kuvasta ei ihan tarkkoja prosentteja näe, mutta noin suunnilleen tuottamattomien (eli ovuloimattomien) osuus kaikista kaadetuista aikuisista naaraista on noin 10%. Mukana siis myös 1,5v naaraat, joista noin 30% on ovuloimattomia. 2,5v naaraissa on alle 5% ovuloimattomia ja sen jälkeen ensimmäiset ovuloimattomat tulee vasta 9,5v ikäluokassa, viitisen prosenttia. 10,5+ naaraissa ovulimoimattomien osuus on edelleen alle 10%. Eli vasta näissä 9,5+ luokissa niitä oikeasti täysin mahoja alkaa olla, edelleen toooodella vähän kaikista hirvistä.

Tuottamattomien naaraiden osuus (tuholan määritelmän mukaan) on tuosta kuvasta nopeasti laskettuna noin 10% kaikista kaadetuista naaraista ja mahoja noin 0,5%.

Ja kun kyse on tosiaan kaadetuista naaraista ja tiedetään että tuottavia pyritään säästämään ja joudutaan säästämään (vasasuoja), on tuottamattomien osuus tuossa otannassa mahdollisesti korostunut. Eli todelliset osuudet hirvikannassa on vielä pienemmät, mahdollisesti merkittävästikin?

Noilla lukemillla, väitän että mahojen etsiminen ei taida vaikuttaa yhtään mihinkään yhtään missään. Edes tuottamattomien eli niiden mullien suosimisella ei kovin isoa merkitystä saada aikaan, koska niitä oikeasti tuottamattomia on joukossa loppupeleissä varsin vähän. Jotain eroa toki on kaksoisvasojen määrässä, mutta varsin pientä vaikutusta silläkään voidaan saada aikaan, kun valikointi on enemmän tai vähemmän satunnaista.

Kyllä se oikeasti maho hirvi taitaa olla lähes myytti ja tuottamattomatkin naarashirvet vallan harvinaisia.

[tuhola]

En kirjoittanut nuon.

Larssenille voisin kertoa että hirvikoiran jalostustoimintaa en harrasta vaan hirvenmetsästystä ja voin sanoa että metsästyksellisesti on erittäin tärkeää että koira pelaa. lisäksi karhujahdin kannalta olis aika mahdoton ajatus että hirvikoirat pitäs pitää kiinni.

[Ollari]

[tuhola]

[Ollari]

[Ollari]

Ja aika usea ovulaatioista näkyy sitäpaitsi johtaneen synnyttämiseen. 2,5 vuotiaista synnyttäneitten osuus on 43% kun ovuloineita 1,5 vuotiaita oli 70%.
3,5 vuotiaista oli synnyttäneitä 94% ja kun ovuloineita 2,5 vuotiaita oli tuo hieman yli 95% prosenttia, niin käytännössä kaikki ovulaatiot johti tuon ikäisillä jo vasomiseen.

Ehkä nuorimmat ei yhtä hyvin saa vasojaan pysymään hengissä ja tosiaan kaksoisvasojakin tulee vähemmän, mutta kaikenkaikkiaan minusta nuo tuottavuuden erot näyttää aika pienille. Siihen nähden että naaraitten valikointi pitäisi olla niin kovin välttämätöntä. En väitä etteikö sillä voisi jotain vaikuttaa jos homman todella osaisi. Mutta väitän että aika moni porukka ei osaa valikointia tehdä ja nekin jotka osaa, vaikutus siellä jää aika pieneksi.

[Ollari]

Toisaalta tuossa otannassa tiineeksi tuli todella hyvällä prosentilla kaikki naaraista, eli urosten vähyys ei mahoja tuolla alueella aikaan saanut. Kaikille riitti aisaa.

Eli jos mahot on legendaa, niin ei niitä kyllä sitten aiheuta myöskään isojen urosten vähyys.

[Tupella]

Mahoja lehmiä on aina ollut eri syistä, mutta niitä on nähty sen verran vähän, ettei asiasta taida paljon kannattaa partaa päryyttää. Joskus sikiö vain ei starttaa tai sammuu kohtuun kesken kehityksen. Niinhän se käy myös ihmisillä. Siitä ei uuden sukupolven muodostuminen paljoa hätkähdä.

Varsinaisesti kyse tuntuu olevan hirven hedelmöittymisjakson pitenemisestä usean kuukauden mittaiseksi, kun sen pitäisi mahtua pariin syyskuun viikkoon. Siitähän sitten, maalaisjärjellä ja ilman viranomaisia ja DNAta ajatellen voi seurata ja onkin seurannut kaikenlaista kummaa.

Ravintotilanne tulee kuvaan mukaan vasta, kun kevät on etuajassa, kasvit valmistuvat yhdellä rysäyksellä täyteen lehteen ja kesä on sitten kuiva ja helteinen. Vaikutukset tuntuvat näkyvän kummankin sukupuolen anatomiassa muutamia vuosia, eivätkä ne voi olla vaikuttamatta myös uusiin sukupolviin.

Pedot ovat oma lukunsa. Karhu vähentää syntynyttä vasakantaa enemmän kuin olemme otaksuneet ja susi lisää kautta vuoden turhaa energian kulunkia sekä tappaa minkä kykenee. Pedot vaikuttavat myös paikalliskantojen sukupuolirakenteeseen ja liikkuvuuteen, joka tarjoaa hirvikannan hoitajille erinomaisen mahdollisuuden tehdä vääriä valintoja.

Minusta hirvestyksemme ja taimikkomme voisi paremmin pienemmällä vasatuotolla ja ammunta-asioihin keskittymisellä. Vähentäisi myös nyrkit savessa riitelemistä pikkuasioista kuin lapset hiekkalaatikoillaan.

[hurtta]

Jahdin aloitus (Keski-Suomen korkeuksilla) pari viikkoa myöhemmäksi ja koirien koulutus luvalliseksi vasta lokakuun alusta. Tällä saadaan kiimarauha, mutta paikallisen kannan rakenteelliset virheet korjataan vain siihen soveltuvalla verotuksella.

[Metsäarska]

[tuhola]

[peltosuo]